Hirvikannan vaihtelun vaikutus metsästyksen mielekkyyteen

[Nimrod]

Voisin esittää tässä yhteydessä ns. metsästyksenjohdollisenkin näkemyksen tähän humpaamiseen.

Eli isossa mittakaavassa on hyvin vaikea toteuttaa aallonpohjien jälkeisten aikojen voimakkaita kannanleikkauksia. Miehillä, koirilla ja koko valmiustasolla on taipumusta vastata todellista tarvetta hieman viiveellä. Tästä johtuen on hyvin todennäköistä, että jos pidetään muutama sapattivuosi, onkin yhtäkkiä edessä voimakas verotustarve, mutta sitten puuttuu tarvittava verotuskyky. Tällöin käy herkästi niin, että kaatotavoitteesta jäädään. Osa on hokalla, mutta rintama tahtoo olla kapea.

Tämä on hyvin suuri ongelma, sillä yleensä myös kannanhoitotoimet laahaavat vuoden viiveellä ja tästä johtuen oikaisuliikkeet ovat usein hieman alimitoitettuja jo lähtökohtaisesti. Tämä saa aikaan sen, että jos aallonpohjan jälkeen yhdistyy kasvava kanta, hieman alimitoitettu (mutta näennäisen suuri) leikkaustarve ja heikko kyky toteuttaa tämä leikkaus, tapahtuu kantojen voimakas nousu ja tämän jälkeen ollaan ns. ylisuurissa kannoissa, joiden leikkaaminen on hyvin suuri työmaa.

Nämä hullut vuodet ovat ongelmallisia sen vuoksi, että niiden aikana hahmottaminen oikeista hirvikantojen koosta ja niiden leikkaamisesta hämärtyy tavattomasti. On oikeastaan aivan naurettavaa jos hirviä joudutaan ampumaan niin paljon, että niiden loppukäyttö muodostaa ongelman. Paikallisesti hirvenlihan tarjonta on niin suurta, että sitä ei tahdo saada kaupaksi kuin aivan lumppaushinnalla ja kukaan ei jaksa syödä vuodessa kahtasataa kiloa hirveä... Tällöin tapahtuu sitten sitä, että kun pitäisi ampua 80 hirveä, niin ammutaan 65 kun se tuntuu kohtuullisemmalta ja mielekkäämmältä.

[Black Shadow]

Omilla metsästysmaillani ei tuo kanta ole niinkään kokenut suuria aallonharjoja muttei kyllä pohjiakaan. Kannan koon muutos on ollut lähinnä hidasta pienenemistä mutta aina välillä tulee pieni nousu jonka jälkeen kannan kehitys lähtee taas se hitaan varma lasku. Hirvien määrä on melko kohtuullinen (toki en laittaisi pahakseni vaikka niitä olisi enemmäänkin, mutta nämä hirvenmetsästyksen sidosryhmät kuten metsänomistajat eivät luultavasti pitäisi jos kanta oikein radikaalisti kasvaisi).

Mielestäni hirvikannan rakenne on tällä hetkellä pahasti persiillään. Suurin ongelma on mielestäni siinä tällä hetkellä. Omassa seurassani on vasaverotus ollut mielestäni aivan liian kovalla kädellä toteutettua (vasaverotus viime vuosina ollut jopa yli 65% lähes 70). Se sopii käytettäväksi kun kantaa halutaan leikata nopealla rytmillä, mutta mielestäni se pilaa hirvikannan rakenteen kannan nykykoolla. Metsistä puuttuvat nyt kaikki ne nuoret tulevat hyvät lisääntyvät yksilöt ja kannan keski-ikä on voimakkaassa nousussa. Samalla sääli naarashirviä ja kannan tuottoa kohtaan aiheuttaa sen että sonneja ammutaan aina hieman enemmän kuin naaraita. Tämä on aiheuttanut sonnityhjiön, joka taas on aiheuttanut sen että parhaassa iässä olevia lisääntymisikäisiä sonneja ei ole montaakan alueella. Kun hyviä sonneja ei ole, pääsevät huonompilaatuiset "pikkusonnit" jatkamaan sukua joka näkyy sekä vasojen että nuorten alle kaksi vuotiaiden hirvien pienuutena. Vasojen pieni koko on myös sen syy että naaras tulee tiineksi vasta aivan viimeisellä kiimalla kun sen on "pakko" hyväksyä se pieni nelipiikkinen sonni parittelukumppaniksi. Tästä syystä vasa syntyy myöhään ja se on jahtiaikaan huomattavasti normaalia pienempi.

Tähän edellä mainittuun pitäisi mielestäni ottaa jonkinlaista korjausta käyttöön. Itse näen vastaavaan tilanteeseen ainoana ratkaisuna vasaverotuksen pudottamista alle 50% ja sen että lupia lasketaan mieluusti ainakin 30 prosentilla pariksi kolmeksi vuodeksi. Samalla naarashirviä pitäisi pystyä verottamaan melko sama määrä kuin uroksia jos hirvikanta sen sallii ilman että metsä tyhjenee tuottavista naarashirvistä. Kipeitä päätöksiä kaivattaisiin mielestäni nyt tähän nykyiseen tilanteeseen ja asioissa pitäisi otta nyt askel eteen päin eikä jäädä tuleen makaamaan ja märehtimään menneitä.

[Metsnugis]

[Black Shadow]

[tuhola]

Olen Metsnugissen kanssa samaa mieltä tästä. Minusta Black Shadowin perustelu on epälooginen eikä pidä paikkaansa. Tästä on meilläpäin aika hyvää kokemusta monilta vuosilta ja nimenomaan vasapainotteisella verotuksella olemme saaneet hirvikannan tasaisemmaksi ja kannan rakenteen terveemmälle pohjalle. Eli metsässä on monen ikäluokan sonnia ja hyviä tuottavia naaraita. Sonnien kokokin on alkanut kasvamaan kun siirryimme vasapainotteiseen verotukseen. Tämä ihan siitä syystä että nykyään sonneja jää enempi henkiin.

Jos hirvikantaa halutaan leikata niin ammutaan naaraita. Niitä tuottavia naaraita kun ampuu niin yhdessä syksyssä saa kyllä valtavat vaikutukset. Jos hirvikantaa halutaan kasvattaa mutta silti verottaa niin verotus kannattaa kohdistaa tuottoon ja säästellä tuottavia yksilöitä. Metsään tulisi jäädä jokaista sonnia kohden 1,7 naarasta MIKÄLI halutaan optimaalinen tuotto. Jos halutaan pitää kanta tasaisena, rakenne terveenä ja ilman suurempia hötkyilyjä niin vasaprosentti +60% ja kaadetuista aikuisista n. 43-50% naaraita ja 50-57% uroksia. Metsään jäävä kanta on kuitenkin se mikä ratkaisee. Sen mukaan pitää toimia. Ei sen mitä orressa on vaan sen mitä metsään jätetään.

[Black Shadow]

No jos uskotte tuohon malliin niin minun täytyy sitten ilmeisesti muuttaa käsitystäni niin että kokonaisverotus on liian kovalla kädellä tehtyä? Tämä siksi että kyseinen menettelytapa ei ole tuottanut noita tuholan mainitsemia hyötyjä ainakaan täälä.

[Black Shadow]

Koska en nyt tämän epäloogisuus tuomion jälkeen pysty enää perustelemaan itselleni hirvikannassa tapahtuneita muutoksia, kysyisinkin nyt sitten teiltä mistä seuraavat muutokset johtuvat ja mitä täytyisi tehdä tilanteen muuttamiseksi?

1. Vasojen keskipaino on pudonnut lähes 15 kilolla?
2. Kakkosvasallisten naaraiden lukumäärä on pudonnut puoleen entisestä?
3. Parhaassa lisääntymisiässä olevien uroksien lukumäärä on pudonnut olemattomiin?
4. Uroshirvien perimässä on tapahtunut muutosta negatiiviseen suuntaan (kooltaan pieniä, sarvet osalla olemattoman pienet ja epämuodostuneet)?
5.Puolitoistavuotiaiden keskipaino on pudonnut (mahdollinen yhteys vasojen keskipainon putoamisen kanssa)?

Nämä havainnot on tehty maastohavainnoista, sekä omistani että kanssa metsästäjien havainnoista, riistakameroilla, hirvikannan laskennasta sekä ammutuista yksilöistä. Alue on sama, kannan verotus on pysynyt kokolailla saman suuruisena nyt kymmenen vuotta, verotuksen rakenne myös on pysynyt lähes samanlaisena. Kanta itsessään on ollut pienessä laskussa lähes koko ajan.

[Nimrod]

[Peltsu]

[Black Shadow]

[Black Shadow]

[Nimrod]

[Black Shadow]

[Peltsu]

[Black Shadow]

On kieltämättä hyvää tekstiä Nygrenillä. Täytyy hänelle antaa tunnustusta.