Hirvikannan vaihtelun vaikutus metsästyksen mielekkyyteen

[Pohjola]

vasapainot vaihtelee vuosittain, muuta huomioa ei ole tullu esiin.
kaksosia on selkeästi enemmän mitä lähemmäs nykypäivää tullaan, jos ajattelee vaikka kymmenen vuoden jaksoilla.
kannassakaan ei isommin valittamista, viimevuonna ei ollu niin pirusti kaadoissa isosarvisia kuin edellisenä, mutta se taisikin olla melko yläkantin luku.
mutta kyllähän viimevuodellekki sonneista oli melkoinen määrä niitä isosarvisia
(nyt ihan näppituntumaa,,, 20-25%)

mutta meillähän onki kanta kohillaan 1,6-1,8

[tuhola]

Pohjolan alueella hauska malli kyllä... Tappisarvesta mahtisonniksi ilman mitään välisarvisuutta.. Vähän pakko jos joka neljäs sonni on parhaassa iässä 6-8v.. Tai sitten kanta-arvio kusee.

Toki jossain tunturilapissa hirvikannat ovat harvoja kun lasketaan kaikki alueet. Hirvikanta voi olla hirvialueilla hyvä ja kannan rakenne terve mutta kun kanta pyöräytetään koko hehtaarimäärään niin näyttää pahalta. Totuus on että hirvialueilla (alueet missä hirvet viihtyvät tunturilapissa) kanta on suurempi ja kannan rakenne ehkä terveellä pohjalla.

Vaikea tietää kun ei hajuakaan missä pohjola metsästää mutta ikävä kyllä jokin tuossa klikkaa. Joko kanta-arvio, tunturialueiden tms. suuren mittausalueen vaihtelevuuden vaikutus tai suuret muuttohirvimäärät. Muuten tuo ei selity.

[Pohjola]

ei siinä mikään likkaa, keskilappi on alue, ja aikalailla samaa on Kittilä, Sodankylä ja Savukoski, Pelkosenniemi on hieman hirvirikkaampi alue kun taas Kemijärvellä on homma päässy hieman vinksolleen.
Sitä ei ole tutkittu mistä hirvet on kotosin, mutta kuiteski meillä on melko paljon laskettu lentäen ja siihen on uskottava.
Tunturit ei ole meidän hehtaari kummajainen, ja puistokin on erillisenä alueena ja käsitellään ihan eri pohjalta.
Tietysti tuo suuri määrä isosarvisia arveluttaa, mutta niitä on ollu melko kauan, nähtäväksi jää joko alkaa sitten pienentyyn.

Tämmä ajattelumalli vaan on niin ihmeellistä, pidetään kaikenmailman piikkikisoja ja mittaillaan sarvia ja kuiteski puhutaan kuinka pitäs laittaa piikkirajotuksia kaatoihin , ketä varten? Tämä on niin pirun ristiriitasta.

[Peto]

Eihän se oo ristiriitasta... Rauhotetaan lailla kaikki alle 12-piikkiset, ni parin vuoden päästä on isoo sonnii joka paikassa.
_________________
Vaikka muu häviää, niin metsästys jää.

[Pohjola]

no ei kovin kaukana näppi arvio, laskin 4+4 tai enemmän niin 30%.
näytti että melko tasaseen oli kaikkea kokoa, laskin 4+4 siksi että mukan on paljon myös isoja hankosarvia joilla harvoin edes tuota 4+4 määrää

[Pohjola]

voihan se olla ettei urakoita ja vuorsia ammuta niin paljo ku teillä tapana, sillon isompia sonneja on

[Metsnugis]

Ota Tuhola huomioon, et pohjoses lapiosarvisten osuus suurempi kuin täällä päin. 2,5- vuotiaalla voi jo hyvin olla se 10-piikkiä. Yleensähän sarvet määritellään piikkien mukaan suuriksi, vaikka todellisuudessa se pitäisi tapahtua koon perusteella. Omasta mielestä alle metrin levyisiä sarvia ei voi pitää suurina vaikka piikkejä olis 15.

Ja Black Shadow: Myöhästyneen kiiman teoriaa ei tyrmätty, vaan se että se johtuisi suuresta vasaverotuksesta. Kaikki kohdat 1-5, johtuvat todennäköisesti alentuneesta aikuisten hirvien (2,5-vuotta tai enemmän) keski-iästä. Tämä taas johtuu liian kovasta kokonaisverotuksesta. Kantaa on leikattu (jo ennen kuin korkeampaan vasaverotukseen siirryttiin), jolloin aikuisten hirvien keski-ikä alentunut, kun kovan verotuksen alla ne eivät pääse vanhenemaan. Kun kantaa halutaan pitää alhaalla, on vaikeaa kasvattaa hirviä montaa vuotta, koska kokonaiskanta tuppaa väkisinkin nousemaan (Tuholan viittaus suurempaan talvikantaan). Ja se kannattaa muistaa, että sonneja ei ole johdon mukaisesti valikoitu ja säästelty vaan laitettu järjestään kumoon, jolloin suurisarviseksi kasvattaminen vielä vaikeampaa. Saalisjakauma kun noudattelee aika lailla kannan ikäjakaumaa.
Havainnoissa kannattaa kuitenkin muistaa, että vuodet ei ole veljiä ja RHY-tasolla sattumalla on merkitystä. Eli yhdestä tai kahdesta vuodesta ei kannata tehdä vielä kovin jyrkkiä johtopäätöksiä, ellei sitten samat havainnot ole koko hirvitalousalueelta.
Milloin sinun mielestä tämä muutos alkanut tapahtua. 2000-luvun alusta?

[Black Shadow]

Mitä sitten tarkotit kun sanoit tuola ennemmin "On totta, että sonnia ei arvosteta niin paljoa kuin naarasta, joten vuosikymmenten aikana kannan sukupuolijakauma on alkanut vääristymään luonnottomaan suuntaan. Siitä, että se laajassa mittakaavassa vaikuttaisi tiinehtimiseen, ei ole vielä todisteita. "

Eikö tuo viittaa siihen että tarkoitat että sonnipula ei vaikuta tiineeksitulemisen mahdollisuuteen.

Mitä nyt tuossa noita Nygrenin ja norjanlaisten tutkimuksia lueskelin eilen illalla niin nuo muutokset saattaisivat selittyä juuri tuolla sonnipulalla. Että sieltä kumpuaisivat kaikki nuo edellä kertomani muutokset.

Sanoisin että lähtölaukaus tähän muutokseen on ammuttu tuossa kun hypättiin 2000-luvun puolelle mutta tässä on käynnissä lumipalloefekti joka on kiihtynyt vuosi vuodelta. Nähtävästi järkevintä olisi pudottaa lupien kokonaismäärää jolloin saisi säästettyä sonneja ja saisi tuon aikuisten sukupuolijakauman kohdilleen. Jos se siitä sitten lähtisi korjaantumaan.

Sonnien piikkirajoistustakin on mietitty mutta kun puutuvat kaikki yli neljäpiikkiset sonnit niin niitä on vaikea silloin säästää. Tai sitten jos ajattelee optimistisesti niin ne "kaikki" ovat säästyneet kun eivät kerran ole päätyneet kaadetuiksi. Se vain kun niitä ei ole tosin nähty montaakaan moneen vuoteen.

[Parsonterrieri]

Onkohan halu päästä kymppikerhoon lisännyt innokkuutta ampua isoja sonneja? Tarkoitan nyt m& k lehden kisaa.Ennen viimeistä 10 piikkistä olin vielä sitä mieltä että siinä on jonkinlaista hohtoa ampua suurta hirveä. Ihan hölmöähän se on. Miesajolla kun metsästetään niin vanhat naaraat joilla on vasat ovat niin taitavia väistämään passilinjaa, että vasan ampuminen on suorastaan mahdotonta. Vielä kun on ollut että vain tuplavasoista toinen on luvallinen. Myös se että pienempään elukkaan on vaikeampi osua tekee vasan ampumisesta paljon kovempi juttu. Koiran kanssa on tietysti eri juttu.

[tuhola]

Tästä isoista sonneista puhetta jaksetaan jauhaa aina vain. Tämä on niin pirun yksinkertainen asia.. Uroskanta pysyy nuorena nykysysteemillä. Ei kyse ole mistään kymppikerhoista vaan valtakunnallisesta hirvipolitiikasta. Siitä mihin suuntaan kantaa on haluttu kehittää. Kanta on ajettu nopealla tempolla alas mikä romahduttaa etenkin sonnien keski-iän. Korkeat lupamäärät ja alhainen tavoitekanta pitää sonnien iän alhaalla. Hirviä on metsässä vähän ja etenkin sonnit nuoria. Jos joku sonni sattuu vanhemmaksi elämään niin onko sillä pakosti suuria sarvia? Ei välttämättä.

Tähän on apu. Vasaprosentti kaadettujen elukoiden osalta +60% niin alkaa tapahtua. Pikkuhiljaa mutta kuitenkin. Uros ja naarasverotus n. 50/50, riippuen alueen kannan rakenteesta. Tällä tavoin myös suuria sonneja alkaa joitakin olemaan. Pitää vaan muistaa että normi metsästysseuran koko kun on n. 10 000ha tai jopa alle niin nykyisillä kantatavoitteilla ei alueella ole parhaassakaan tilanteessa kuin korkeintaan yksi ISO sonni laskennallisesti. Eli takavuosien sonnijuhlaa emme kuitenkaan tule näkemään ellei tavoitekantaa nosteta. Tämä vaan monesti unohtuu. Kun kokonaiskanta on pieni niin ei siellä voi millään olla yhtä paljoa suursonneja kuin ennen vanhaan jolloin hirviä oli metsissä enempi.

Jos HALUTAAN saada suuria sonneja metsään niin sonneja on säästettävä niin että niitä alkaa elämään myös vanhemmaksi. Tämä taas tarkoittaa kokonaiskannan kasvattamista sillä emme voi elättää metsässä pelkkiä sonneja. Siellä pitää olla myös vasoja ja naaraita. Vasoja n. 20% ja naaraita sekä uroksia molempia n. 40% kokonaistalvikannasta.

[Pohjola]

ja mikä on mielestäsi tuotto %

[tuhola]

Tuotto on 30-60% kokonaistalvikannasta riippuen millaisia naaraita on jätetty.

[Black Shadow]

Itse olisin tyytyväinen jo siihen että yleisesti saataisiin kasvatettua sonnien lukumäärää metsissä. Sarvet eivät tässä tapauksessa ole se pääasia vaan se että sonni on geeneiltään elinvoimainen ja yleiseltä kooltaan sopusuhtainen.

[tuhola]

Nykyisellä tavoitekannalla sonnien määrä tuntuu vähäiseltä koska hirviä on yleisestikkin vähän. Sonneja on vain about 0,7 yksilöä 1000ha kohden. Plus syksyllä sitten tappisarvet. Eli ei siellä sonnien kuhinaa ole. Sonnit vieläpä liikkuu isoillakin alueilla, eli jonakin vuonna saattaa olla enempi sonneja ja toisena vuonna vähempi. Missä sattuvat liikkumaankin.

Ihminen on taipuvainen vertailemaan menneisiin. Tässä asiassa menneisiin ei voi verrata koska hirvikanta on kokonaisuudessaan painettu hyvin erilaisiin lukemiin mitä 10-30 vuotta sitten. Nyt mennään näillä tavoitekannoilla ja siinä on haastetta. Minun ohje on että pidetään kiinni siitä 3 hirveä/1000ha talvitiheydestä. Siitä ei saa tinkiä yhtään. Tuolla kannalla voidaan saada kanta edes jotenkin järkevään tilaan. Ja vasaverotus korkealle. Isojen hirvien kanssa paljon malttia mitä ammutaan. Pyritään jättämään metsään hyvät naaraat ja hyvät kehityskelpoiset sonnit. Vaatii malttia raakasti mutta tässä tilanteessa välttämätöntä. Juhlat on juhlittu ja nyt pitää unohtaa entinen jahtityyli ja siirtyä nykyaikaan.

[nettijussi]

Tuholan kanssa samaa mieltä tuosta tavoitekannan määrästä, minimissään 3/1000 ha. Mielummiin vähän ylite.

Tuo mainitsemasi kova vasaverotus, tarkottaakos se kokonaisverotuksesta 40/60, 50/50 vai 60/40 verotusta. Vasaprosentti ensinmainuttuna.

Kun mielestäni kantaan pitää jäädä jatkuvasti myös jonkiinmoinen uudistumisen takaava nuorten hirvien luokkakin.

Nettijussi