Kokovaippaluodin osumanopeus linnustuksessa

[vesihiisi]

Moi!

Voisiko joku hieman selventää minulle, mikä olisi "se paras" lintupatruuna. Olen lueskellut vanhoja kirjoituksia, ja lintuja tunnutaan ammuttavan liki kaikella, pienoiskivääristä hirvikivääriin.

Mutta noin teoreettisesti, niin mikä on optimaalisin kokovaippaluodin nopeusalue, jolla linnusta ei tule haavakkoa, mutta ei myöskään räjähdä syömäkelvottomaksi? (Käytännön vaihteluväli on lukemani mukaan 300-1000 m/s) Vai onko niin, ettei tällä ole kovin suurta merkitystä, jos luoti vain lävistää linnun vitaaliosat osumatta luihin tai kivipiiraaseen?

Entä vaikuttaako luodin lentonopeus sen tuuliherkkyytteen vai vain muoto ja massa? Kuinka suuri ero on tuuliherkkyydessä esim. 3g, 5g ja 8g luodeilla?

[Osmosaali]

Kaliiperi? Matkat joista ammutaan? Mikä luoti?

Tää on ikuisuus kysymys ja tulee taas jälleen aiheuttamaan suurta vääntöä!

308 ja 10-12g luodit ovat varmoja ja tekevät siistiä jälkeä. Ovat myös ballistisesti hyviä eikä niin tuuliherkkiä kuin kevyemmät.

222 remillä 3,2g on tunnetusti räjäyttäjä jos osuu huonosti, mutta jos hiukan nopeutta laskee maksimista niin toimii sekin. Painavammat on tässäkin toimineet paremmin. Veikkaan, että luodin lyhyt olemus aiheuttaa helposti luodin pyörähtämisen osumassa jolloin ilmenee räjäytys efekti.

22-250 on kyllä jo nopeuksiltaan aika varma räjäyttäjä.

6,5x47 on vissiin myös todettu ihan kelpo kaliiperiksi.

Veikkaan, että nopeudet 600-800ms ovat aika passeleita riippuen käytettävästä luodista ja kaliiperista.
_________________
MIKÄ? MISSÄ?

[tuhola]

Itse olen onnistunut räjäyttämään jokusen linnun nollakasilla tehdasladatulla 8g fmj:llä mutta en yhtäkään 222remillä. En edes puolivaipoilla vaikka niilläkin olen pari metsoa ampunut.

Varmaan aika sattuman peliä tuo räjäyttely.

Tuohon; "Entä vaikuttaako luodin lentonopeus sen tuuliherkkyytteen vai vain muoto ja massa?" kysymykseen on helppo vastaus eli vaikuttaa. Mitä nopeammin kappale liikkuu, sen enemmän sen vastustaa muuta liikettä. Eli jos meillä on saman massan ja muodon omaava luoti jolla vain eri nopeudet niin hitaampi kääntyy helpommin risusta ja tuulesta kuin nopeaampi luoti.

[KHaivula]

Ennen viime kautta metästelin 920 ms lähtevällä 8g scenarilla (65X55). Viime syksynä kokeilin josko lähtöjen tiputus 860 ms vaikuttaisi. Edelleen tuli pahaa jälkeä jos osui huonosti. Ensi syksynä käytetään 935 ms lähätevää 8g scenaria. Tuskimpa isompaa merkitystä maaliballistiikassa, mutta lentoradassa kylläkin

[umpikortto]

Ei se nopeus tee autuaaksi tuulenpuhkomisessa. Se on mistä piippu ja luoti tykkää. Oon lataillu 6PPC:tä nopeuksilla 950-1050 ja maltilliset nopeudet puhkoo tuulta parhaiten. Pitäs vaan saada se luoti pärräilemättä lentään.nyt näyttäs että 970 nopeus ois semmonen kriegerin 13,5 ja 14 noususilla piipuilla ja gentnerin 65 gr.
Elikkä se on niin monesta kiinni. Jos se luoti lentää "puikkona" ni ei se sen kummemmin räjäyttele teki se 5,7 tai 08 reijän. Oon ampunu jäniksiä 338LMllä ja ei se reikä siitä suurene....!&%¤# puhetta

[vesihiisi]

[Kaaleb]

Pienen kevyen luodin 900m/s lähtönopeudesta lähtee melko paljon pois jo ensimmäisellä 100 metrillä. Teertä ei saa ampua 300m/s lähtevällä pienoiskiväärin luodilla.

[ioni]

Vesihiisihän kirjoittikin että 300 m/s lentävällä pienoiskiväärin luodilla saa ampua teertä. Ihan oikeinhan se on. Haluatko Kaaleb vielä perustelutkin?

[vesihiisi]

[late2]

Tuo räjähtely on jännä aihe, ilmeisesti sitä ei pysty järjellä tai ainakaan metsässä mitattavilla asioilla selittämään. Nykyisin ammuskelen lintuja 6mmPPC:llä, reikäpääkuulilla lähtökyyti jotain 950 m/s, toki näkee mihin on luoti osunut muttei ne räjähtäneitä ole. Kärjestä suljettuja olen käyttänyt myös, ihan samaa jälkeä. Mutta todistettavasti tuota tapahtuu, en sitä yritäkään kiistää.

[ioni]

Nojoo. Semanttista pelleilyä... 22 WMR on teerelle laillinen pienoiskivääri, ja kyllähän se saattaa sopivalla korolla ammuttaessa ehtiä sen luoti lentää n. 300 m/s ennen maahan osumistaan.

Kyllä sen teeren saa repaleiseksi vaikka 7x33 täysvaipalla jos selkään ampuu. Itselläni ei ole yksikään lintu räjähtänyt. Ammun nykyään kaikki kiväärilintuni 308:lla Scenarilla. Pari kertaa on ulostulopuolen täkkä ollut vähän repaleinen kun on hippasen epäonnistunut laukaus ja osunut luuhun pahimmoilleen. Taitaa räjähtelyt selittyä täysin luuosumilla, oksiin osumisilla ja "yli- tai alivakaalla" luodilla.

Täältä kun lueskelet vesihiisi kokeneitten 222:n käyttäjien kokemuksia luodeista ja nopeuksista, pääset varmasti käsitykseen siitä mistä kannattaa aloittaa. En itse ole ko. kaliiperia käyttänyt mutta olen tullut siihen käsitykseen, että jotkut valittavat siipeämisiä kauemmas ammuttaessa jos on makkeimmilleen vakaa, teräväpäinen luoti. Lähelle ammuttaessa taas on kovalla nopeudella huonolla osumalla helposti ruma jälki.

[vesihiisi]

[ioni]

Entäs jos ajattelet niin, että lataat sellaiset vauhdit että toimii pisimmälle aikomallesi matkalle. Sitten vaan ammut niin tarkasti lähihollit kaulan tyveen että on aivan sama minkälaista jälkeä tekee. Mukava se on paistella teertä kun ainoa lihahävikki löytyy kaulasta.

[Pohjola]

oksiin osumisilla ja "yli- tai alivakaalla" luodilla

tuossahan se asian ydin, ja tuohon vakautumiseen liittyy siipeämisetkin mm. 12g skenarillakin .30cal .
ei nämä ole kaliperiin sidoksissa, tosin joillain kalipereillä ollaan yleisesti lähempänä rajoja.
tai noh, tietysti suuremmilla lähöillä räjähtely on herkemmässä kun kaikki ei mene kuten tarkoitus tai nopeus on sopimaton sopivaan vakautumiseen.

eri nopeuksiin eri matkoille,,,, joopa
mutta eri lataus ääripään lämpötiloille paremminki, jotta LÄHDÖT pysyisivät jokseenki samoissa, mikäli ollaan "herkällä"

ja ku tarpeeksi tallaa, sattuu siipeämistä, samoin hajoaminen

[timoson]

Eikös juuri 22-250 ja 222 rem mag ole herkimmät linnun tuhoajat. Kohtuu tarkkojahan nuo ovat. Nykyään noita enää näe paljoakaa linnustuksessa.
_________________
Ei italialaisen voittanutta.