Näytä edellinen aihe :: Näytä seuraava aihe |
Kirjoittaja |
Viesti |
heiluri Kanta-asiakas
Liittynyt: 20 Mar 2006 Viestejä: 35489
|
Lähetetty: 16.07.2014 10:51 Viestin aihe: |
|
|
Ei se ravinnekertymä niin paljon ole muuttunut,suurin vaikutus on ilman muuta läheisellä suurella ruokinnalla,rantoja laidunnetaan ja ympäristö on yhä maatalouskäytössä,vain silkan p@zkan syytäminen veteen on loppunut,paljon karummillakin järvillä on pyynnin aikan enemmän sorsaa kuin tuolla,mutta siellä onkin ruokinnat kaukana tai ei ollenkaan,paha vain että tulee matkaa liikaa niille vesille jotka ovat vielä ilman ruokintaa tai liian lähellä sitä. _________________ Kertalaakiyhdistys |
|
Takaisin alkuun |
|
|
MtJ Kanta-asiakas
Liittynyt: 17 Tou 2004 Viestejä: 10001
|
Lähetetty: 16.07.2014 10:53 Viestin aihe: |
|
|
Tutkimus (Metsätieteellinen tiedekunta)
Lainaus: | Vesilintujen ravinnonkäyttö ja kosteikoiden hoito Rehevien vesien kunnostuksissa pyritään umpeenkasvaneista alueista tekemään vesilinnuille ja muulle kosteikoiden linnustolle parempia elinympäristöjä. Usein se tarkoittaa avovesialan tuntuvaa lisäystä. Kosteikoiden on todettu olevan vesilinnuille lajimäärän ja runsauden suhteen otollisimmillaan silloin kun avoveden ja kasvillisuuden suhde on 1:1 (Kaminski & Prince 1981).
Eri vesikasvikasvustot ovat vesilinnuille ravintotarjonnaltaan eriarvoisia. Tulviva saraluhta on vesiselkärangattomien määrän suhteen selkeästi paras muihin kasvustoihin verrattuna. Seuraavaksi eniten eläinravintoa on tarjolla järvikortekasvustoissa; järviruoko ja -kaislakasvustoissa on vähiten ravintoa (Nummi & Väänänen, julkaisematon).
Vesikasvillisuudella on ravinnontarjonnan ohella myös tärkeä rooli suojan antajana poikueille ja sulkiville sorsille. Poikueet viihtyvät pienipiirteisessä avoveden ja kasvillisuuslaikkujen mosaiikissa, josta poikaset löytävät ravintoa veden pinnasta tai kasvillisuudesta, ja vaaran tullen poikaset pääsevät nopeasti piiloutumaan kasvillisuuden suojiin (Evans & Black 1956, Krull 1970, Stoudt 1971, Sjöberg & Danell 1982).
Sulkivat sorsanaaraat hakeutuvat avovesilaikkujen tuntumaan, jotka rajoittuvat korkeaan järviruovikkoon (Väänänen, julkaisematon). Vesikasvillisuutta poistettaessa kannattaa tarkkaan miettiä, mistä kasvillisuutta vähennetään. Saraluhdat ovat erityisesti tulvien aikana tärkeimpiä ruokailualueita vesilinnuille. Luhdat ovat myös sorsien untuvikkopoikueiden suosimia; poikaset löytävät sarojen lehdiltä hyönteisiä ja tuuhea kasvillisuus antaa hyvän suojan petoja vastaan. Saraluhtien esiintymistä kannattaa edistää mm. pensaikoiden poistolla ja laiduntamalla. Järvikaisla on vesilintujen kannalta usein arvoltaan vähäinen, sillä se on ruokailuympäristönä huono, eikä se myöskään anna hyvää suojaa linnuille.
Saavutettuaan lentokyvyn vesilintujen elinympäristövaatimukset muuttuvat (Nummi & Pöysä 1993, 1994). Heinäkuun lopulla lentokykyiset vesilinnut alkavat parveutua ja hakeutua avoimiin ruokailuympäristöihin. Esimerkiksi tutkimusalueellamme sorsaparvet hakeutuvat vuodesta toiseen samoille ruokailulaikuille. Suosittujen ruokailualueiden tunnusmerkkejä ovat avoimuuden lisäksi veden mataluus ja runsas uposkasvillisuus.
Avoimuus antaa sorsille turvaa petoja vastaan, ja runsas uposkasvillisuus tarjoaa vesiselkärangattomille ravintoa ja myös suojaa kalojen predaatiolta (Diehl & Kornijow 1997).
Syyskesän vesilintuympäristöjä hoidettaessa kannattaisi pitää ruokailulaikkuja avoimina korkeata ilmaversoiskasvillisuutta poistamalla. Vesiselkärangatonyhteisö on monimuotoisin ja yksilömäärältään runsain pioneerivaiheen laikuissa, joissa on runsaasti uposkasveja ja hentoja ilmaversoiskasveja, kuten palpakoita Sparganium spp. (Malinen 1997).
Avonaisten ruokailulaikkujen sijainti olisi syytä suunnitella siten, että voimakas aallokko ei pääsisi laikulle, jolloin uposkasvillisuuden ja varsinkin sorsille tärkeän kilpukan kasvuolosuhteet paranevat. Aallokon vaikutusta voidaan vaimentaa laikkujen sijoittelulla tyyniin paikkoihin tai jättämällä avovesialueen ja ruokailulaikun väliin ilmaversoiskasvillisuutta. Veden syvyys laikulla voi vaihdella muutamasta senttimetristä lähes metrin syvyyteen saakka, koska sankka uposkasvillisuus mahdollistaa puolisukeltajasorsien tehokkaan ruokailun myös syvemmässä vedessä. |
Järven tila muuttuu vuosien myötä ja erilaiset lajit pääsevät pitkälti ihmisen toimesta voimistumaan alueella. Tätä kehitystä vastaan voidaan myös toimia ihmisen tekemällä työllä. Tällöin järven tila säilyy ennallaan ja jopa paranee koskien tiettyjä lajeja. Sellaista järveä, joka olisi "luonnontilainen", ei ole kuin syrjäisillä seuduilla, kaukana asutuksesta ja niidenkin luonnontila on vähintään kyseenalainen.
Ihmisen negatiivinen vaikutus järviin näkyy monella tasolla, yksi tällainen havainto on lintu-, kala- ja eläinkantojen muutos järvialueella. Ihmisen aiheuttamia ongelmia vastaan voi kuitenkin menestyksekkäästi toimia ja suoda esimerkiksi vesilinnuille uusia, parempia elinympäristöjä, mikäli järvi tai muu alue käy linnuille elinkelvottomaksi.
Sorsien elinympäristön hoito kaikkineen tuo huomattavasti etua passiiviseen sorsien tappamiseen verrattuna. On täysin ymmärrettävää, että omien hoitotoimien suomista lisääntyneistä metsästysmahdollisuuksista pitää päästä nauttimaan ja korjaamaan satoa omasta työstä.
Passiivinen metsästys alueella, johon ihminen vaikuttaa monin tavoin, tuo sorsajahdissa luun käteen. Sorsat ovat hävinneet alueelta ihmisen vaikutuksesta ja niiden palauttamsieen vaaditaan ihmisen vaikutusta. Juna ei kulje vain yhteen suuntaan. _________________ Jos parturi ajaa parran vain niiltä, jotka eivät itse aja partaansa, ajaako hän silloin oman partansa? |
|
Takaisin alkuun |
|
|
late2 Kanta-asiakas
Liittynyt: 16 Elo 2004 Viestejä: 15904
|
Lähetetty: 16.07.2014 10:57 Viestin aihe: |
|
|
heiluri kirjoitti: | Niin mutta ideana on kuitenkin käyttää keinotekoista ruokintaa lintujen houkutteluun alueelle,eroa mitenkään jyväkasalle ampumisesta. | Makuasioita, itse tykkään kuitenkin lasketella pienessä laitamyötäisessä pitkin kaislikon sivua, pikkasen pökkiä ajoittain veneelle parempaa suuntaa, sitten taas ottaa tukeva low ready ote penaalista odotellen että ränkyt pomppaa rinta pystyssä kohti haulipilveä. Erityisemmin selvittämättä ovatko käyneet jossain syömässä traktorin tuomaa viljaa vai ei. |
|
Takaisin alkuun |
|
|
heiluri Kanta-asiakas
Liittynyt: 20 Mar 2006 Viestejä: 35489
|
Lähetetty: 16.07.2014 11:02 Viestin aihe: |
|
|
Tuo veneellä porkkaaminen se on minunkin lempilajini,samoin kuin kahlaaminen,nykyään menee vain kuntoiluksi... _________________ Kertalaakiyhdistys |
|
Takaisin alkuun |
|
|
juse Kanta-asiakas
Liittynyt: 01 Jou 2004 Viestejä: 4742
|
Lähetetty: 16.07.2014 11:51 Viestin aihe: |
|
|
MtJ kirjoitti: |
Passiivinen sorsien odottelu ei ainakaan tuo sorsia mihinkään. Tietysti on kivempi v***uilla aktiivisesti kannanhoitoon osallistuville, se on tärkeä purkautumiskanava myös. Etenkin jos on pitkään työttömänä, niin pakkohan sitä johonkin on patoumansa purkaa |
Noh, noh mtj... Näin kovastikko ottaa aikuisen miehen itsetunnon päälle, kun kyseenalaista sorsanruokintamet säs tys tä vähän kritisoidaan, että pitää täysin asiattomiin henk.koht. mennä. _________________ Hatun noston kruunaa roston, suussa palaa sippiboston |
|
Takaisin alkuun |
|
|
ioni Kanta-asiakas
Liittynyt: 08 Tam 2008 Viestejä: 7663 Paikkakunta: Keski-Suomi / Pohjois-Pohjanmaa
|
Lähetetty: 16.07.2014 12:02 Viestin aihe: |
|
|
Ruokintametsästys ei ole kannanhoitoa. Se on vain ahneutta. |
|
Takaisin alkuun |
|
|
MtJ Kanta-asiakas
Liittynyt: 17 Tou 2004 Viestejä: 10001
|
Lähetetty: 16.07.2014 12:05 Viestin aihe: |
|
|
juse kirjoitti: | MtJ kirjoitti: |
Passiivinen sorsien odottelu ei ainakaan tuo sorsia mihinkään. Tietysti on kivempi v***uilla aktiivisesti kannanhoitoon osallistuville, se on tärkeä purkautumiskanava myös. Etenkin jos on pitkään työttömänä, niin pakkohan sitä johonkin on patoumansa purkaa |
Noh, noh mtj... Näin kovastikko ottaa aikuisen miehen itsetunnon päälle, kun kyseenalaista sorsanruokintamet säs tys tä vähän kritisoidaan, että pitää täysin asiattomiin henk.koht. mennä. |
Vai asiattomiin henkilökohtaisuuksiin. Internet-foorumeilla on katsopas odotettavissa rapaa niskaan, kun alkaa jurnuttamaan viestistä toiseen samaa asiaa, ilman, että reagoi toisten asiallisiin viesteihin mitenkään. Se herättely tehdään sillä, että järkytetään jäkälää tuolilla ja saadaan se reagoimaan edes jotenkin viesteihin.
Muuten, vaikuttaa siltä, että sinuunkin kolahti ja kilahti aika mukavasti, ainakin hymiöiden määrästä päätellen. Tuntuu ihanalta _________________ Jos parturi ajaa parran vain niiltä, jotka eivät itse aja partaansa, ajaako hän silloin oman partansa? |
|
Takaisin alkuun |
|
|
Ricke Kanta-asiakas
Liittynyt: 24 Hei 2006 Viestejä: 1028 Paikkakunta: Sipoo, Uusimaa, Rannikko
|
Lähetetty: 16.07.2014 12:46 Viestin aihe: |
|
|
Kai se tähänkin oma mielipiteeni pitänee sanoa.
Nuorempana ruokin ja ammuin sorsia ja hanhia omasta rannasta, välillä oli ihan metsästyksen tuntua, välillä ei. Riippuu miten riista tai pullasorsat tai hanhet saapuvat paikalle, minkälainen keli ja miten kauan sai odotella niitä.
Helpointahan oli hiippailla lähelle, nähdä että siinä ne kanukit syö, kävellä ase olalla 20m päähän ja valita sopivimmat paistilinnut ja täräyttää pois. Muut eivät edes lähteneet lentoon vai uiskentelivat ihmetellen hieman pidemmälle. Olin suuri valkoinen metsästäjä. Sama homma kun eräs elokuun 20 päivä alkoi sorsastus, pari poikuetta siinä pyöri ja kun tulin rantaan niin kaverit ui minua vastaan, nousi rannalle ja käveli mun perässä passiin, pullapussin toivossa. Siitä kaveri sai sitten yhden piekkarilla ammuttua, hänen ensimmäisen heinärin. Oli muuten yllättävän herkkä hetki poikuuden ja mun välillä, alkukesästä asti ruokittu ja jokapäivä melkein nähty. Perhanat luottivat minuun, mutta kun ensimmäinen kuula hiihti, ne uivat yhteen läjään aivan hiljaa, katsoivat epäuskoisina meikäläistä ja lähtivät pois. Eikä tulleet takaisin. Nämä tapahtumat ovat siis merellä missä on tosiaan näitä pullasorsa ja hanhia. Niitten lahtaaminen ei todellakaan ole metsästystä, sen verran vuodet miestä kypsyttäneet, että jos edes kuvittelee että tämmönen vetää vertoja oikeaan metsästykseen, ovat aatteet ja eettisyys pahasti mennyt pieleen.
Mutta on myös tullut käytyä muutamilla järvillä missä on ruokittu paljon lintuja, mutta eivät kesyynny yhtään, vaan lähtevät aina pois ihmisen nähdessään. Silloin elokuun 20pv ei ammuttu niitä ruokinnalta, vaan lintuja mitkä pyöri sen ympärillä/tulossa sensseille. Silloin jahti ei tuntunut poikkeavan "oikeasta" jahdista muulla tavalla kuin se että lintuja oli todella paljon ja meillä oli loistava passipaikka. Saalis oli omasta mielestä hyvin maltillinen, useita satoja lintuja näkyi ja toistakymmentä saatiin, noin 7-9heinuria, loput taveja ja haapanoita. En näe tässä mitään sen suurempia vääryyksiä, kaveri ruokkinut kovalla urakalla niitä keväästä asti, poikueet saa hyvin ruokaa ja petopaineen hän pitää hyvin kurissa. Tässäkin on syytä mainita ettei kyseessä ole mikään monttu minne linnut sokeasti ja solkenaan laskeutuvat, vaan iso, matala ja hyvin rehevä järvi missä on melko isolla alueella sitten ruokaa tarjolla.
Ymmärrän kyllä hyvin että ruokapaikan viereltä kyttäys on hauskempaa ja varmempi tapa saada saalista kuin seistä muniamyöten mutavellissä kaislan törröttäessä peräreikään.
Kunhan linnut metsästetään niitten omilla alueilla, eikä houkutella mihinkään 10x10m monttuun tai lätäkköön missä on puolarimiehiä rannat täynnä, niin enpä siinä näe paljon vääryyttä.
Viimeinen muokkaaja, Ricke pvm 16.07.2014 12:53, muokattu 1 kertaa |
|
Takaisin alkuun |
|
|
ioni Kanta-asiakas
Liittynyt: 08 Tam 2008 Viestejä: 7663 Paikkakunta: Keski-Suomi / Pohjois-Pohjanmaa
|
Lähetetty: 16.07.2014 12:48 Viestin aihe: |
|
|
Ricke kirjoitti: | Kunhan linnut metsästetään niitten omilla alueilla, eikä houkutella mihinkään 10x10m monttuun tai lätäkköön missä on puolarimiehiä rannat täynnä, niin enpä siinä näe paljon vääryyttä. |
Tässä alkaa jo olla järjellisen kompromissin makua. |
|
Takaisin alkuun |
|
|
tee666 Kanta-asiakas
Liittynyt: 16 Hei 2012 Viestejä: 329
|
Lähetetty: 16.07.2014 12:51 Viestin aihe: |
|
|
Ricke kirjoitti osuvasti. |
|
Takaisin alkuun |
|
|
timppa76 Vakituinen kirjoittaja
Liittynyt: 05 Tou 2005 Viestejä: 55 Paikkakunta: kankaanpää
|
Lähetetty: 16.07.2014 13:14 Viestin aihe: |
|
|
Juu en jaksa koko ketjua edes alkaa lukea.. mutta ampuuhan moni´SUURI´ peuramies sarvipäänsä suoraan elukan ruokapöytään, sekö on sitten hyväksyttyä mutta sorsamiehet joutas linnaan, vattu mitä jeesustelua, eikö kannattas metästellä vaan niin kauan kun se vielä sallittua sentään on?
Kylällä mis ite jahtaan on halavatun vaikea enää löytää vettä missä ei ruokittaisi, kylän suurimmalla karulla järvellä ruokkii mökkiläisetkin useassa paikassa(jotka eivät metsästa), sorsia on moninkertainen määrä verrattuna aikaan ennen ruokintoja, sekös ei kyllä minua haittaa ollenkaan vaan täräyttelen ankkoja putket kuumana parempaan talteen...
Jatkakaa valitusta!! |
|
Takaisin alkuun |
|
|
JSP Kanta-asiakas
Liittynyt: 01 Syy 2009 Viestejä: 8022 Paikkakunta: Pohjois-pohjanmaa
|
Lähetetty: 16.07.2014 13:47 Viestin aihe: |
|
|
timppa76 kirjoitti: | Juu en jaksa koko ketjua edes alkaa lukea.. mutta ampuuhan moni´SUURI´ peuramies sarvipäänsä suoraan elukan ruokapöytään, sekö on sitten hyväksyttyä mutta sorsamiehet joutas linnaan, vattu mitä jeesustelua, eikö kannattas metästellä vaan niin kauan kun se vielä sallittua sentään on?
Kylällä mis ite jahtaan on halavatun vaikea enää löytää vettä missä ei ruokittaisi, kylän suurimmalla karulla järvellä ruokkii mökkiläisetkin useassa paikassa(jotka eivät metsästa), sorsia on moninkertainen määrä verrattuna aikaan ennen ruokintoja, sekös ei kyllä minua haittaa ollenkaan vaan täräyttelen ankkoja putket kuumana parempaan talteen...
Jatkakaa valitusta!! |
Eihän nuita peuroja edes muuten metsästetä eikä se edes mitään metsästystä ole vaan pelkästään lihan hakemista. Niille on aivan sama miten ne ammutaan, ketään ei kiinnosta.
Sorsien ruokinta on vasta nyky vuosina enemmän yleistynyt ja omasta mielestä pilaa perinteistä pyyntiä melko paljon ainakin näillä meidän alueilla.
Suurin ongelma on minun mielestä siinä että kun järvi on jo valmiiksi hyvä lintupaikka ja siellä käy paljon pyytäjiä, niin pitää vielä tehdä iso ruokinta oman mökin lähelle ja houkutella linnut sinne. Eri asia jotku paikat missä lintuja ei muuten pääse juuri ampumaan. Ideahan näissä ruokinnoissa on tietenkin se että saadaan lintuja, ei mikään riistanhoito. Silloin on sama vaikka järvi olisi sellainen ettei linnut siellä voi pesiä. Jyvillä sorsat saa kulkemaan vaikka uima-altaassa.
Nykyään kytispaikkoja ei suunnitella sen mukaan missä on hyvä lahti ja sopiva tuulen suunta tai muuta, vaan sillain että ollaan ruokaintapaikkojen lähellä. Joko sillä reitillä mistä ne sinne tulee tai mistä ne lähtee karkuun. |
|
Takaisin alkuun |
|
|
slowhand Kanta-asiakas
Liittynyt: 28 Lok 2009 Viestejä: 2397
|
Lähetetty: 16.07.2014 14:29 Viestin aihe: |
|
|
Tuossa Ricken tekstissä oli metsästyksellinen ajatuksenkulku, noinhan se voisi mennä, ruokintojen ja metsästyksen yhteenliittäminen. Voisi ruokintaa jotenkin perustella myös riistanhoitona! |
|
Takaisin alkuun |
|
|
Ippetti Kanta-asiakas
Liittynyt: 21 Elo 2007 Viestejä: 3598
|
Lähetetty: 16.07.2014 14:38 Viestin aihe: |
|
|
Ei voi perustella kun keinotekoinen jyväruokinta vie tavitkin heilurin pakastimesta... _________________ Rapakunnossa oleva etenee hyvin mudassa |
|
Takaisin alkuun |
|
|
heiluri Kanta-asiakas
Liittynyt: 20 Mar 2006 Viestejä: 35489
|
Lähetetty: 16.07.2014 14:47 Viestin aihe: |
|
|
90% ruokinnoista on vain saaliin lisäämiseksi perustettuja,kaikkein ankeinta on meno juuri noilla vesillä missä on jo valmiiksi hyvä lintukanta,tai kuten esimerkkijärvessäni,hyvän lintukannan omaavan järven viereen väännetään suurruokinta,järvellä saakin sitten pyyntiaikana meloskella aivan kuntoilumielessä.
Myös muutto aikaistuu rajusti,jopa niin että jotkin ruokinnat jopa tyhjenevät ennen pyyntiä sorsien siirtyessä muualle,yleensä isommalle ruokinnalle parveutumaan,käytös on muuttunut melko rajusti jyväkasojen ansiosta. _________________ Kertalaakiyhdistys |
|
Takaisin alkuun |
|
|
|
|
Et voi kirjoittaa uusia viestejä tässä foorumissa Et voi vastata viesteihin tässä foorumissa Et voi muokata viestejäsi tässä foorumissa Et voi poistaa viestejäsi tässä foorumissa Et voi äänestää tässä foorumissa
|
|