Kanalinnustuskausi 2014 osa II

[timhoe]

Kyllä oli hiljainen päivä, taukoineen vähän vajaa 10h tänään lähdöstä kotiutumiseen. Aamu oli kirkas ja kuulas, ei mitään tulipalopakkasia kuitenkaan vaan mukava -7c, aamu lähes täysin tyyni. Tuli kytättyä hyvällä siemenpuuaukolla pari tuntia, havaintoja nolla. Sieltä siirtyminen seuraavalle aukolle, lintuja nolla. Sieltä edelleen seuraavalle alueelle, ei lintuakaan. Tästä edelleen suoalueita kohden, jossa pitkä lenkki antaumuksella. Havaintona yksi (1) ukkoteeri kaukana männyn latvassa, lähti karkuun ja muita ei näkynyt. Evästelytauko ja kaveri messiin, suomaisia männiköitä ja kuusikoita kiertämään - ei lintuakaan eikä yhen ainutta pomppujänistä koko reissulla.

Huomenna uudelleen, toivottavasti "vähän" paremmalla tuurilla.

[Sambro]

[mika h]

Neljän tunnin kävelylenkki tuli tehtyä, ukkometso, kaksi ukkoteertä ja riekko tuli nähtyä. Kyllä on vähissä linnut. Entiset pomminvarmat paikatkin aivan tyhjiä.
_________________
Tikka T3

[JSP]

Eipä oikein tänään näkynyt lintuja. Paikassa jossa eilen reilu 70 teertä, näkyi tänään vaan pari pientä parvea ja joitain yksittäisiä teeriä. Saatto tuo myrskytuuli hieman vaikuttaa Toisessa paikassa teeren ja riekon jälkiä paljon mutta itse lintuja näkyi vaan joitain. Tais koira ajaa edestä lentoon.. Huomenna vielä yrittämään jos ei ole lunta liikaa.

[Vieras_a]

Toissapäivänä kunnon talvikelit - pakkasta -15c ja lunta 10 cm. Aamulla suon reunalle katsomaan josko lintuja näkyis.. no eipä näkynyt. Sitten kiertelemään metsiä.. Pakkanen narskui kenkien alla. Ainoat havainnot ukkoteeri, joka lähti puusta lentoon (ei tilaisuutta anpua) ja pyy joka sekin lähti kaukaa. Ainiin sitten kaksi metsoakin istuskelivat latvoilla, mutta juuri metsästysalueen ulkopuolella. Rauhassa saivat olla, kivahan niitä on katsella, on se sen verran komia lintu.

[TA]

Aloitin metsästysharrastuksen vasta tänä vuonna ja oikeastaan vasta kanalinnustuksesta. Tämä on neljäs viikonloppu mökillä metsäkanajahdissa. Alkuun yritin pillitellä pyitä mutta ilman ihmeempää menestystä. Yhden pyyn sainkin mutta puun oksalle pompanneen ammuin, ei sekään pillille tullut. Metsät on täälläpäin niin tukkoisia ja risukkoisia, että käveleminen niissä oli melko hankalaa.

Totesin, että kun näissä metsissä käveleminen on sen verran hankalaa ja riistan löytäminen ilman koiraa oli kiven alla niin kokeilen teertä kuvien ja pillin avulla. Soita täällä ei ole mutta tässä lähellä on yksi isohko hakkuuaukea ja tiesin, että täälläpäin on teeriä. En tosin tiennnyt missä ne yleensä oleilevat mutta muistelin missä olin joskus moottorikelkkaillessani teeriä nähnyt ja sitten karttaa katselemalla valitsin paikan, johon menisin kokeilemaan onneani.

Viikko sitten ensimmäisen kerran kuvien kanssa aukealle. Koetin valita paikan, josta kuvat ainakin näkyvät kauaksi. Minulla ei ollut mitään käsitystä siitä onko juuri niillä nurkilla teeriä mutta ajattelin, että jostain se on kokemuksen keruu aloitettava. Aamuhämärissä kävelin kohti edellisenä päivänä katsastamaani paikkaa. Helkkari, sammalta on niukalti ja sekin on jäässä. Siitä ei ole teerenkuvein täytteeksi. No, täältä olin lukenut, ettei ne teeret niin kovin ronkeleita ole joten teeren kuvat tyhjänä kepin nokkaan ja puuhun, osan heittelin tyhjinä oksille ja osan maahan. Sitten pieneen notkelmaan heinikon suojaan piiloon. Ja pian alkoikin tapahtua, suhahtelua kuului sieltä, täältä ja pulputustakin jostain. n. 100 m päähän koivun latvaan tuli teeri, sitten toinen ja kolmas. Jonkin ajan päästä liitelivät siitä jonnekin. Piiloni oli sen verran notkelmassa ja minun ja puiden väliin jäi pieni töyräs eli en nähnyt minne liitelivät. Eikä aikaakaan kun samaan koivuun taas teeri, ja toinen ja kolmas. Nämä olivat selvästi suurempia kuin ensimmäiset, leinevätkö ensimmäiset olleet kanoja. Ja jonkin ajan päästä nekin liitelivät pois. Nyt jossain etumaastossa töyrään takana olikin jo melkoinen pulputus menossa. Ja taas koivun latvaan teeriä, ja taas liitelevät pois.

Olin istunut piilosssani auringonnoususta jo puolitoista tuntia enkä tiennyt miten kaukana teeret olivat mutta kova pulputus jostain lähimaastosta kuului. Mietin, josko koettaisi hiipiä lähemmäs nähdäkseni mutta ajattelin sittenkin odotella. Sitten niihin puihin, joihin olin laittanut kuvia koettaa laskeutua 2 teerikukkoa. Olin melkoisen kohmeessa istuttuani siinä pikku pakkasessa pari tuntia ja teeret lennähtivät siihen jostain alhaaltapäin eli ne tulivat siihen täysin yllättäen. No mitä siitä seuraa? Kokemattomuuttani hätäilin ja ammuin 2 hutia ennenkuin rauhoituin. Toinen teeristä lennähti sivummalle n. 20 m päähän pikkukoivun latvaan ja siihen rauhallinen tähtäys ja siitä tippui. Olin niin hämmästynyt ja ylpeä, että jäin hetkeksi ihmettelemään tapahtunutta. Sitten havahdun kun n. 20 teeren parvi lehahtaa lentoon n. 40-50 m päästä ja lentää siitä edestäni. Seuraan katseella kun lentävät muutaman sadan metrin päähän metsään. Käyn hakemassa saaliin puun juurelta. Nuori kukko. Sitten tulikin hiljaista, ei enää yhtään suhinaa eikä pulputusta. Odottelen puolisen tuntia ja suolista teeren, pakkaan reppuni ja palaan mökille.

Seuraavana aamuna uudelleen samaan paikkaan hieman paremmin valmistautuneena. Täytän teerenkuva sanomalehdellä ja ne näyttävätkin paljon paremmilta. Aamu on hieman kylmempi, pakkasta n. 6 astetta ja taivas on selkeä. Teeriä ei näy eikä kuulu. Koko aamu ihan hiljaista. Muutaman tunnin jälkeen pakkaan kamat ja palaan mökille.


Sitten koitti viimeinen kanalinnustusviikonloppu.Sääennuste ei luvannut kovin hyvää mutta ajelin kuitenkin perjantai-iltana mökille jos vaikka yrittäisi kuitenkin. Aamulla kun heräsin niin satoi vettä, meinasinkin mennä saman tien takaisin nukkumaan mutta vilkaisin puhelimesta tutkaennustetta ja sen mukaan sade loppuisi n. tunti ennen auringonnousua eli eikun kahvia keittämään.

Hämärissä taapersin samalle hakkuuaukolle, josta viikko sitten sain elämäni ensimmäisen teeren saaliiksi.

Muutama kuva puun oksille ja "soivat" kuvat maahan. Ja sitten heinikkotupsaiden väliin istumaan. Tällä kertaa ajattelin jäädä korkeammalle odottelmaan, että ainakin näkisin jotain jos jotain nähtävää on. Samassa puussa olevat kuvat jäivät nyt taakseni ja soivat eteeni. Rintamasuunta oli sinne missä viikko sitten puunlatvassa useampikin teeri kävi näyttäytymässä. Ajattelin, että nyt ainakin näen minne ne sieltä liitelee.

Hiljaista oli, melkein pari tuntia istuskelin tuulessa ja puhaltelin pilliin kuulematta mistään teerien suhauttelua tai sointia.

Sitten kuuluu selän takaa läpä-läpä-läpä-läpä....

Kuusi mustaa teertä yrittää laskeutua taakseni niihin puihin, joissa kuvat olivat mutta ne puut oli sellaisia pahaisia riukuja niin ei ne niihin sopineet. Olin taas tullut yllätetyksi. Hätäisesti käännyin ja ammuin taas kaksi hutia kun olivat melko lähellä ja ammuin istualtaan kääntyen niin ei noussut ase poskelle kunnolla. Kolmatta ehdin jo hieman tähdätä ja höyhenet vaan pöllähti kun kolmas Fortuna osui. Taskusta nopeasti yksi paukku pesään ja lukko kiinni. Yksi kukko lennähti parinkymmenen metrin päähän koivun latvaan, rauhallinen tähtäys ja siihen jäi. Loput kukot lenänsivät läheisen koivikon laitaan n. 70-80 metrin päähän ja katosivat sinne.

Kävin hakemassa saaliin, puun juurella molemmat. Sitten käänsin tuolini siihen suuntaan mihin kukot lensivät josko ne sieltä vielä tulisivat. Kolme varttia suhauttelin eikä niitä näkynyt. Yksi teeri näkyi sivummalla kauempana n. 150 m päässä puun latvassa mutta katosi sekin hetken päästä jonnekin.

Sitten yht'äkkiä edessä kuuluu taas läpä-läpä-läpä-läpä....

Neljä kukkoa ilmassa 15-20 m päässä. Valitsen yhden ja ammun huolellisesti. Mitä? Eikö osunut, olisin ollut varma, että piti osua enkä ampunut edes toista laukausta mutta niin vain lentää. Muut ehtivät kaikota sillä välin eli jäin seuraamaan tätä ampumaani kukkoa joka lähti lentämään hieman eri suuntaan kuin muut. Noin 80 m hapuilevan liidon aikana päättelin, että osuin sittenkin kunnes yhtäkkiä hapuileva lento loppui ja kukko myttynä tonttiin. Katsoin putoamispaikan ja kiiruhdin sinne mutta kiirettä ei enää ollut, kukko makasi juuri siinä mihin oli pudonnut.

Passipaikalle palattuani ihmettelin, miten ne olivat onnistuneet minut yllättämään vaikka olin koko ajan tarkkaillut siihen suuntaan. Hitaasti kertasin verkkokalvoilleni jääneitä kuvia ja tulin siihen päätelmään, että ne olivat kävelleet takaisin kuvien luo ja nousivat ilmaan kun olivat niin lähellä, että huomasivat minut.

Odottelin paikalla vielä puolisen tuntia ja kun alkoi hieman tihuttaa vettä niin päätin pakata kamat kassiin ja teeret reppuun palata mökille.

Huomiselle on luvassa hieman sateista säätä kuin tälle päivälle mutta ehkäpä menen vielä huomenna viimeisen kerran tälle syksylle.[/url]
_________________
Eksyvä ei tietä kysy

[MPOulu]

Mää oon varmaan keski-ikäinen alkoholisoitunut idiootti koska mää alan näkemään Taikalintuja joka puolella

Pitänee ottaa taas muutaman kuukauden breikki tältä foorumilta. Tein sen tuossa keväällä ajatuksena kohottaa keskustelun tasoa sillä tavoin mutta taisi olla turha toivo.
Ei se auta pitää kokeilla uudestaan... mutta ei vielä tänään
_________________
Soft core hunttaaja

[heiluri]

Tuo pyynpillitys onkin mystinen taitolaji,hirvipassissa toimii kuin opetuselokuvassa,jopa tänään surkeassa kelissä,pyyjahdissa ei tapahdu mitään,mahtuu pillillä reppuun jallitetut pyyt kahden käden sormiin.
_________________
Kertalaakiyhdistys

[TA]

[aatuuu]

Erittäin märässä ja lumisessa metsässä tuli tänään rämmittyä, näköhavaintona ainoastaan kaksi teertä, nekin lähtivät lentoon niin kaukaa että ei mitään mahiksia päästä kokeilemaan. Pyytkään eivät tahtoneet tulla pillille eivätkä edes vastailleet, vaikka tiesin alueella olevan paljon pyitä.

Taisi tämän syksyn lintujahdit olla tässä... kahtoo kehtaako lähteä huomenna, kurjaa keliä ennusti. Syksyn saaliiksi jäi 4 pyytä. Toivottavasti ensi vuonna olisi paremmat teeri-ja metsokannat...

[Känkkäränkk2]

[MPOulu]

[Mettäkala]

[heiluri]

[heiluri]