Näytä edellinen aihe :: Näytä seuraava aihe |
Kirjoittaja |
Viesti |
RiUDE Kanta-asiakas
Liittynyt: 24 Maa 2004 Viestejä: 20455 Paikkakunta: Savonlinna
|
Lähetetty: 15.11.2009 21:14 Viestin aihe: Karhennusten aukaisu/restaurointi |
|
|
Voipi olla, että asiaa on käsitelty jossain tukki-projekti tms. ketjussa, mutta en tuntunut löytävän. Kuitenkin...
Eli mitä pitää ottaa huomioon kun wanhan aseen karhennuksia käy aukomaan ja restauroimaan. Muutakin kuin keräilyarvon romahdus.
Ilmeisesti työkalun pitäisi olla prikulleen alkuperäisen kaltainen jos hyvän haluaa? _________________ Savo suureksi. |
|
Takaisin alkuun |
|
|
Chillie Kanta-asiakas
Liittynyt: 04 Maa 2004 Viestejä: 3325
|
Lähetetty: 15.11.2009 21:21 Viestin aihe: |
|
|
Keräily arvohan siinä varmaan menee, koska se uusi karhennus muuten ajan patinoimassa aseessa pistää silmään kuin 6 tuuman rautanaageli..
Jos kuitenkin lähtee niitä aukomaan, niin terät tosiaan tulisi valita tarkalleen alkuperäisen karhennuksen mukaan... Alkaa muuten kuvio "juosta" yli jossakin vaiheessa..
Yksi mahdollisuus on tietty puhdistaa sitä alkuperäistä karhennusta hellävaraisesti rajausterällä, jossa on vain yksi terä ilman ohjuria.
Sillä kun ottaa vain sen verran mitä sinne töhnää on mahdollisesti kertynyt..
S |
|
Takaisin alkuun |
|
|
igorrock Kanta-asiakas
Liittynyt: 26 Maa 2004 Viestejä: 13930
|
Lähetetty: 15.11.2009 21:40 Viestin aihe: |
|
|
Toinen juttu on se että kannattaa tarkistaa että uudessa karhennustyökalussa on sama teräkulma kuin siinä jolla vanhat karhennukset on tehty. Vaihtoehtoja ei muistaakseni ole kuin kaksi. |
|
Takaisin alkuun |
|
|
Chillie Kanta-asiakas
Liittynyt: 04 Maa 2004 Viestejä: 3325
|
Lähetetty: 15.11.2009 21:42 Viestin aihe: |
|
|
Aivan.. Iikori on oikeassa. jos esim on loivempi alkaa "timantit" leikkautua harjalta, vaik pohja jää koskemati.
S |
|
Takaisin alkuun |
|
|
RiUDE Kanta-asiakas
Liittynyt: 24 Maa 2004 Viestejä: 20455 Paikkakunta: Savonlinna
|
Lähetetty: 15.11.2009 23:07 Viestin aihe: |
|
|
Kiitokset vastauksista.
Tuosta chillien varoittamasta silmään pistämisestä juuri on kyse, joskin käänteisesti. Eli kun tuki hiotaan reilusti alkaa nuo kuluneet karhennukset "stikkaamaan öögaan".
Minkähän näköistä jälkea tulee, kun em. työkalulla käy syventämään osittain suht sileiksi kuluneita karhennuksia?
Priimaa ei tietenkään, mutta hyväksyttävä? _________________ Savo suureksi. |
|
Takaisin alkuun |
|
|
Chillie Kanta-asiakas
Liittynyt: 04 Maa 2004 Viestejä: 3325
|
|
Takaisin alkuun |
|
|
Kari Kanta-asiakas
Liittynyt: 06 Maa 2004 Viestejä: 650 Paikkakunta: pohjoispohjanmaa
|
Lähetetty: 16.11.2009 11:28 Viestin aihe: |
|
|
Pari kolhuja saanutta ja kulunutta kiväärin tukkia olen hionut+öljynnyt ja huomannut että karhennuksille pitäisi myös jotain hoitoa antaa. Suurempia työkaluinvestointeja en halunnut, karhennustyökalujen hinnat kun tiesin, niin värkkäsin uranpuhdistajan itse.
Kuvassa alempi on tehty rautasahan terästä ja ylempään kahvaan vaihtoteriä ketjun sivulenkeistä.
Itse työ sitten tarkasti ura kerrallaan, hammasharjalla ahkerasti puruja pudistellen. Työtunteja ei kannata säästellä jos priimaa työjälkeä tavoittelee.
|
|
Takaisin alkuun |
|
|
igorrock Kanta-asiakas
Liittynyt: 26 Maa 2004 Viestejä: 13930
|
Lähetetty: 16.11.2009 11:35 Viestin aihe: |
|
|
Varsinkin tuo ylempi työkalu Karin kuvassa näyttää oikein toimivalta. Eikä raaka-aineesta tule herkästi uupelo. |
|
Takaisin alkuun |
|
|
Kari Kanta-asiakas
Liittynyt: 06 Maa 2004 Viestejä: 650 Paikkakunta: pohjoispohjanmaa
|
Lähetetty: 16.11.2009 11:42 Viestin aihe: |
|
|
Jep, tulla alemmalla kun vetää ensin uran pohjan puhtaaksi niin ylempi ohjautuu paremmin urassa ja saadaan uraan oikea leikkauskulma. Samoin urien päät saadaan työstettyä kuntoon tuolla kapea/teräväkärkisellä.
Ps. Dremelin katkaisulaikalla noita pieniä leikkuuhampaita tein, jos jokakuta kiinnostaa värkätä samanlaisia työkaluja. |
|
Takaisin alkuun |
|
|
hq Kanta-asiakas
Liittynyt: 28 Hei 2004 Viestejä: 3688
|
Lähetetty: 16.11.2009 18:04 Viestin aihe: |
|
|
Appropos, tulipa tästä aiheesta mieleen hetken verran askarruttanut asia: Marlin 1894.
Tukin karhennukset on tehty todennäköisesti prässäämällä tmv. vippaskonstilla. Näyttävät parin metrin päästä todella asiallisilta mutta lähempää tutkien todellisuus paljastuu. Niiden "harjakorkeus" on suunnilleen ok eli tukin pinnan tasolla mutta muoto on kaikkea muuta kuin tarkka ja terävä. Uskaltaisikohan noita lähteä viimeistelemään sopivilla karhennustyökaluilla? Itse puu on varsin nättiä pähkinää ja karhennukset ovat ennemmin kauneusvirhe kuin ongelma. |
|
Takaisin alkuun |
|
|
Chillie Kanta-asiakas
Liittynyt: 04 Maa 2004 Viestejä: 3325
|
Lähetetty: 16.11.2009 18:23 Viestin aihe: |
|
|
Jos se on pelkkä viiva se karhennus, niin mikä ettei.. Kyllähän siihen karhennuksen voi tehdä, ja kun tekee nätisti, niin saa paremman näköisen siitä.
Yks hyvä kikka harjoitella karhennuksia, on esim pyoreään puuhun.. Tasaisia pintoja kun ei aseissa hirveästi ole niillä paikoin, missä karhennukset yleensä sijaitsee..
S |
|
Takaisin alkuun |
|
|
hq Kanta-asiakas
Liittynyt: 28 Hei 2004 Viestejä: 3688
|
Lähetetty: 16.11.2009 23:36 Viestin aihe: |
|
|
Chillie kirjoitti: | Jos se on pelkkä viiva se karhennus, niin mikä ettei.. |
Ongelman tasoa on vaikea kuvailla, joten säästellään sanoja. Tässä pari kuvaa siitä miltä karhennukset tehtaan jäljiltä näyttävät - takatukin karhennus aivan erityisesti (alempi kuva) on lievästi sanottuna oudon näköinen.
Miten lieneekään tehty. Kun kuvia katsoo niin selvinnee riittävän hyvin miksi niille haluaa tehdä jotakin. |
|
Takaisin alkuun |
|
|
mikko81 Kanta-asiakas
Liittynyt: 29 Hei 2006 Viestejä: 3285 Paikkakunta: Heinola
|
Lähetetty: 01.12.2015 23:26 Viestin aihe: |
|
|
Nostellaas vanhaa ketjua. Eli rouningin pistoolikahvassa on toisella puolella karhennukset kärsineet ja oli mielessä, jos noita koittais vähän siistiä. Olin laskevinani tuon karhennuksen tiheydeks 18 LPI. Sit brownellsilta työkalua kattomaan, mut sit löi täys tenkkapoo. Tuolla näkyy olevan jos jonkinlaista terää ja kahvaa, kertokaa mulle joku joka noiden kanssa on pelannut, minkälaisen ostan ni ei tarvii arpoo? |
|
Takaisin alkuun |
|
|
|