Loukkaantuneen/haavoittuneen hirvieläimen jäljittäminen

[torant]

Viikonloppu meni jahdissa, onneksi ei tullut haavakoita ettemme joutuneet pohtimaan jälkikoiraa. Minulla on todennäköisesti erilaiset viestit näkyvillä, kun en löydä BlueMarlinin kirjoituksista Tuholan metodien tyhmäksi nimittelyä enkä Tuholan lanseeraamaa Jeesustelua? En tosin sitä ylimielisyyttäkään. Ja 9,3x622:sen kirjoituksen ymmärsin kyllä. Kysymyksiä tuosta metodista löysin ja lähes samoja itsekin kerkisin pohtimaan viestiä lukiessani. Täälläkin olisi ääntä ja vauhtia melkoisesti, kun jokaisen peuran perään laskettaisiin oma mäykky. Mutta kohtalaisen monta vinkkiä siinä oli miten asioita voisi hoitaa. Ja nyt kyllä selvisi, että mitä koiria Tuholan nurkilla käytetään,tätä kyllä epäilin jo aikaisemmin. Jos omistaisin jäljestävän koiran niin en todennäköisesti edes lähtisi tarjoamaan sitä Tuholan mailla. 14.12.2015 kirjoitit Tuhola seuraavaa:Itellä on tilanne missä esim kolarisorkkaa ei tule kuin kerta kahteen kolmeen vuoteen työn alle.. Syksyllä jahdissa tulee haavakkopeuroja ehkä yksi ja hirviä muutama. Olet kuitenkin nähnyt haavakkohommissa kymmeniä eri koiria?


Riude on kirjoituksessaan asian ytimessä. Tuhola keskustelee ja muut räksyttää ja Jeesustelee.


Kävin muuten päivänä eräänä vierailulla Sastamalassa ja kahvipöydässä kuuntelin paikallisten jahtimiesten juttuja. Jotenkin tarinat kuulostivat tutuilta ja nehän olivatkin suoraan erälle.netistä. Toinen päätti keskustelun lauseeseen: se on rasittava vänkääjä, kun se luulee tietävänsä kaiken karhunpyynnistä calkulaattoreihin! Mutta ei siitä sen enempää...
_________________
"Sananvapaus tarkoittaa sitä, että saa sanoa mitä haluaa kunhan ei tarkoita mitään"

[PieniValkoinenMetsästäjä]

Hauska seurata kun on kaks kovaa vastakkain, tuhola ja BlueMarlin. Älkää ny kumminkaan hyvät ihmiset vetäkö kyyhkynruokaa hengitysteihinne toistenne kirjoitteluista. Muuten en puutu keskusteluun mutta sen vaan totean et muistakaa kokoajan se, että asutte srva-hommien kannalta käytännössä eri mantereilla.

Tämä siksi että BM:n juttuja on niin mukava lukea että en soisi hänen lopettavan kirjoittelua. Tuhola on niin jääräpää että sitä ei taida saada lopettamaan vaikka moni varmaan haluaisi

[valmet 412s]

Bm kommenttia kaipaisin kysymykseeni.
_________________
Varisjahdin veteraani...

[jonesis]

[Nimrod]

Meillä aivan ylivoimaisesti tärkein rooli jälkikoirien käytössä liittyy kuolleiden hirvien etsimiseen hirvijahdissa. Eli ammutaan iltshämärässä ja sen jälkeen haetaan kuollutta hirveä metsästä. Perusongelma on se, että jälkikoiria kyllä olisi käytettävissä, mutta niitä ei osata pyytää apuun ja toisekseen asiat tehdään väärin riistalaukauksen jälkeen.

Ensimmäinen virhe, mikä meillä päin tehdään, on se, että jäljelle löysätään hirvikoira, joka ei ole opetettu verijäljelle ja joka ei ole jälkivainuinen. Se sählää aikansa ja hirveä ei löydy.

Eli niinkin yksinkertainen metodi kuin viimeisen näköhavainnon merkkaus ja kytketyn jälkivainuisen koiran käyttö on täysin tuntematonta. Tällä tavoin ne raadot kuitenkin tuppaavat löytymään.

[tuhola]

[Holkeri]

Tähän väliin reportaasi eiliseltä. Passimies ampuu kaksi kertaa kohti ja pois kulkevaa nakkua. Normaali ihmettely, että mitähän mahtoi tapahtua kun ei heti tippunut. Huomataan, että verta tihkuu, joten homma seis ja keskitytään haavakon jahtaamiseen. Koirat yhtä lukuunottamatta hirvillä. Ainut joka oli kytkettynä oli viitenä edellisenä päivänä jo ollut jämynarttu jonka otteet hirvillä kaipaa vielä viimeistelyä. Tarjolla oli myös verijäverijäljelle opetettu seurakoira, jonka rotua en osaa kirjoittaa ja jonka omistajalla ei mitään hajua miten käy kohtaamis tilanteessa. Noh, päätetään, että kokeillaan jämyllä on se kuitenkin sitkeä jäljittäjä. Hain koiran ja liinan kanssa perään. Koira seurasi liinassa jälkeä oikein mallikkaasti ja verta oli tullut niin kitsaasti että varmistelu oli todella hankalaa ollaanko jäljellä jolloin linkku auki ja sormet ristiin. Koira eteni suoraviivaisesti jälkeä kohti risteystä josta tulin alueelle ja jossa oli myös porotokka. 150 m ennen risteystä rähäkkä päälle ja saman tien 25 kmh kohti läheistä jokea. Tässä vaiheessa alkoi sydän hakkaamaan, että perseelleen meni. No jäljitys meni suoraan jokeen ja koira jää haukkumaan rantaan. Menin paikalle ja hirvi tipotiessään, fifi kyytiin ja sillalta toiselle puolelle. Verijälki löytyy ja koira perään. Koira kiertää vaaran rinnettä muutaman kilometrin josta haukku päälle muutaman sadan metrin päässä läheisestä tiestä. Hiivin paikalle jossa hirvi seisoo keskellä pientä taimikkoa perä minua kohti noin 60 metrin päässä, odotan pientä liikettä parempaa ampumapaikkaa varten, mutta ei. Tein hiiren vikinää huulilla ja hirvi kääntää pään sivuun, tässä vaiheessa huomaan, että alaleuka roikkuu puolesta välistä maata kohti. Uusi hiiren vikinä ja laukaus niskaan, hirvi tippuu niille sijoille.

Ensimmäinen ampuja oli ampunut hirveä turpaan kohti tullessa, joka oli rikkonut koko purukaluston ja alaleuan. Toinen kuula oli mennyt pois päin menevän hirven lavan takaa sisään lapaluun ja kylkiluiden välissä ruhon etuosaan. Näistä osumista vetäisi reilu tunnissa noin 10 km. Käytettävissä olleen jälkikoiran ja mahdollisesti hihnan toisessa päässä olevan seurakunnan kanssa olisi tullut pimeä vastaan ennen kuin olisi löytynyt, mutta onneksi kävi oikein hyvä tuuri ja sai päästää varmasti tuskaisen elikon kärsimästä.

[Mörran]

Konstit on monet, hyvin kirjoitettu selostus Holkeri. Ja hyvä että löytyi.
_________________
Luonto, onko sinne menemistä?

[fiulir]

Taas E-P ihmisiä moitittaan epäihmisiksi. Vaikka ollaan ittiänsä täynnä, niin osataan me apua pyytää tarvittaessa.
Se on kaunis ajatus, että voisi häly puhelun jälkeen ottaa puhelimen kouraan ja alkaa valkkaamaan mikä koira tämän hoitaa, samalla kun vetää kamoja niskaan.
Koiramme lehdestä vähän katselin, että tänäkin vuonna täällä on paljon mejä-kokeita, niin kuin aina. Ajattelisi että sieltä tulisi näitä varmoja koiria.
Vähän sama kuin facessa on erinomaisia karjan käsittelijöitä tyttärillä. Kaverilta karkasi 10 sonnia metsään ja niitä yritettiin markille takaisin. Kaks tyttöä kävi koiran kans kokeilemassa, muut ei tullut paikalle.
Oli vissiin vaikea paikka.
No jauhosangolla ja 308,lla kaikki kotona lopulta.

Minäkin ihan kaverin puolesta kysyn kellä täällä päin on näitä jäätäviä jälkirobottia. Niillä tahtoo olla nätti narunpää, mitä oon kuullut.

[kalmo]

[Sigamees]

[tuhola]

[tuhola]

[Sigamees]

[Metsnugis]

Sehän on vahi-koe missä testataan koiran toiminta käytännön kolari/haavakkotilanteessa. Mejä-kokeessa testataan miten koira seuraa vanhaa verijälkeä välittämättä elävästä riistasta.
Ja hirvitilanteissa jälkikoiralla pyritään löytämään vahingoittunut eläin, jonka jälkeen perään laitetaan sitkeä jälkitarkka hirvikoira.

Mutta käykää siis koiranetistä katsomassa vahikokeita suorittaneet sesset niin voi joku käyttökelponen löytyä. Tosin noita kokeita suoritetaan tosi vähän.