Sorsastus 20xx

[1larius]

Ennen oli tosiaan laskuojissa pelloilla useinkin heinureita.Nyt ei enää vuosiin.Kyllä jotain on tosiaan muuttunut.

[slapshot-]

Kyllä nuo saviprunnit on melekeen peitelty ja märät pellot salaojitettu. Harvas on sorsalle kelpaavat pelto-ojat.

[JMD]

Älkäähän nyt pojat. Peto tulee kohta ja linkittää sellaiset käppyrät näkyviin,että heinäsorsia on enemmän kuin koskaan Uskoo ken tahtoo....Minäkään en.
_________________
par ekaa män huttiin,mutta kolmas osuki jo valioon!

[timoson]

Mutta ääliö pitää olla jos syyttää jyviä. Kyllähän sitä jokainen jolla vähänkään älyä niin ymmärtää että olosuhteet ja elinalueet ne eniten on muuttuneet. Varsinki maanviljelys alueilla. Tosiaan sarka ja laskuojat loistavat poissa olollaan, kevät ja syystulvat ovat vähentyneet huomattavasti, mitä viddua se sorsa siellä nykyisessä oljikossa tekee kuin teerikään kun nykypuimurit puivat yli 99% siemenet niin siellä mitään peltoon jää enää nokittavaksi. Mitä se sorsa tekee karulla ja kivikkoisella järvellä kesän? No ei mitään. Ne menevät sinne harvaan korteikkoon alkusyksystä päivisin mutta pitäähän sitä aluetta olla jossa pesiä, neva ja metsikkö lammet sekä isot peltokanavat on aikalailla kadonneet. Käykääpä kahtomassa peltoa millä pyörii seitkytluvun puimuri metsän reunassa niin onhan teeriä ja kyyhkyjä.

Ja kahdeksan ja kuuskymmenluvun kannoista voidaan alkaa puhumaan jahka lyödään samanverran ryteikköä ja peltoa hyödyttömäksi veden varaan. Kuten myös kanalintukannat ylös jos metsäojat täytettäs ettei mikään kasvais ja koneilla ei mentäis mehtään. Ai niin, no mistä verotulot ja kauppiastulot, työntekijöille työt sekä jalostamoille puut? No jätetään työttömille korvaukset maksamatta, tai annetaan 700€ siitä että hakkaa käsin 50 kiintoa kuussa. Ei sitä kannata menneisyydessä elää ja haikailla.
_________________
Ei italialaisen voittanutta.

[JSP]

Osaako timoson selittää mikä täällä pohjoisempana on muuttunut? Täällä kun ei peltoja ole eikä ole ollut niin ne ei voi vaikuttaa. Vedetkin on sulana kauemmin kuin ennen. Väitän edelleen että ruokinta on vaikuttanut paljon. Sitähän ei ole mitenkään tutkittu ikinä. Miksi taudit ei tappaisi helpommin kun linnut ovat kauemmin nipussa ja syövät toistensa pas.kaa, lyijyä lautan ympäriltä ja muutenkin ruoka yksipuolistuu. Siihen vielä pyynnin tehokkuus.

Iltalennolla käytiin. Muutama haapana ja yksi sorsa näkyi. Varmaan sama sorsa mikä päivälläkin. Eipä ollut ruokinnallakaan kuin pari tilannetta. Toisessa ilmeisesti yksi lintu kun kuului vaan 1-2laakia ja toisessa oli jo yritystä (6-8 laakia). Hanhia olis ollu.

Noin 15km tuli tänään kierreltyä heinikoita kanootilla.

[timoson]

Jos ne koko maasta väheni 80-2000 aikana jo helkatisti niin kait se nyt sielläki näkyy.
_________________
Ei italialaisen voittanutta.

[JSP]

[sturm]

Mihin ne peltokanavat ja ympärysojat on kadonneet? Ei mihinkään. Sama koskee myös myös puimurista varisseita jyviä. Laskuojat on vähän outo juttu, mutta laskuaukko on jo tutumpi ja varsin yleinen. Sellaisen sarkaojan merkitys lienee ollut varsin vähäinen sorsakannalle, niissä harvemmin on vettä. Joskus kun oli vielä sarkaojia, niin harvemmin niistä pompputaveja etsittiin.

Jos nyt jotakin radikaalia muutosta sorsan elämässä on ollut vähään aikaan, niin ruokinta. Jos nykyinen meininki etenee ja laajenee, niin sanan metsästys käyttöä täytyy pohtia laajemmin.

[timoson]

Kyllähän juuri rämeiköiden, peltoalueiden ja lampareiden muutos on eniten vaikuttanut. Vesittyneitä metsä ja neva-alueita on ojittamalla kuivatettu hitosti ja rantalaidunnus kadonnut. En tiedä missä päin tätä maata viljellään maata vielä ilman salaojituksia sekä lohkojen yhdistämistä.
_________________
Ei italialaisen voittanutta.

[sturm]

Ne kanavat ja ympärysojat virtaavat edelleenkin paljaina, joskin ehkä hieman isompina. Niissä lapiolla kaivetuissa sarkaojissa ei ole sorsia uinut. Lätäköt ja savikolot on asia erikseen sitten. Salaojituksen huippuvuodet taisivat olla joskus -70-80-luvuilla, joten tohtisin epäillä ruokinnan olevan tuoreemmista uutuuksista mullistavin.

Minusta on ääliömäistä syytää jyviä. Ennemmin broilereiden rehuja, jolloin huolehditaan sorsan kokonaisvaltaisesta ruokinnasta. Liika tärkkelys on pahasta.

[simppeli]

Täällä missä noita vesistöjä ei ole on noilla savimontoilla (ollut) suuri merkitys.
-70 luvulla niitä alettiin täyttää ja eu täytti loputkin. Jos ei ole savimonttuja ei laskuojissakaan ole sorsia.
Uskoisin että joillakin alueilla sorsastuspaineet niin kovat ettei linnut saa hetkenkään rauhaa, kauanko luulette niiden alueella viihtyvän?

Heleppo syyttää toisia jostain asiasta mutta usein kannattais lurkata peiliinkin...

[heiluri]

Sorsastuspaine on keskittynyt noille jyvämontuille,muualla ei pauku ollenkaan (eikä paukkunut kovin taajaan aikana ennen jyvämonttuja koska jahdattavaa oli pitkin vesiä,melkein sama minne meni), joten jyvämonttu plus pyyntipaine ovat yhteneväiset tätä nykyä.
_________________
Kertalaakiyhdistys

[simppeli]

^ Näinhän se menee... en minä mutta ne muut...

[heiluri]

No juu,jos aikoinaan ammuttiin vuositasolla useammalta järveltä ja lammelta joku 30 sorsaa mieheen kaudessa niin laskeppas nykyinen pyyntipaine kun ränkät keskittyvät alueen jyvärapakoille joilla niitä ammutaan useita kymmeniä mieheen hyvin pieneltä alueelta.
_________________
Kertalaakiyhdistys

[simppeli]

Tuo 30/mies kuulostaa aika paljolta vielä jos miehiä paljon. Ei ihme ettei linnut siellä enää viihdy.

Aikoinani metsästys seuran kokouksessa ehdotin noiden vanhojen savimontojen aukaisua kun seuralla oli kuulemma liikaa rahaa ja osa oli seuralaisten mailla, ei saanut simppeli kannatusta ei.

Vuosia myöhemmin kun minusta tuli ikävä kyllä maajussi, nykyään osa-aikainen niin aukaisin yhden monton vaikka epäilin pysyykö vesi siinä.

Ja kyllä, jyviä on tarjolla mutta varsinainen ravinto sorsille on tuo pikkulimaska tuossa pinnalla.

Aloitus päivän saalis kolmeen pekkaan...

Aloituksen jälkeen käyty kerran iltalennolla ja saatiin 4 sorsaa eli jyväkasalta ammuttu 16 sorsaa kolmeen mieheen, siitä voi laskea paineen.
Toki siellä käy sivullisiakin