Keinoja hirvivahinkojen vähentämiseksi!

[Rådjur]

Uudessa Balans lehdessä, mitä Stora Enso jakaa henkilökuntansa lisäksi myös maillaan metsästäville avainhenkilöille, käydään nykyään kovaa hirvituhojen estokamppanjaa.

Nykyään on viimeistä huutoa se, että kaikin keinoin pyritään lisäämään hirville sopivan ravinnon määrää, jotta männyn taimia säästyisi riittävästi niitten ulottumattomiin.

Tiivistettynä erään metsätieteen tohtorin, joka on ollut toimessaan tutkijana 1960 luvulta saakka Upsalan SLU: lla. tiivistämää ohjetta vahinkojen vähentämikseksi metsänviljelyn keinoin: Ensinnäkin, metsäpalon taikka kulotuksen jäljiltä tulee hirville paljon ruokaa, jolloinka niitten syöntipaine heikkenee, samoin kuin luonnon uudistuksissa, missä on mahdollisimman tiheä taimisto, vähintään 4000 tainta ha.
Kehoittaa välttämään pieniä uudistusaloja, ja harvaa taimetusta, tyyppiä istutus.

Tiheässä siemenpuutaimikossa kehoittaa noin metrin korkuisina jäljelle jäävien taimien ympärystön jo vapauttamaan, ja sen jälkeen harvennus, kun ovat hirven ulottumattomissa.

Välttämään lehtipuuta puhtaassa männyntaimikossa, koska ne vetävät hirvet sinne.

Kehoittaa uudistamaan männyllä, missä se suinkin on mahdollista, ja niin tiheänä kuin mahdollista, tällä lailla saadaan hänen mukaansa painetta vähemmäksi, kun syötävää on enemmän.

Keinotekoista hirvenlaidunta kaikkialle, minne se on mahdollista, esim, sähkölinjat metsäautoteiden luiskat mm.

Hirven ruokalistan kuuden suosituimmuuskärki on seuraava, kun ei oteta ruohokasveja mukaan, vaan ainoastaan puut.

1 Haapa
2 Paju
3 Tammi
4 Pihlaja
5 Kataja
6 Mänty

[Pekka]

Eiko niita hirvia voisi ampua?

[siili30_06]

Eikös niitä viime syksynä parraan taitomma mukaan ite kukin hirvimies yrittäny hengiltä nupiloija? Tietenki lupamäärien puitteissa;)

Ainaki oma hirviporukka sai jokasen hirvenluvan nurin. Se on taas sitte eri asia, miten se näkyy lähivuosina hirvien määrässä... Tais kyllä vähä liikaa tulla verotettua tulevaa hirvikantaa:(

[sk]

Niin kyllähän se lyijy on paras keino hirvivahinkojen välttämiseksi.Ainaki täällä pohjoisessa tuo hirvikanta jäi vielä erittäin suureksi.Esim.Kemijärvellä lentolaskennassa saatu hirvikanta on yli kakskertaa suurempi kuin metästyksen aikana laskettu kanta.Ja sama taitaa olla tilanne myös kainuussa jossa metästyksen loputtua jäi hirviä erittäin paljon.
Osaltaan tehokasta hirvenmetästystä vaikeuttavat sellaiset metsänomistajat jotka eivät jostain kumman syystä anna maitaan hirvenmetästykseen. Näinhän he ikään kuin hyväksyvät hirvet omiin taimikoihinsa, mutta kuitenkin ovat vailla korvauksia kun hirvet tekevät tuhoja.Niin ja metsästäjät ne korvaukset maksaa pyyntilupamaksuina. Vaikuttaahan tällaiset maa-alueet, varsinkin jos ovat suuria, myös metästyksen aikaiseen hirvikannan seurantaan.Hirvethän ovat yllättävän älykkäitä elukoita ja usein ne pakkautuvat sellaisille alueille joihin ei ole kiväärimiehellä(eikä sissilläkään ) asiaa..Niinpä näille alueille voi jäädä paljon hirviä ja näin hirvikannan arviointi vääristyy..

[Vieras]

Tuossahan olikin kysymyksenä ainoastaan, mitkä ovat metsänhoidolliset keinot tuhojen torjunnassa.

[sk]

tahtoo vaan olla käytännössä ettei metsänhoidolliset keinot riitä..Tietenni taimikon harvennuksen viivästämisellä voidaan vaikuttaa jonkun verran siihen ettei hirvet söisi jokaista taimea..Toisaalta lehtipuuston välttäminenkin on hieman kyseenalaista, koska silloin hirville ei ole tarjolla kuin pelkkiä mäntyjä.Kuitenkin on todennäköistä että hirvet löytävät taimikkoon oli siellä lehtipuuta tai ei.Tietenkin jos uudistamisalue on todella pahalla hirvialueella ja maaperä antaa myöten kannaattaa harkita puulajiksi kuusta.Onhan niitä kaikenlaisia hajusteita yms.mutta niittenkin tehokkuus on mitä on..

[Arnold]

Hirvivahingot korvataan hirvilupien maksuista. Eli kun ammutaan paljon hirviä, niin on rahaa vahinkoihin ja samalla vahingot vähenevät, kun hirvetkinvähenevät. Taimikoissa hirvet tekevät armotonta tuhoa, mutta on hirvistä hyötyäkin. Ojitusalueilla hirvet perkkaavat todella tehokkaati ojia, ja kunnostusojitusten tarve vähentyy, kun ojat eivät tukkeudu. Ikävä kyllä kukaan ei ole tutkimusta hirvien suorittamasta perkkuusta tehnyt, ja varsinkaan maksanut hirvivahinkoja takaisin .

Täytyypä vielä varulta selventää, että kirjoitus oli kirjoitettu pilke silmäkulmassa.

[Arnold]

Tuossa tutkimuksessa ei ole mielestäni kovinkaan paljon uutta. Taimikon hoidossahan raivataan aluksi risut taimien ympäriltä ja varmistetaan että kasvu pääsee vauhtiin. Taimikon "harvennus" tehdään nyky suositusten mukaan kun taimikon keskipituus on 4 - 7 m. Eli hirvet eivät pääse siihen enää käsiksi, ja kuolleiden taimien tilalle, on mahdolisesti jo ehtinyt tulla luontaista taimea.

En ole luonnonsuojelija, mutta mielestäni nykyinen hirvikanta ei ole ongelma, jos asenteita saataisiin muuttumaan. Mutta ehkäpä on parempi, että hirvikantaa tiputetaan roimasti, niin loppuupahan jatkuva "mediakohu" hirvikannoista.

[Vieras]

Ei taida järki kovin helposti upota suomalaiseen päähän. Laikutetaan maa lehtipuista vapaaksi istutetaan hirvelle maistuvia pottitaimia ja itketään hirvien määrästä. Tässä nykyään tehtävä hirvituhojen torjunta pääpiirteissään. Suomessa on alueita joissa hirvituhot ovat olemattomia. Eikä se riipu suoraan hirvien määrästä, vaan metsänkäsittelystä ja uudistustavoista.

[Petsamo]

Käytännön esimerkki Etelä-Suomesta: Puolukkatyypin uudistusala, joka siten on "pakotettu" uudistettavaksi männylle. Alueella oli aikaisemmin myös kuusta jota tosin vaivasi maannousema. Tämäkin puolsi männyn valintaa uuden metsän puulajiksi. Uudistustapa luontainen. Taimettui hyvin, tiheys keskimäärin yli 6000/ha, eli taimikkoa hoidettaessa olisi mistä valita.

Toisin kuitenkin kävi. Taimikon ollessa 6 vuotias, oli kaikki männikön sekaan syntyneet rauduskoivun taimet syöty. Ne olivat hyvin täydentäneet pieniä aukkoja, joissa männyt olivat harvemmassa. Yhden talven aikana ne syötiin ja katkottiin lähes järjestelmällisesti. Tarkastava viranomainen oli hirvien aikaansaannoksesta samaa mieltä, mutta totesi että VT on joka tapauksessa rauduskoivulle epäsuotuisa kasvupaikka, ei varsinaista tuhoa ole tapahtunut lainkaan! Tänä talvena (kun koivuista ei ollut enää jäljellä kuin katkaistu runko) on samanlainen parturointi tehty männyille. Jännää kuulla mitä viranomainen sanoo, mikäli hänet viitsitään kutsua. Taimikosta näkee jokainen otsallaankin että ehjiä taimia on vain muutama aaria kohti. Ei houkuttele teettää tarkastusta isolla riskillä, koska kyseinen metsä on pinta-alaverotuksessa. Eli tarkastusmaksua ei voi vähentää verotuksessa. Jos korvausta jollakin ilveellä saa, se tulee aikaisintaan vuonna 2006 jolloin se on veronalaista tuloa! Eikä korvauskaan poista sitä tosiasiaa, että taimikko on ja pysyy pilalla.

Valtio on pedannut asiat itselleen niin hyvin, että "kruunun" karja saa temmeltää metsissä vapaasti. Korvauksen haku on tehty niin byrokraattiseksi että se jo lannistaa useimmat. Ja jos joku hakee, tuhot mitätöidään vetoamalla väärään puulajiin, uudistustapaan tai johonkin muuhun metsänomistajan omaan virheeseen. Esimerkkejä löytyy valtavasti.

Kysytte jo mielessänne miksei paikallinen hirviporukka pidä kantaa kurissa. Useana viime vuonna hirviä on kaadettu n. 10 yksilöä/1000ha. Kanta on ollut koko ajan kasvussa kaikkien laskentojen ja havaintojen mukaan. Lupien käyttöaste on ollut aina 100%. Syy löytyy seuran sisältä. Jäsenistämme metsätaloutta harjoittaa vain murto-osa. Suuren enemmistön mielestä metsästys on niin "kivaa" että hirviä pitää olla paljon jotta niitä voidaan kaataa jatkossakin mahdollisimman monta! Naapuriseurojen edustajat ihmettelevät kylillä vastaantullessaan miksei meille kelpaa jaossa olevat kaatoluvat kun meillä tiedetään olevan valtavasti hirviä. Tämän kaksijakoisuuden vuoksi alkavat jo seuran sisäiset henkilösuhteet vaarantua!

Hyviä neuvoja tarvitaan.

[Rådjur]

Tässähän tuo tulikin esille tuo varsinainen ongelma, elikkä talvituhoalue. Jos olette useana vuonna peräkkäin ampuneet 10 hirveä 1000ha, ja silti kanta vaan kasvaa, niin se kertoo varmuudella vain sen, että ette ammu omia hirviä, vaan että ammutte toisilta, ja heidän kantaansa pilalle. Tähän hirvien liikkumiseen kun jotain keksittäisiin, olisi kyllä paljon voitettu. Tuollaisella aluella kuin teidän, ei päästä mihinkään tulokseen hirviä enemmän ampumalla, vaarantamatta hirvikantaa koko maata ajatellen. Jos ajatellaan niin, että ruoka houkuttelee hirvet talvilaitumille, niin eikö ole loogillista ajatella niin, että sen saanti pyrittäisiin saamaan myöskin näillä kesäalueilla yhtä hyväksi, niin tätä muuttoa ei niitten tarvitsisi tehdä... taikka täällä talvilaidunalueella yhtä huonoksi, kuin tuolla mistä ne sinne tulevat? Siinähän meillä on se peruskysymys. Tietenkin voidaan ajatella muutakin estettä niitten liikkumiselle, mutta niitten ampumisella ei talvivahinkoalueille tule pysyvää helpotusta ennenkuin kesälaitumelta tulleista viimeinenkin on ammuttu talvialueilla metsästäjien toimesta.

Kyllä mielestäni on aivan oikein viranomaisten taholta, että sälyttävät päävastuun metsänomistajan harteille korvauksesta päätettäessä, koskapa hän sen päätöksen ja riskin on yksin ottanutkin, mitä, ja miten metsäänsä uudistaa. Jokaisen tässä maailmassa on virheistään vastattava itse, ei ole oikeaa ajattelutapaa sellainen, että minä määrään, mutta jos menee pieleen, niin sinä maksat.

[Hinkuli]

Nyt on tulossa helpotusta hirvivahinkoihin. Taimien myynnin kartelli murskataan. Kun metsäkeskukset saavat taimimyyntiin kilpailua, ruvetaan hakemaan ehkä metsänkasvattajalle parhaita tapoja uudistaa metsää(aamulehti14.04.04 A10) kun taimimyynillä ei tehdä enää rajua tulosta. Jos männikköön jää kasvamaan muutamia katkomattomia taimia aarille tulee niistä hyvä metsä. Katkotut puut voit sitten raivauksen yhteydessä poistaa Petsamo jos niitä nyt sitten enää erotat.

[Petsamo]

Kiitos vastauksestasi Rådjur. Minulta jäikin aiemmin mainitsematta eräs tässä tapauksessa oleellinen seikka. Kyseessä on n. 15000 ha:n suuruinen "motti" joka rajoittuu kolmelta ilmansuunnalta suureen vesistöön ja yhdeltä valtatien riista-aitaan. Kummankin yli varmasti tapahtuu jonkin verran muuttoliikettä. Näitä liikkeitä on tarkoituksella seurattu ja todettu pysyvään kantaan nähden melko vähäiseksi. Tämä 15000 ha tietenkin riittää jo kohtalaisen mittavaankin "sisäiseen" muuttoliikkeeseen. Kuitenkin kaikki alueella olevat seurat ampuvat vuosittain vähintään viisi yksilöä/1000 ha. Näin on jatkunut jo kauan eikä kukaan ole kertonut alueensa kärsivän hirvipulasta. Joissakin seuroissa on loppusyksystä ollut johtajilla vaikeuksia saada ukkoja jahtiin, alkaa olla naapurin lasten nimipäiviä ym. kiireitä eli suoranaista kyllästymistä (Mitäs hyvää meillä on hirvenlihasta tänään?) Eli kannan pilaamisesta ei ole millään tasolla kysymys. Näin ollen ongelman yksi ratkaisu olisi tämän koko "motin" yhteenlasketun kannan saattaminen siedettävälle tasolle. Loput tietenkin etsivät ravintonsa sieltä missä sitä on eikä kanta voi koskaan jakautua aivan tasaisesti koko alueelle.

Toiseksi, korvausasiassa ei ole kysymys omien virheiden maksattamisesta toisilla, vaan metsäammattilaisen toteaman "erinomaisen taimikon" tuhoutuminen hirvien toimesta. Seudun metsänomistajat ovat jo kantapään kautta todenneet, että hirvelle alttiilla puulajeilla ei uudisteta ellei se ole ainoa vaihtoehto. Tässäkin tapauksessa se valitettavasti oli ainoa.

Hinkuli, muutamalla tarkoitin 4-5, eli 400-500 tainta hehtaarilla. Eipä ole kummoinen metsänalku VARSINKAAN kun en usko hirvien paastoavan tulevia talvia...

No, tarkoitukseni ei ole asettua poikkiteloin kaikkia vastaan. Kerrottakoon, etten itse omista tuota esimerkkitaimikkoa. Sen omistaja käy nykyisin lähes joka päivä ajamassa "manuaalisesti" hirvet pois taimikosta. Alkavat kuulemma jo kesyyntyä tuosta leikistä...

[klinkki]

Jaa vai ei metsänhoidolliset konstit riitä....? Tuntuu sinänsä pöljältä koko väite, sillä päätehakkuseen tähtäävällä metsänhoidolla ollaan juuri nykytilanteessa. Eli lyhyesti: varmasti hirvituhojen määrää voidaan vähentää metsänhoidollisilla toimenpiteillä, net toimenpiteet vain ei mahda passata metsäinsinöörille, maanomistajille, paperityöntekijöille, ministereille, kansanedustajalle, työttömälle....
Niin kauan kuin metsiä hoidetaan päätehakku tavoitteisesti, ainoa toimiva keino hirvituhojen minimoiseksi on metsästys.

[Petsamo]

Olen samaa mieltä kanssasi Klinkki tuosta asiasta, että nykyinen metsänhoito suosii hirviä. Itse ajattelen asiaa niin, että metsänhoidolla pyritään mahdollisimman hyvään taloudelliseen tulokseen luonnon ehdoilla. Hirvien olemassaolo on pakko hyväksyä, mutta sikäli kun ne ovat esteenä taloudelliselle toiminnalle, on niiden aiheuttama haitta pyrittävä minimoimaan. Toki jatkuvalla kasvatuksella päästäisiin hyviin tuloksiin kuutiometreissä mitattuna. Jos mittariksi otetaan eurot, vie päätehakkuumalli voiton selvästi. Nyt jatkuva kasvatus taas "sallitaan" julkisesti kun vielä vähän aikaa sitten se oli ankarasti kiellettyä tuomittuna virheelliseksi hoitotavaksi.

Olisin erittäin kiinnostunut näkemään tuloksia ko. uudistamismenetelmästä runsaan hirvikannan alueella. En ole löytänyt käsiini paperille painettua tutkimustietoa... En tosin usko jatkuvan kasvatuksen tulevan uudelleen muotiin ainakaan merkittävissä määrin.

Hirvien elättäminen voi tulla kohtuuttoman kalliiksi. Pahoin parturoitu taimikko on omistajalleen tuottamatonta pääomaa, jolle nykyään olisi sellaisiakin sijoituskohteita joita kukaan ei syö ainakaan kirjaimellisesti.