Seropista ehkä uusi metsästysrotu??

[Vilperi]

Rastinsahi tossa kehotti vaihtamaan topicia,ettei pilata tota Rodunvalinta osiota.Ollaan vähän väännetty kättä rotukoirien jalostus ja koetoiminnan osalta.Mutta itse asiaan:Rastinsahi Kuka on puhunut muutamasta yksilöstä? Suomesta varmaan löytyy kymmeniä ellei satoja metsästysverisiä seropeja. Milläs tavalla silloin joskus vuosisadan alussa tarkastettiin koiran suku ja terveystiedot kun homma alotettiin.!!! Minkä V---N vuoksi nyt pitäisi aloittaa eri tavalla. Huono tai sairas koira monttuun ja vain parhaat jatkaa sukua. Kiitos Reporetku. Tule mukaan ees pikkasen mua puolustaan. Retonkimiehelle: En missään nimessä halua heittää nykyisiä jalostuksen tuloksia romukoppaan,mutta missä vika jos sinne ei mahdu uusia joukkoon. Tehdäänhän tuolla isossakin maailmassa koko ajan uusia koirarotuja.
_________________

[Retonkimies]

[Elwood]

Ei varmaan sukuja & muista tiedettykään, tiedettiin vain mitä haluttiin:Turkinlaatu, tietyn rakenteisia, tiettyihin riistoihin tai ominaisuuksiin panostaen, muut monttuun.
Tästähän koko näyttely-ja koketoimintakin on lähtenyt liikkeelle, joskin näyttelyt ovat nykyään vääristyneet aika pahoin.

Uusia, samoilla kriteereillä olevia koiria, joista muodustuu rotu, ei tehdä "koko ajan" jo pelkkä uuden koirarodun hyväksyntä maakohtaisesti tai maailmanlaajuisesti ei ole läpihuuto juttu, rotu pitää ensin määritellä.

Monet ns uudet rodut voivat olla satoja vuosia vanhoja, syystä tai toisesta, jokin rotu vasta nyt hyväksytään roduksi, eli ei niitä virallisia rotuja noin vain synny.
_________________
Tosi asiaa ei tarvitse uskoa.

[Elwood]

Esim labradorinnoutaja oli olemassa jo 1700-1800 luvulla kanadassa, englanti hyväksyi sen roduksi vasta 1903, noin esimerkkinä.
_________________
Tosi asiaa ei tarvitse uskoa.

[Rastinsahi]

[Vilperi]

Retonkimiehelle: Ja kehun vieläkin.Tää koko juttu sai alkunsa jossain näissä topiceissa olevasta jutusta jossa oli pystärin ja harmaan sekotuksesta puhetta. Tuli mieleen kun olin pojankloppi ja faijalla oli pystärin,karjalan karhukoiran ja silloisen lapinkoiran sekametelisoppa.Loistava metsästyskoira,eikä kunnioittanut muuta kuin isäntäänsä.Ja en mä haluu mitään hätäillä.Tuskinpa minä kerkiäisin edes näkemään tätä uutta mahdollista rotua.(kohta 50 mittarissa)Mutta voisin ottaa nykyisen pystärin kaveriksi aivan hyvin seropin.Sitä en voi ymmärtää miksi pitää olla niin vastahakoinen tällaiselle asialle.Sekotuksiahan nää nykyisetkin rodut ovat.Tää oli jo kirjotettu ennenkuin luin Rastinsahin vastauksen. Miksi esim. haukkukokeet eivät voi olla avoimia? Se mikä mulle tuli lähinnä mieleen sen jalostuksen osalta: Ehkä hieman pystäriä kookkaampi,harmaan väritys,karhukoiran luonne.Ihan vaan ilmaan heitettyinä. T:Vilperi
_________________

[Vilperi]

Mää lähden huomenna koiranpojan kanssa mökille,mutta jatketaan taas ens viikolla asiaa tai asian vierestä.Hyvää viikonloppua kaikille! T: Vilperi
_________________

[Vilperi]

Täälä ollaan, hiukan heikosti kun oon puhelin yhteyden varassa mökillä. pankaas nyt kuitenkin laittaen kommentteja, että saadaan ens viikolla kunnon väännöt aikaiseksi. T: Vilperi
_________________

[Vilperi]

Ihmeen rauhallista on ollut tässä osiossa. Eikös enää kenelläkään ole mitään kommentoitavaa.
_________________

[Elwood]

Ootellaan valokuvaa/kuvausta uuden rodun prototyypistä
_________________
Tosi asiaa ei tarvitse uskoa.

[V_P_K]

Tosimiehen koiraresepti:

Yksi ylikorkea hullunsekainen itälaikauros joka haukkuu kaikkea pyystä karhuun, tappaa minkä kiinni saa. On miellyttävä kotikoira ja äärimmäisen uskollinen isännälle.

Yksi turhankookas karkeakarvainen saksanseisojanarttu. Seisoo, noutaa, ajaakin mielellään. Luonnetta myytäväksi asti. Kovapäinen koulutettava, mutta muistaa kaiken mitä kalloon on taottu. On uskollinen ja hyvä metsästyskoira.

Tosimies ottaa pentueesta suurimman urospennun, muistaa kouluttaa kovakouraisesti. Toisinaan hurttaa pitää muistaa härnätäkkin, se kasvattaa luonnetta.
Tosimiehen koira ajaa, haukkuu, noutaa, ja tappaa. Tosimiehen koiraa osataan kunnioittaa naapuripitäjässäkin, varsinkin poromiehet muistavat tosimiehen koiraa keskusteluissaan. Pikkupiskien omistajat kadehivat tosimiehen koiran kovaa luonnetta, sille räkytys voi maksaa hengen.

Tosimies on ylpeä koirastaan!

Kyllä hyvä cocktail aina rotukoiran voittaa!

[ent.ap]

Sekarotuset, ovat nykyisin toella sitä=kaikenmaailman luppakorvaa seassa, mutta aikoinaan kun mettäkoiran piti olla hyvä, niin "jalostettiin" koiria siten että hyvistä emistä otettiin pennut.

Kylien koirat oli pystykorvasia, aikas yhenmukasia suomenpystykorvaa muistuttavia, ehkä vähän pitkäraatosempia.

Käyttötarkotus oli etupäässä linnunhaukku, mutta myös muu mikä sattu vastaan tulemaan.

Jos haluaisin tämmösen nykyisin, niin kävisin joko suomenpystykorvan, tai pohjanpystykorvan.

Niinettä eiköhän mettämiesten ja naisten ole parasta kehittää vieläkin paremmaksi jo nytten hyviä mettäkoirarotuja
_________________
Jokanen eletty päivä, on lähenpänä kuolemaa.

[Rastinsahi]

Helevetti että sai luututa olutta näppikseltä kun kolme edellistä luki... Aika hyvin se tuossa kietytyy...
_________________
Tapion viljan puimakone
http://www.tajukankaan.com

[Vilperi]

Sekarotuinen. Tuli vaimon kylkiäisenä ja olenkin ollut vain puolet sen elämästä sen kanssa tekemisissä. Oli ns. "kaiken riistan koira". Pahimmoilleen siis ajoi peuroja nuoruuden innossaan aikoinaan seitsemänkin tuntia putkeen 20 asteen pakkasessa kaikista kielloista huolimatta. Saattoi jyskyttää hirviäkin tuntitolkulla. Jossain vaiheessa jo huokaisin helpotuksesta, kun sen verran sen jalka rupesi painamaan, että jätti nopeampijalkaiset hirvieläimet vähemmälle (toisaalta hirvihaukkutaipumus oli jo laantunut siinä vaiheessa, kun pääsin hirviporukkaan).

Haukkui oravia, lintuja, kissoja ja kalojakin. Ajoi jänistäkin nuorempana ainakin muutaman kymmenen minuuttia kerrallaan. Pari kertaa sai napattua sorsankin kiinni uivasta parvesta yllätyshyökkäyksellä (älkää kysykö miten se oikeastaan sen teki, mutta kyllä vaan teki). Nyt on sitten kaverin viimeinen jahti käyty. Oikeastaan hyvä, että meni noin - melkein saappat jalassa lähti. Vauhti oli jo aika paljon hidastunut vanhemmiten, vaikka välillä väläyttikin. Asenne oli kuitenkin kohdallaan tuolla koiralla vaikka taidot eivät aina käyneet yhtä jalkaa. Asenne on kuitenkin se kaikkein tärkein asia. Hyvällä asenteella varustettu kaveri on sellainen, jonka reissuun mieluimmin otan. Mutta se siitä. Jatketaan haaskapyyntiaiheella.[/quote]
(Tässä lainaus toiselta topicilta. )Eiköhän ajatus ala vähitellen selviämään.Olen vaan todella pahoillani koiran poismenosta, mutta niinkuin isäntä kertoi lähti sentään saappaat jalassa. Muuta ei voi sanoa kuin kiitokset hienolle metsästyskaverille.
_________________

[kuusitukki]

suvilum kirjoitti siitä sekarotuisesta koirasta oli justiinsa tuo meikäläisen piski kuvattuna.eli seropi pystäri ja jämpti ja harmaa mixaus mikälie.fiksu koira. ainoa piski joka osaa kodan oven aukoa itse ja menee siltaa joka tehty tukista kanavan yli. muut kahlaa.ei jää koskaan metsään, ja on muille perhanan äkäinen.rotukoirat kun lähtee hajua väärään suuntaan tämä lähtee toisaalle yksin ja sille naurettiin kunnes tuli ilmi että hirvi olikin siellä missä seropi oli.on justiinsa kuin isäntä vähän kovapäinen.
tervekin se on ollut ja talvella nukkuu ulkona vaikka olisi 40 pakkasta.
ei halua edes makuualustaa viereen laittaa maaten.sillä voi metästää kaikkia mitä mettä antaa. mie valakkaan ne pyssylä sitten.ja se haukkuu koko ajan paitti kun metästettään.on muuten vihasempi kuin laika mettillä.perhekoirana mukava -ikinä murissu omale porukale.että semmonen.