Hyvä osuma?

[dxman]

Aika pahasti sanottu:

[Pyymetso]

ukdk

[Oskari]

Kauan mietin ja lueskelin ja kyllä tuli pakko avata sanasta arkkua.
Aikansa kun kulkee hirvimetällä ja saa jokusen kaadon, helposti tuntee olevansa pelimies.
Unohtuu helposti juuri se puhuttu asia että on kyse porukkajahdista, nuotiopuheista ei kannata välittää ja JOKAISELLE tulee jossain vaiheessa se huono osuma tai ohilaukaus kun metällä kulkee.
Ostaessani 9,3-62 kiväärin hirvijahtiin niin moitittiin kun tuollaisella tykillä pilataan lihat,joskus ammuin toisten sotapyssyllä haavoittamaa hirveä, ei pudonnut ekalla ja laukauksia vedin kaikkiaan 3.
Hirvi oli aika kaukana, hämärää ym. en voinut todeta kunnolla mihin kävi kun hirvi ei reagoinut osumiin taisi olla sen verran sokissa.
Kaadon jälkeen piruiltiin että onko ruuti noin halpaa, tulipa vastattua siihen että meilläpäin ei per.aukiset pelaa muuta kuin piiloa...
Erään kerran meni jahtipäivä pilalle kun nuori kaveri vanhempien ohjeiden mukaan ampui hirveä vaan kerran, paikka oli hyvä, ei jäänyt eikä paikannut kun oli sanottu että kerta riittää ja lihaa menee haaskuun kun ammutaan useampi kerta...
No saatiin se loppujen lopuksi mutta paljon tuli turhaa työtä ja aikaa meni.
Omasta mielestä parempi ampua vaikka 2-3 kertaa jos ei jää saatikka etsiä haavakkoa koko loppupäivä tai viikonloppu.
Ei tule hyvä kuva porukasta tai ampujasta jos usein joudutaan katselemaan haavakoita, eikä se varmastikkaan ole homman tarkoitus.
Toki en tarkoita että aina paukutetaan koko lippaallinen vaan tilanteet vaihtelevat, jos heti laukauksen jälkeen putoaa niin ainakin itse olen valmis toiseen laukaukseen, on vaan tullut huomattua kuinka äkkiä lähtee "kuollut" hirvi kun säkään raappaa ja heti putoaa, nuosee kun on menossa pistämään ja häipyy. Tosin ei ole käynyt omalle kohdalle kun itsekkin koitan lapaan tai sen taakse luodin sijoittaa.

[Paavo]

Näin on Oskari. Se huonon laukauksen puuttuminen kuvastaa vain huonoa kaatokokemusta. Tällä en nyt tarkoita muutaman kymmenen hirven kaatoa, vaan reilusti kokemusta asiasta.

Kaikki eivät vain asiaa pysty tunnustamaan.

[Lahtinen]

Itse olen silloin tällöin miettinyt pariakin hommaa tämän asian tiimoilta:


Hyvin yleisenä linjana tuntuu edelleen olevan se, että metsässä on huomattavan hyviä ampujia. Hirvijahdissa ilmeisesti pystyy ”vanhalla maineella tai suurilla puheilla” purjehtimaan pitkäänkin. Tuo ampumataito kun on jahtihommissa vaikeasti mitattavissa. Varsinkin kun ”suurten puheiden” passeihin hirvet ovat tulleet jälkeenkäydyissä keskusteluissa aina jostain syystä ”poikkeuksellisen lujaa tai hankalassa kulmassa”


Jostain kumman syystä näitä ”todellisia tekijämiehiä” on radalla pirun harvassa. Erityisesti, jos tarkastelee vaikka hirvikoeammuntoja, joihin myös jahtimiesten ”suuren massan” on osallistuttava.


Hirvi on tajuttoman suuri eläin ja jossa ”pudottavaa aluetta” on paljon. Kummastusta herättää joskus nylkysuulilla se, että kaikkia ampujia ei kiinnosta vähääkään, missä osuma on. Yleensä tuo porukka, joka osaa ampua, käy ”omien kättensä jäljet läpi”. Osa taas tuntee aukotonta osaamisen riemua, kun hirvi on kinnerissä, vaikkei osuma olisi likikään sielläpäin mihin on yritetty.


Jotenkin tuntuu siltä, että todelliseen kentän osaamistasoon nähden, näitä kaulalleampumisella hehkuttajia tuntuu olevan yllättävänkin paljon :

[9.3x622]

[Oskari]

Eipä tässä omalla kontollakaan on kun kymmenisen kaatoa, monenlaista vaan on tullut nähtyä kun parhaana vuonna kaadettin parisataa elukkaa ja tänäkin vuonna 120 on kiikarissa, tosin itellä on välivuosi.
Monasti meilläkin radalla "vanhat"ukot tahii kokeen kanssa muuta metässä tuskin koskaan tarvii hirveä yli 100m hakea näiden jäljiltä,eikä tule selityksiä...
Tilanteet on metsässä eri kun radalla ja kokemuskin painaa vaakakupissa kun verrataan ekaa kaatoa odottavaa jonka on "pakko" ampua että saa sen ensimmäisen, toki on sellaisiakin jotka jo 10v seurassa olleet ampuu ohi paikollaan olevaan metässä ja selitykset ei meinaa loppua ei sitten millään...
Hyvässä hengessä on mukava metsästää, kilpailua kun asiasta tulee ja vinoilua toisten osaamisesta tai osaamattomuudesta niin aika raskasta homma silloin on, pitäisi muistaa että kaikki eivät valitettavasti ole yhtä täydellisiä kun "minä itse"...
Meillä on hyvä henki ja nylkyvajaan löytyy aina ampujalle kavereita, homma käy joutuisaan ja aina porukassa on joku joka saa enemmän kaatoja syksylle, osasyynä saattaa olla uskallus ja taito ampua "kaatopaikkoihin" eikä mitään roimijoita joukkoon ole eksynyt silti aina joskus haavakkokin tulee mutta pois ne tähän menessä melkeinpä kaikki saatu, joskus on kaatunut sellaisiakin joita on kerran ammuttu ja reikiä on 3kpl, naapurista ilmeisesti tulleita.

[338 Lapua Magnum]

Itse kuulun siihen kastiin joka ampuu radalla ok tasoisesti jos ei ole kyse KILPAILUSTA siinä tilanteessa minun tuloskunto putoaa alle arvostelun heti. Kokeen ampuminen on läpihuutojuttu koska ei tarvitse kuin osua tauluun.

Hirven ampuminen jännittää mutta positiivisella tavalla, eli jostain syystä tuppaan ampumaan liiankin pahoihin paikkoihin etenkin kun tilanne selviää niin sitten kauhistellaan (viimeksi just viikonloppuna). Olen monesti miettinyt mikä tuon asian tekee minulle "helpoksi" ja todennut että täytyy johtua siitä ettei tarvitse ampua kymppiä vaan riittää se viitosen osuma ja tämä on se joka tekee hirvenampumisesta helppoa.

Toki olen ohikin ampunut ja vielä suhteellisen helpossa paikassa sekä aivan omaa typeryyttäni mutta jotenkin miettinyt että kai se tuokin kuuluu jahdissa ainakin kerran kokea.

[tikkat3hunter]

joo hyvä osuma on kun hirvi löytyy kuolleena 100 metrin säteeltä. sydän laukaus on vaikea suorittaa sivusta. tuelta se niinki onnistuu. jos ampuu lavoille siinä menee samalla keuhkot. sydän laukaus on siinä mielessä hyvä laukaus et veri ei jää lihaksistoon vaan valuu vatsa onteloon. ite ammuin keskele rintaa ja siinähän meni keuhkot ja sydän.

[Kelmisti]

Kyllähän se ampuminen ja sen seurauksena tulevat osumat mennee vähä tilanteen ja oman harkinnan mukkaan. En usko semmosta ihmemiestä löytyvän joka ampuu pelekästään kaulalle tilanteessa kuin tilanteessa. Oon kyllä monilla nuotiotulilla, peijjaisissa ja saunailloissa kuullu tämän kliseen, että aina tarjota vaan kaulalle tai rankaan niin ei tarvii ehtiä kaukaa, kummakun ei silimään niin ei mene lihoja.
_________________
Makuasia sano Musti kun muniaan nuoli!

[Paavo]

Kyllä sydän osuma on veren poistumisen kannalta huonoin vaihtoehto. Paineet menee heti ja verta valuu vain lihasten paineella. Siinä ei auta pistämiset eikä muut. Tälläisiä eläimiä teurastettaessa näkyy suonissa verta.

[9.3x622]

Mitä sitä turhaan kikkailemaan. Ammutaan se pistoosuma ja se on siinä. Kyllä se vaan keuhkoosumaan kuolleen hirvenliha on parempaa, eli hyvin näkyy laadussa siinä vaiheessa, kun lihasta ruokaa tehdään. Yksi hirvi ammuttiin viime syksynä hengiltä kaularankaosumalla. Ampuja kyllä osaa pistää ja käsitellä hirven, mutta niin vain liha oli huonompaa verrattuna muihin lihoihin. Onneksi sitä ei ollut paljon ja se mikä oli, niin hupi söi. Tiedän tuon eron siitä, kun nämä lihat tuli minulle myöhemmin ja muita ei ollut enää jäljellä.
_________________
Polku on kulkijaansa viisaampi. !&%¤# määrä on vakio.

[Simo52]

Sydämen toimintaa rytmittää selkäydinjatke ainakin ihmisellä. Kaularankaosuma siis katkaisee tämän yhteyden. Jos minulle sattuisi niin paha huti, että selkäranka vahingoittuu, olisi kova kiire pistää se hirvi ja pistettynäkin epäilen veren poistumista.

Joku viikko sitten saatiin oivallinen esimerkki kaularankaosumasta. Kolme luodinreikää kämmenen kokoisella alueella vasan kaulassa ja silti eläin piti lopettaa armonlaukauksella. Kolme kertaa putosi polvilleen. Sitä hirveä olisi todella haeskeltu, jos kyseessä olisi ollut aikuinen sonni.

[tikkat3hunter]

[9.3x622]

Löysin Jaakko Kolmosen kirjoituksen selkä-ja kaularanka osumista.Selkä ja kaularankaosuma halvaannuttaa eläimen ja veri jää lihaksiin. Pistämisellä saadaan silloin vain osa verestä pois.Veren takia lihan laatu heikkenee pakastimessa ja maku muutoksia tulee muutaman kuukauden kuluttua. Pistiosuma ja pistäminen ovat tehneet tehtävänsä silloin kun hirvestä tulee verta yli viisi litraa. Suosittelen lukemaan kirjan hirvieläinten paloittelun abc. Minä uskon enemmän tuota kirjaa, kuin näitä jonkin porukan asiantuntijaa. Kyllä se !&%¤# liha maistuu hyvältä, kun sitä syö tarpeeksi ja paremmasta ei tiedä tuon taivaallista. Minä pistän kalatkin, enkä jätä niitä itsekseen kuolemaan kalaastian pohjalle.
_________________
Polku on kulkijaansa viisaampi. !&%¤# määrä on vakio.