Näätäjahti

[tuhola]

Yksi onnistunut tapaus tältä talvelta:

Olin edellisenä päivänä jäljitellyt näätää melekoset puittoosykeröt ja epäonneksi se päätyi isoon kantoläjään makuulle kuitenkin. Seuraavana aamuna piti lähteä katsomaan olisko tuo näätä poistunut kantoläjästä, vaan eipä se ollut. Aikani kuluksi ajelin jonkumoisen lenkin ja yllätykseksi löytyi toisen näädän jäljet. Yllätys siksi että näätiä on meillä nykyään todella heikosti. Aktiivinen ja laajamittainen rautapyynti pitää kannan meleko harvana. No näätä reilu 15km ympärysmitalta olevaan mottiin, suket jalkaan ja perään. Epäonneksi olin unohtanut eväät kotio ja hieman hirvitti lähteä pelkällä aamukahvilla tuohon mottiin hiihtämään. Mutta lähdin kuitenkin. 300m jäljitettyä tulin jo jonkun rautapöntölle mutta ONNEKSI näätä ei ollut sinne luiskahtanut. Tässä kohtaa tosin tuli jo mieleen että pitäisi tällainen näätä jättää henkiin ja jalostamaan rauta-arkaa kantaa.


Jäljet suuntasi ojitukselle. Todella pirulliselle sellaiselle. Ojat 2m syviä ja aivan pystyjyrkkiä. Jopa näädällä oli ollut vaikeuksia päästä ojista ylös


Muutaman kilsan hiihdeltyäni selviä maajälkiä, näädän käymättäkään puissa jäljet kääntyi kohti erästä isompaa kuusikkokuviota. Epäilin heti että sieltä kaveri saattaisi löytyä. Heti ensimmäinen metsäkuvion iso kuusi kun tuli vastaan oli näätä noussut sinne ja samassa puussa oravan pesä vieläpä.. Kiersin puun kuitenkin ja huomasin että aivan kuin puusta jatkuisi puittoojälki eteenpäin. Alkava tuulenvire jo pudotteli puista lunta ja ei ollut ihan selkeää että mikä oli näädän tiputtelemaa lunta ja mikä ei. Roskan määrä lumella paikkapaikoin kuitenkin antoi viitettä että kyllä sen näädän on täytynyt jatkaa puita pitkin matkaa. Otin sukset pois ja etenin pikkuhiljaa oletettua jälkeä. Välillä oli olevana selvempää jälkeä ja välillä en oikein tiennyt mihin uskoa. Jossain kohtaa olin näkevinä aivan selkeästi miten kuusissa oli lumettomia oksia, justiinsa niin että yhdeltä oksalta oli hypätty toisen kuusen kuusen oksalle. n. 300-400m päähän edettyäni aloin jo epäillä että näinköhän näen nyt omiani ja onkokaan tästä nyt mikään mennyt. Lunta alkoi tippua puista kiihtyvällä vauhdilla ja se sekasi jo entuudestaan tätä mun jäljitystouhua. Sitten tuli sellainen kohta missä näin aivan selkeästi että mikään tuuli ei ole voinut pudottaa sellaista karppua ja oksaa hangelle vaan näädän on pakko ollut mennä siitä. Eli olin jäljillä. Siitä vielä n 100m puittoojälki loppui kuin seinään ja viimeisen puun juurella oli todella paljon karppua lumella. Ja se jos joku on hyvä merkki. Siirryin kauemmas että näin puun ja siellä oli kaksikin oravan pesää. Tuolta puu näytti:


Pienien hätistelyjen jälkeen ehdin jo ajatella että eikö se nyt prkele ollutkaan siellä...? Ja kuten yleensä, just silloin tapahtui ja lunta alkoi sataa naapuripuista. Näätä oli varmana liikkeellä, kun lumisade oli hälventynyt, näin miten näätä juoksi koivun oksaa vauhdilla eteenpäin. Ammuin, ja taas putosi lunta, mutta ei ruskeaa myttyä. En nähnyt mitään hetkeen ja juoksin lumisateen perässä kunnes näin miten näätä hyppäsi etumaastossa maahan ja lähti kovaa karkua viistosti poispäin. Mossberg poskelle, tähtäsin tarkasti, huom tähtäsin, swingillä pelkkä jyvä ja näätä näkökentässä ohi näädän ja pam. Ja taas ei näkynyt mitään. Juoksin paikalle. Näätä siellä puunrungon takana haukotteli viimeisiään. Siinä kuva näädän viimesestä loikasta ja mossen armottoman haulisuihkun jäljestä.


Ja siinä se saaliskin sitten. Vähäänen kollinäätä.



Oli elämäni toiseksi pisin kaatoon johtanut katkeamaton puittoojäljen jäljitys. 500m. Pisin on ollut 1,1km mutta silloin oli aivan huippukeli mennä jälkeä kun lumi oli hieman märkää ja putosi isoina kökköinä puhtaalle hangelle kun näätä oli loikkinut puissa. Todella harvinaisia nuon pitkät puittoot on makuulle ja vielä paljon harvinaisempia että niistä onnistuu näädän saada. Joskus olosuhteet on metsästäjän puolella. Nuo onnistumiset jää mukavasti mieleen.
_________________
Varoitus!!! Älä anna yläpuolella olevalle kommentille mitään painoarvoa.

[Pyyntisimo]

Hyvä tarina!

[wata]

Näitä lisää, mukava lueskella ja katella kuvia

Teehän jostain reissusta videoo myös
_________________
”Vain kaksi asiaa ovat äärettömiä - universumi ja ihmisten typeryys, enkä ole ensimmäisestä aivan varma."

[VeturiVille66]

Hyvät kuvat ja hyvä tarina.
Joskin kuvateksti tulee kuvan alle.
Kyllä tommosesta saa enemmän irti kuin huonosta videosta.
Hyvä tuhis.
_________________
Pumppaaminen on kivaa.
Asuuhan ne ihmiset iglussakin.
Muija on ihan peräänkatottava...

[tuhola]

Kiitoksia. Mutta sen verran täytyy sanoa että kyse ei ole kuvateksteistä vaan tekstien kuvista. Eli kuvat seuraa tekstiä, jolloin tällä alustalla operoituna on aika loogista että asiat esitetään siinä järjestyksessä ylhäältä alas, missä lukijan halutaan ne katsoa.
_________________
Varoitus!!! Älä anna yläpuolella olevalle kommentille mitään painoarvoa.

[tuhola]

[Baabelinölkky]

Mosberg on taas puhunut.

[slapshot-]

Mukavaa luettavaa. Jännempää ku se että hyppäsin hiacesta pihalle ja kömmin 70metriä mettän puolelle ja vääntelin jäisen myyrien syömän näädän loodasta pihalle. Pitkä puiton jäljitys kyllä. Itte menisin sekaasin varmasti jo 50metrin jälkeen.

[Mettäkala]

Komia tarina tuholalta, näitä lukee kyllä mielellään. Mielessäni kuvittelin itseni seuraamassa tuollaista jälkeä, olisin varmaan kääntynyt kotiinpäin tuossa kohtaa kun jäljet nousee puuhun ja pitäisi selvittää mihin puuhun elukka hypännyt

[tee667]

Tuhola osaa kyllä kertoa niin, että on helppo kuvitella mitä on tapahtunut.

[Hitleri]

Tuolla eellisellä sivulla kun poristiin noista tutkimushommista, niin mahtaa olla sama linja kuin susitutkimuksessa, että ulospäin eivät kerro mittään tietoja tuusailuistaan....
Laitoinpa meinaan tässä kolmisen viikkoa sitten heti kyselyä sähköpostilla Värriön tutkimuksia hallussapitävälle taholle, vaan eipä oo vielä vastausta kuulunut...

Mitä ihte näätänpyyntiin tulee, niin kelit meni mahottomaksi sen osalta. Viime metreillä ennen kelienmenoa tuli vielä yksi poksautettua lennosta. Pari-kolme tietoelukkaa olisi kelien palatessa tiedossa, mutta nyt löytäminen tietää myös pidempiä hiihtoja, jos historiatieto pitää kutinsa. Jälkien ohella toki myös päivä pitenee...
_________________
Vaan varmoilta paikoilta ohi!

[ryynimakkara]

1,6 kiloinen näätä tänään noin 10 kilometrin jäljityksen ja ojanpenkan kaivelun päätteeksi reppuun.

[antsa6]

Ite löysin justiin 19.päivä verskit näädän jälet. Itseasiassa siinä oli mielestäni vähintään kahden eri elukan jälet parin kilsan sisään, väittäsin jopa että kolmen. Ei oo loukkumiesten jäliltä paljo jälkiä tällä perällä näkynykään, oisko yks yöjälki jostain tammikuun alulta muistissa ja huhupuheita kuulin loukkua välttelevästä näädästä yhdeltä paikalliselta mestarilta. Mutta tuopa olikin uusi alue, eikä muiden jälkiä näkyny.

Järkytyin tuosta koirien kiinnipidon päälle käymisestä. Miten mie oon muistellu että vasta maaliskuun lopussa tarttis koira kytkeä... vaikka tokko tuolla mitään merkitystä on näillä selkosilla, mitä ne siitä säätää. Eiköhän tuo näätäjahin verukkeella saa jolkotella vapaana. En käsitä millekä muulle elukalle (kuin näädälle siis) tuosta pääasiallisesti hangessa lyllertävästä elukasta ois vaaraa.
_________________
"Apinat syö banaania, Tarzan ei syö."

[kallelep]

Muuta kuin ajavaa koiraa saa käyttää vaikka ympäri vuoden, kunhan sitä käytetään eläimille, joita saa kyseisenä aikana pyytää.
Oma laika jatkaa kauttaan maaliskuun loppuun näädän perässä ja tarvittaessa sian perässä käytetään kesälläkin.

[ryynimakkara]

Hyvin on paikoitellen näätää. Tänään pääsi karkuun, kun oli niin heikkohermoinen elukka, että ei kestänyt kun vähän koiran alotella kaivamista, niin jo lähti. En kerennyt haulikkoa kasata, saati ladata Yleensä on saanu tosissaan kaivaa ja rassata, ennen kun on saanu elukan liikkeelle. Pääsi vielä koiraltakin niin varkain lähtemään, että sai hyvän etumatkan, eikä noussut puuhun. Kilometrin koira vielä seurasi, mutta porotokka sotki koiran pasmat.
Kyllä nyt pienikokoista pohjista hanki kantaa jo niin hyvin, että täytyy ruveta rajoittamaan koiran käyttöä. Hirvet ja porot tahtoo liikaa kiinnostaa.