| Näytä edellinen aihe :: Näytä seuraava aihe |
| Kirjoittaja |
Viesti |
dxman
***
Liittynyt: 06 Maa 2004
Viestejä: 7512
|
 Lähetetty: 15.11.2005 19:58 Viestin aihe: |
 |
|
| Lainaus: | yritetty ampua sopivasti myös naaraita (nekin mielellään ylivuotisia) mutta etupäässä isoista sonneja ja tietenkin vasoja. Tuottavia lehmiä on alueella mukavasti tämän riistanhoito strategian myötä, joten vasoja riittää. Erityisesti ns. paikalliset lehmät on "varjeltuja".
Kannan rakenne on tuottava ja talvikanta pysyy pienenä. Taimikkotuhot pysyy kutakuinkin kurissa kun vasoja jää talveksi metsään vähemmän. Yksinäinen hirvihän nappaa taimen päästä pätkän mutta lehmä taittaa koko puun katki, jotta vasa saa syödäkseen. |
Häh, ymmärsikö joku tuota logiikkaa???? Miten vasoja voi jäädä vähemmän kun vasojen määrä on pyyntiehdoissa määrätty? Vai tarkoittaako tuo yllämainittu sopivasti naaraita sitä, että ammutte muutaman uroksen ja lehmien sijaan vasoja(1 aikuinen=2 vasaa)? Ei ihme,että metsästäjiä syyteään haluttomiksi hirvikannan pienentämiseen.
| Lainaus: | Meillä tämä erityisesti korostuu, kun alueet ovat talvilaitumia ja loppuvuodesta pakkaa hirviä joskus ihan tolkuttomasti pienelle alueelle.
Jahdissa lehmiä näkyy jatkuvasti mutta sonneja hiukan harvemmin. Niitä tulee kuitenkin aina syksyllä kiimaisten lehmien perässä, joten senkään puolesta ei ongelmaa. Jos alueella ei olisi lehmiä niin mitä ne sonnitkaan siellä tekisivät? |
No ei varmaankaan joo...suorastaan itseaiheutettua taimikkotuhoa.Lehmiä säästetään, että saataisiin sonneja alueelle....
_________________
 |
|
| Takaisin alkuun |
|
 |
BePSiman1
Kanta-asiakas
Liittynyt: 07 Hel 2005
Viestejä: 829
|
| Lähetetty: 15.11.2005 20:40 Viestin aihe: |
|
|
Minä olen futsaillut sitä että mikä se on se "luonnollinen" hirvikanta? Jossain vaiheessa 60-70 vuotta sitten Oulunseudulla hirvenjälkien näkyminen oli ihan lehtijutun arvoinen uutinen. Suomessa hirvi oli jonkinsortin harvinaisuus 1700-1800 luvulla jolloin edes erätaiteilijat eivät tunteneet eläintä kunnolla edes ulkonäöltä (perustuu Jahti-lehteen - itse en mokomaa aikaa muista). Todellista metsästyspainetta tuolloin ei tainnut olla kun asukkaitakin oli 1,2-1,9 miljoonaa ja suurin osa Suomea todella asuttamatonta.
Minusta joku 70-80000 eläimen talvikanta on jotakin muuta kuin se "luonnollinen kanta".
Ensimmäisiä kertoja törmäsin hirvenmetsästykseen ollessa nössipoika -60 ja 70 lukujen vaihteessa jolloin metsästäjälehdessä opastettiin oikein kädestä pitäen hirvikannan kasvattamiseen oikeanlaisella verotuksella. Luennoitsijat kiersivät valiantin vanteet soikeina maata valistamassa isonlihan kasvatuksen saloja. Mielestäni opit menivät erittäin hyvin perille ja hirvikannat suorastaan räjähtivät kynsiin sitten -80 luvun alkuvuosina ja siitä onkin päätelty "luonnollisen kannan" olevan sitä mitä se nyt on eli jotain 80000 vuosittain hiukan vaihdellen.
Mitäpä meinaatte jos väittäisin "luonnollisen talvikannan" olevan 15500 yksilöä? Luku on vedetty ihan hatusta mutta uskoisin sen olevan lähempänä oikeaa kuin 80000...
Silloin tilanne olisi se että aika suuri osa seuroista ei saisi yhtään kaatolupaa ja lupamäärä putoaisin murto-osaan nykyisestä muillakin - mitä en suinkaan toivo...
Tosiasiasiassa hirvikannan kasvua ei voi kokonaan lykätä metsästäjien syyksi vaan kyllä siinä on mukana metsien hakkuut taimikoineen, pakettipellot, rantaniittyjen muuttuminen ruovikoiksi kotieläin laidunnuksen muututtua, petojen väheneminen, jne...
Ja lukekaa tarkasti missä kohtaa on sanoja; ehkäpä, mitä jos, ei tainnut, mitäpä meinaatte, jne... Eli esitätän tässä vaan väittämiä keskustelun potkimiseksi liikkeelle enkä mielipiteitäni joten turha vetää hernettä nenään kovin syvälle 
_________________
sanoopi "vanha" Bps - mnetissä jo vuodesta -99... |
|
| Takaisin alkuun |
|
|
Lahtaaja
Kanta-asiakas
Liittynyt: 28 Maa 2004
Viestejä: 2693
Paikkakunta: EU:n maakunta
|
| Lähetetty: 15.11.2005 23:36 Viestin aihe: |
|
|
Periaatteessa "luonnollinen" talvikanta nykytilanteessa olisi 200 000+ elukkaa.
Luultavasti paljonkin enemmän koska ravintoa kyllä hirville riittää.
Siispä se olisi luonnollinen kanta, se määrä siis minkä metsä elättää. |
|
| Takaisin alkuun |
|
|
BePSiman1
Kanta-asiakas
Liittynyt: 07 Hel 2005
Viestejä: 829
|
| Lähetetty: 15.11.2005 23:46 Viestin aihe: |
|
|
niin no joo - minkä metsä elättää
Jos meitä ihmisiä ei olisi olemassa...
_________________
sanoopi "vanha" Bps - mnetissä jo vuodesta -99... |
|
| Takaisin alkuun |
|
|
zyg
Liittynyt: 24 Lok 2005
Viestejä: 4
|
| Lähetetty: 16.11.2005 00:56 Viestin aihe: |
|
|
| Lainaus: | Lainaus:
yritetty ampua sopivasti myös naaraita (nekin mielellään ylivuotisia) mutta etupäässä isoista sonneja ja tietenkin vasoja. Tuottavia lehmiä on alueella mukavasti tämän riistanhoito strategian myötä, joten vasoja riittää. Erityisesti ns. paikalliset lehmät on "varjeltuja".
Kannan rakenne on tuottava ja talvikanta pysyy pienenä. Taimikkotuhot pysyy kutakuinkin kurissa kun vasoja jää talveksi metsään vähemmän. Yksinäinen hirvihän nappaa taimen päästä pätkän mutta lehmä taittaa koko puun katki, jotta vasa saa syödäkseen.
Häh, ymmärsikö joku tuota logiikkaa???? Miten vasoja voi jäädä vähemmän kun vasojen määrä on pyyntiehdoissa määrätty? Vai tarkoittaako tuo yllämainittu sopivasti naaraita sitä, että ammutte muutaman uroksen ja lehmien sijaan vasoja(1 aikuinen=2 vasaa)? Ei ihme,että metsästäjiä syyteään haluttomiksi hirvikannan pienentämiseen. |
No katsos...
Pyyntiluvassa on jo vasojen määrä pitkään ollut väh. 50% mutta niitähän toki voi/saa/kannattaa mahdollisuuksien mukaan ampua ison elukan luvalla kaksi kappaletta. Tällöinhän metsän talvikannasta poistuu yhden elukan sijaan kaksi vieläpä enempi taimikkotuhoja aihettavaa eläintä. Lisäksi nämä ko. vasat ovat poissa keväällä (silloin jo karkotetut) liikenteen seasta.
| Lainaus: | Lainaus:
Meillä tämä erityisesti korostuu, kun alueet ovat talvilaitumia ja loppuvuodesta pakkaa hirviä joskus ihan tolkuttomasti pienelle alueelle.
Jahdissa lehmiä näkyy jatkuvasti mutta sonneja hiukan harvemmin. Niitä tulee kuitenkin aina syksyllä kiimaisten lehmien perässä, joten senkään puolesta ei ongelmaa. Jos alueella ei olisi lehmiä niin mitä ne sonnitkaan siellä tekisivät?
No ei varmaankaan joo...suorastaan itseaiheutettua taimikkotuhoa.Lehmiä säästetään, että saataisiin sonneja alueelle....
|
Alueemme on selkeää talvilaidunaluetta ja sinne tosiaan lappaa loppusyksystä paljon tavaraa (sonneja, lehmiä, vasa porukoita). Alueelle lehmien perässä siirtyvät sonnit tulevat KIIMA-AIKAAN eli ALKU-syksystä. Taimikkotuhot taas ajoittuvat etupäässä talveen kun muuta ravintoa kuin männyntaimet on niukalti. Ja niin kuin jo mainitsin, yksittäinen hirvi nappaa taimen latvasta palan kun taas lehmä katkaisee koko rungon, jotta vasa(t) ylttäisivät latvan herkkuihin käsiksi.
Osasyynä monessa paikassa on myös se, että taimikkoa harvennettaessa on kaadettu kaikki vähempi arvoiset lehtipuut pois. Hirvelle maistuu kuitenkin makea koivun tai pihlajan latva paremmin kuin kitkerä mänty. Ja kun lehtipuuta ei ole saatavilla niin sitten täytyy tyytyä mäntyyn. |
|
| Takaisin alkuun |
|
|
dxman
***
Liittynyt: 06 Maa 2004
Viestejä: 7512
|
| Lähetetty: 16.11.2005 01:15 Viestin aihe: |
|
|
Hetken olin jo "kui männyntaimel päähän lyöty" enkä huomannut kuinka päivänselvä asia on tuo. Toisaalta vasoja voidaan jättää ampumatta jos seudulla on riittävästi matalaa taimikkoa, että vasa yltää itsekkin? Lehmien säästäminen taimikkotuhojen välttämiseksi oli kyllä uutta minulle, mutta aina oppii uutta...
_________________
|
|
| Takaisin alkuun |
|
|
zyg
Liittynyt: 24 Lok 2005
Viestejä: 4
|
| Lähetetty: 16.11.2005 01:31 Viestin aihe: |
|
|
| dxman kirjoitti: | | Hetken olin jo "kui männyntaimel päähän lyöty" enkä huomannut kuinka päivänselvä asia on tuo. Toisaalta vasoja voidaan jättää ampumatta jos seudulla on riittävästi matalaa taimikkoa, että vasa yltää itsekkin? Lehmien säästäminen taimikkotuhojen välttämiseksi oli kyllä uutta minulle, mutta aina oppii uutta... |
Nyt ois ihan hyvää muistella minkä ikäisessä taimikossa se hirvi useimmin talveaan viettelee... Tai silloin olla taimen ikä jo jonniin matkaa toisella kymmenellä vuodella? Eli siis jo reippaasti miestä pidempää.
Alueen hirvikantaa olisi tietty suotavaa tarkkailla ympäri vuoden. Näin opitaan tuntemaan sitä paikallista tuottavaa kantaa, jopa yksilötasolla. On myös huomattava, että metsästysalueista osa on enempi kesälaitumia (esim. monet peltojen reunusalueet) ja toiset taas talvehtimisalueita, joissa kesällä ei välttämättä hirviä kovinkaan runsaasti näy. |
|
| Takaisin alkuun |
|
|
Artsan
Kanta-asiakas
Liittynyt: 05 Syy 2004
Viestejä: 143
|
| Lähetetty: 17.11.2005 11:50 Viestin aihe: |
|
|
| BePSiman1 kirjoitti: | Luennoitsijat kiersivät valiantin vanteet soikeina maata valistamassa isonlihan kasvatuksen saloja. Mielestäni opit menivät erittäin hyvin perille ja hirvikannat suorastaan räjähtivät kynsiin sitten -80 luvun alkuvuosina ja siitä onkin päätelty "luonnollisen kannan" olevan sitä mitä se nyt on eli jotain 80000 vuosittain hiukan vaihdellen.
|
Rakentavaa keskustelua--ei toisen mollamista:
Minun mielestäni valistuksella ei ole mitään merkitystä hirvikannan koon kasvussa vaan kyllä sen on aiheuttanut yksin metsuri ja moto. Tämän takia metsien tilanne on aivan eri kuin joskus 1800-luvulla. Eihän vanhassa metsässä ole mitään syömistä ja nykyinen metsä voi elättää huomattavasti nykyistäkin suuremman hirvikannan, koska ruokaa riittää.
Mites se luonnollinen talvikanta vois olla "oikeasti" 15000, kun se nyt jo on kuusi kertaa suurempi ja niitä verotetaan aika rankasti. Asiaahan voisi perustella hirvien iän pidentymisellä, sairastuvuuden lisääntymisellä ja silloin sairaukset pitäisivät pienemmänkin hirvikannan kurissa. Mutta vähän ontuu tuokin perustelu....
Nämä olivat siis minun mielipiteitäni |
|
| Takaisin alkuun |
|
|
BePSiman1
Kanta-asiakas
Liittynyt: 07 Hel 2005
Viestejä: 829
|
| Lähetetty: 17.11.2005 17:50 Viestin aihe: |
|
|
Kyllä ne sen aikaiset verotusohjeet olivat muistaakseni nimenomaan tähdätty kannan voimakkaaseen kasvattamiseen ja kokemukset sekä ohjeet niihin oli saatu jostain Mikämikämaasta - ilmeisesti Ruåtsista...
Niin kuin tuolla edellä sanoin on ihan turha heittää nykymetsästäjää kivellä otsikkoon syyllisenä nykyiselle hirvikannalle vaan kyllä siellä taustalla kummittelevat myös ympäristömuutokset ihmisen itsensä toimesta...
_________________
sanoopi "vanha" Bps - mnetissä jo vuodesta -99... |
|
| Takaisin alkuun |
|
|
jami87
Vakituinen kirjoittaja
Liittynyt: 21 Hei 2005
Viestejä: 98
|
| Lähetetty: 17.11.2005 18:28 Viestin aihe: |
|
|
Ei mene kuulkee ennee kauan kun ei ole hirviä eikä ihmisiä suomessa ku alakaa jääkausi. Sitten valittakkee jos hirvet syövät taimikoitanne 
_________________
Tikka .308 ja palikka päällekkäin 12kal |
|
| Takaisin alkuun |
|
|
Simo52
Kanta-asiakas
Liittynyt: 20 Huh 2005
Viestejä: 590
|
| Lähetetty: 17.11.2005 21:48 Viestin aihe: |
|
|
Tässä pikainen karkea laskelma hirvivahinkojen ja vasaprosentin suhteesta muutaman esimerkin avulla (A-F). Liikennevahingot kasvavat täysin kestämättömiksi, kun vasaprosentti hiukankaan pienenee.
Oletuksena oli:
- 50 tuhatta aikuisen lupaa, joka voidaan vapaasti ampua aikuisina tai vasoina.
- liikennevahingot syntyvät ylivuotisista, jotka puskevat keväällä sisään tuulilasista.
- Taimistovahingot tulevat talvella ruokittavien hirvien pääluvun mukaan.
Hirvien vähentämisestä johtuen tämän syksyn vasaprosentti jää niin surkeaksi, että ensi keväänä kuolee ja vammautuu ennätysmäärä autoilijoita liikenteessä. |
|
| Takaisin alkuun |
|
|
dxman
***
Liittynyt: 06 Maa 2004
Viestejä: 7512
|
| Lähetetty: 17.11.2005 23:00 Viestin aihe: |
|
|
| Lainaus: | | Hirvien vähentämisestä johtuen tämän syksyn vasaprosentti jää niin surkeaksi, että ensi keväänä kuolee ja vammautuu ennätysmäärä autoilijoita liikenteessä. |
Hieman lisävalaistusta tuohon väittämään? Meillä on ollut jo pitkään 50/50 aikainen/vasa- suhde ja tänä vuonna molempien lupien määrä nousi joten voisi kuvitella ensivuona olevan mullejakin vähemmän suhteessa aiempaan?
_________________
|
|
| Takaisin alkuun |
|
|
Simo52
Kanta-asiakas
Liittynyt: 20 Huh 2005
Viestejä: 590
|
| Lähetetty: 17.11.2005 23:34 Viestin aihe: |
|
|
Jos teillä suhde on 50/50 tänä vuonnakin, niin siellä asiat ovat hyvin. Yleensä kun lupia on paljon löytyy narisijoita, joiden mielestä jahti kestää liian kauan ja pitäisi ampua kaikkea harmaata, mitä metsästä löytyy. Ainakin meillä RHY:n tasolla vasaprosentti takuulla laskee merkittävästi tänä vuonna.
On vaan syntynyt sellainen kuva hirvien kaatamisesta tänä syksynä, että vasaprosentit jäävät minimiin eli ovat jo nyt pienempiä kuin aikaisempina vuosina. Meilläpäin myönnettiin luvatkin aikuispainotteisina ja lehmäntappoukaaseilla evästettyinä. Hyvin monet seurat ovat hirvensä jo ampuneetkin ja niissä tapauksissa on yleensä menty myönnetyllä vasaprosentin minimillä.
Tämä kolarien lisääntyminen hirvien vähentämisen yhteydessä on käsittääkseni jopa näkynyt tilastoissa 90-luvun alussa. Kysymys on aika pienistä eroista vasaprosentissa: muutos 57%sta 40%iin aiheuttaa tuossa keinotekoisessa esimerkissäni onnettomuuksien määrän lisääntymisen 2,5 kertaiseksi.
Noilla esimerkkini lähtötiedoilla 57% - 62% vasaprosenttina riittäisi kovaamaan hirvien ikääntymisen. Edellyttäen tietenkin, että metsästys kohdistuisi tuottamattomiin vahinkoja aiheuttaviin yksilöihin, kun hirvikantaa joka tapauksessa ollaan pienentämässä. |
|
| Takaisin alkuun |
|
|
Artsan
Kanta-asiakas
Liittynyt: 05 Syy 2004
Viestejä: 143
|
| Lähetetty: 18.11.2005 20:08 Viestin aihe: |
|
|
Tuossa Simon kaaviossa niin paljon oletuksia ettei sitä viiti edes kommentoida....
Vinkki, vinkki...tarkista miten on käynyt kolareiden nyt 2000 luvulla kun kantaa on verotettu kunnolla.... |
|
| Takaisin alkuun |
|
|
Simo52
Kanta-asiakas
Liittynyt: 20 Huh 2005
Viestejä: 590
|
| Lähetetty: 20.11.2005 22:19 Viestin aihe: |
|
|
Esittämäni yksinkertainen esimerkkitaulukko ei ole mikään hirvikannan simulointimalli. Tarkoituksena oli vain havainnollistaa vasaprosentin ratkaisevaa merkitystä hirvikannan hoidossa. Taulukko on niin yksinkertainen, että jokainen voi tehdä omat laskelmansa omilla oletuksillaan.
Hirvikantaa leikattaessa naaraskiintiö on ollut perinteinen keino. Lupia myönnettäessä ovat kuitenkin syksyllä metsästettävät vasat vielä syntymättä ja kaatomäärien lopullinen hienosäätö jää metsästäjille.
Olosuhteet ja hirvikannan rakenne vaihtelevat voimakkaasti alueellisesti. Jossain metsästetään kesälaitumilla, joilla ovat vahva vasatuotto. Joku toinen seura metsästää talvehtimisalueella osittain paikkaillen muiden seurojen epäonnistuneen metsästyksen jälkiä.
Lopputuloksen kannalta oleellista on se, mitä eläimiä metsässä säästetään seuraavaan vuoteen. Jos onnistutaan pitämään yllä kantaa, jossa on sopivasti tuottavia kaksosvasaisia emiä, on mahdollista yhdistää vahinkojen minimointi ja nauttia runsaasta hirvikannasta.
Kun kaksosvasallinen emä käyttäytyy haukulla rauhallisemmin, helpottuu myös vasakiintiön täyttäminen oleellisesti. Hyvät pitkät ja lopulta vasakaatoon johtavat jahdit ovat myös kaikille osallistujille parhaita metsästyspäiviä.
Lopullinen vastuu järkevän metsästyksen toteuttamisesta on aina seuroilla ja yksittäisillä metsästäjillä. |
|
| Takaisin alkuun |
|
|
|
Ohje
Haku
Käyttäjälista
Käyttäjäryhmät
Rekisteröidy
Käyttäjätiedot
Kirjaudu sisään tarkistaaksesi yksityiset viestit
Kirjaudu sisään
