Metson haulikoko??

[Peura-esari]

5# punahylsyinen Supreme, sillä tippuu metso niiltä holleilta, mitä tulee ammuttua.
_________________
Nenäpunkki- mikä ihana tekosyy...

[TuovKar]

Kyllä se on 3,25mm haulikoko joka käypi kaikkeen haulikolla suoritettavaan metsästykseen.

[TuovKar]

[Valto.]

Luvassa pitkää ja tyhjänpäiväistä jaarittelua. Jos on kiire, niin lue tummennettu osuus. Siitä saa kaiken oleellisen informaation ja loput on omiin kokemuksiin ja ajatuksiin pohjautuvaa höpinää.

Ensinnäkin kuka erottelee kanalinnustuksessa paukut lintulajin mukaan? Itse ainakin tuuttaan samalla paukulla pyystä metsoon ja tarvittaessa sattuma jänikset jne. Pompusta lähtee mitä lähtee, seisonnassa voi olla mitä vaan, eikä kyllä haukkullakaan ole tullut enää alettua patruunoita valkkkaamaan. Aamupassissa yleensä tietää että teeri sieltä tulee. Jos hyppäämään lähtee, niin silloin sen toki tietää että metso on kohteena. Joka tapauksessa kaikki kanalinnut saa minulta saman kohtelun ja patruuna on valittu siten, että metso tippuu siltä matkalta miltä näkee ampua ja kuvio on riittävän tiukka myös pyyn pudotukseen, vaikka akkateeri on yleensä pienin mitä tulee ammuttua.

Alkukaudesta on yleensä niin peitteistä, että puolarissa ruukaa olla kaksi ensimmäistä 5 koon nitro turkeytä, eli onkohan tuo nyt sitten 3,1mm hauleilla. Viimeisenä on yleensä 4 koon nitro turkey. Myöhemmin syksyllä keulassa on edelleen 5, mutta kaksi viimeistä on yleensä 4 kokoa, joka on muistaakseni 3,3mm hauleilla. Alkukaudesta suppari LM tai M, loppukaudesta yleensä M, korkeintaan IM.

Sen verran harvoin edes näkee ampua kolmatta ja yleensä jos kolmannen ehtii ampua, niin kyseessä on aukon laidassa tai muuten avonaisessa ammuttu laukaus. Siksi olen nyt harkinnut, että pitäisiköhän varsin työntää viimeiseksi una, jos sattuu käymään vahinko matkan arvioinnissa avonaisella paikalla. Olisi siellä viimeisenä reilummin paukkuja parsia mahdollinen haavakko, eikä edes joka syksy tarvitse sitä kolmatta edes yrittää. Olisipahan ainakin kaikki keinot käytetty, ettei jää haavakkoa oman hölmöilyn takia maastoon. Normaalisti metsässä riittää yksi laukaus, mutta huonon laukauksen sattuessa joutuu toisella parsimaan ja silloin matka on yleensä ensimmäistä laukausta pidempi, joten haulikoko on myös hieman isompi.

Lopputulos on kuitenkin käytännössä aivan sama. Molemmat patruunat on testattu toimiviksi kuvion, upotuksen ja pakkasen keston osalta sekä kaikilla käytössä olevilla suppareilla. Eli oikeastaan aivan sama vaikka patruunat menee sekaisin. Enemmän vaan tuollaista oman pääkopan psyykkausta vaihdella muka sopivampaa patruunaa ja supistajaa. Joskus vaihdan oikeen sakeaan risukkoon työntyessä välemmin käyvää paukkua 3mm hauleilla. P&b on valikoitunut siihen tarpeeseen sopivaksi.

Yli 3,3mm lyijyä en käytä mihinkään. Sorsalle nopeaa rautaa koossa 3-3,3mm, kyyhkylle ja fasaanille nyt testissä 2,6mm lyijy huopatulpalla. Pienempikin kävisi, kunhan on huopatulpalla paikoista johtuen. Jos tulisi pyydettyä sorsaa enemmän loppukaudesta, niin lataisin itse enemmän vauhtia tai nostaisin haulikokoa 3,5mm, mutta alkukaudesta omilla paikoilla pienikin riittää. Jänikset ammun tuolla samalla 3,3mm nitro turkeyllä. Kauriit ja pedot 3mm unalla.

Itse en ota kantaa siihen mihin nuo elukoiden kuolemat perustuu, mutta sen tiedän kokemukseen perustuen, että itsellä homma parani kun aloin testaamaan kuvioita tarkemmin. Jännästi esimerkiksi tuolla 3,1mm nitro turkeyllä on jokainen eläin jäänyt kerta laukauksella jos on kohdalle ampunut. Ja huomionarvoista on se, että linnut on tippuneet alas kinttaana eivätkä enää räpistele maassa. Yhtä fasaania lukuun ottamatta kaikki ammuttu riista on myös säilynyt syömäkelpoisena ja tuon fasaanin jälkeen vaihdoin myös patruunaa siihen hommaan. On ammuttu pyystä metsoon ja jänikseen, mutta teeri on tyypillisin kohderiista. Ennen sitä oli hölmömpi ja tuli ammuttua jos jonkin sorttista patruunaa väliltä 3,25-4mm ja tulokset olivat huonoja. 9/10 räpisteli vielä maassa, tuli selittämättömiä tilanteita, joissa lintu jatkoi matkaa omasta mielestä onnistuneen laukauksen jälkeen ja useampi tippunutkin tuli alas vasta melko pitkän lennon jälkeen. Ihmeellisin tilanne oli, kun ammuin maassa tepastelevaa metsoa. Kuntta pölisi ympäriltä, matkaa oli alle 40m gepsinkin mukaan ja niin vain metso levitti siivet ja häipyi, eikä koiran kanssa löydetty enää mistään. Ja piipussa oli kuitenkin 3,7mm haulet. Sen olen myös huomannut, että osa patruunoista hyytyy täysin pakkasessa. Nyt on kuitenkin toimivaksi testattu yhdistelmä ja jostain syystä nuo molemmat nitron koot toimii myös kaikilla testatuilla suppareilla hyvin. Kai se vaan sattuu olemaan aseelle mieleinen paukku, enkä kyllä valita aiheesta.

Joskus riistalehdessä väittivät, että jänikselle ja metsolle riittävä teho olisi 2,5J, mutta 3J olisi suotavampi. Samaisessa taulukossa väitettiin, että tuo 2,5J irtoaisi 3mm hauleilla vielä 50m ja 45m tehoa olisi 2,9J. 3,3mm hauleilla taas olisi 3J vielä 55m. Ketulle tarjottiin minimiksi 4J ja 3,3mm antaisi vielä 45m 4,2J ja 3,5mm antaisi 4,4J 55m. Metsolle suositeltiin haulikokoa 3-3,3mm väliltä. Kauriille taas tarjottiin haulikokoa 3,2-3,75mm ja tehoa vaadittiin minimissään 6,5J. 3,3mm hauli jää 6,4J 30m, kun taas 3,5mm hauli jää samaan 6,4J 40m.

Tiedäppä noista sitten. Siitä voin olla kuitenkin varma, että 3mm una riittää kauriille omilta ampumamatkoilta ja metsot on jääneet kertalaukauksella noilla 3,1mm hauleilla. Isoimmat muutokset omassa käytössä oli huolellinen kuvion testaus. Sen jälkeen on tulleet rättinä alas kun vaan kohdalle ampuu. Ja erikoista tosiaan myös se, että enää eivät räpistele edes kuolleena maassa. Joku juttu siinä ennen oli, että vaikka lintu tippui ja oli selvästi kuollut, niin räpisteli kuten kala monesti reflekseillä vielä papituksen jälkeen. Nyt on jostain syystä tuo räpistelykin loppunut. Olkoon jokainen uskosssaan vahva, mutta omalta kohdalta voin sanoa, ettei ole enää mitään tarvetta suurentaa haulikokoa ja jatkossakin pidän huolta ennen kaikkea toimivan kuvion löytämisestä.

Oma teoria menee siten, että tuo 3-3,3mm riittää kohderiistalle kuten metsolle ja jänikselle sinne noin 50m saakka. Tämä teoria pohjaa alun perin noihin riistalehden väittämiin ja empiiristen testien jälkeen on myös todettu käytännössä paikkansa pitäväksi. Jouleja en ole mittaillut, enkä kysynyt metsoilta tai jäniksiltä mikä olisi se minimi, mutta ainakin itsellä on noille matkoille tuo kokohaarukka riittänyt tiputtamaan eläimen kertalaukauksella kuolleeksi. Omat ampumamatkat pyrin pitämään alle 40m ja harvoin sitä kauemmas edes lintua näkee omissa maastoissa. Matkoja olen tutkinut mittaamalla etäisyyksiä ihan omaksi huvikseni taskussa kulkevalla mittarilla, samalla omassa päässä matkoja arvaillen. Olen myös konkreettisesti mitannut etäisyyksiä gepsillä ja mittarilla ammutun linnun ja oman paikan välillä. Tuossa ”omassa maksimissa” on kuitenkin vielä pelivara pienelle arviointivirheellekin. Olen testannut kuvion pysyvän riittävän tiukkana sinne 50m, mutta olevan optimissaan siellä 30-35m luokassa. Alle 20m en tuolla patruunalla ammu, koska siinä on jo liian tiukka kuvio ja lintu särkyy. Pyrin pitämään minimi matkana noilla patruunoilla sitä 25m ja siinä on taas pieni särkymävara arviointivirheeseen. En halua suurentaa haulikokoa, vaan ennemmin vaihdan väljempää supistajaa. Tuollakin haulikoolla riittää teho niille matkoille joihin normaalitilanteessa maksimissaan edes näkee ampua ja mihin ampujan taidot vielä nippa nappa riittää. Ennemmin otan laajemman kuvion ja saan sitä kautta pelivaraa huonoa laukausta ajatellen. Samasta syystä käytän myös 12/76 patruunaa, koska hinta ei juuri 70 muutu, hauleja mahtuu enemmän ja sitä kautta on mahdollista saada laajempi kuvio riittävällä peitolla ja saman kokoisilla hauleilla. Pienempää haulta en viitsi enää tarjota, jotta tuo pelivara säilyy tuolla matkojen yläpäässä. Ja supistaja valitaan siten, että tuo haluttu väli on kyseiselle patruunalle sopivaa toiminta-aluetta, eli patruuna toimii hyvin välillä 25-40m ja auttavasti hieman yli sekä alle. Alkukaudesta maasto on peitteisempää, joten valitsen hiukan väljempää supistusta, koska ammunta painottuu enemmän lyhyille etäisyyksille. Loppukaudesta näkyvyys paranee ja nuo pidemmätkin matkat lisääntyvät. Puolisuppea on osoittautunut sopivaksi yleiskooksi oman aseen ja parhaaksi valikoituneen patruunan kanssa. Oikeen sakeisiin tureikoihin olen valinnut huomattavasti väljemmin käyvän patruunan, jolla kuvio on omassa yhdistelmässä parhaillaan 15-30m välillä. Haulikoko voisi olla vielä pienempi, jos löytyisi pienemmillä hauleilla tasaisesti, mutta selvästi laajemmalle leviävä kuvio, jotta ei taas ole liikaa hauleja linnussa. Supistajaa en vaihda välissä, joten samalla supparilla pitää löytää se lyhyemmälle matkalle toimiva patruuna.

Kuvioita en tutki mitenkään tieteellisesti hauleja laskemalla. Ammun pahviin ja katson, että kuvio on tasaisesti tähtäyspisteen ympärillä, nuuskaajana taskusta löytyy aina purkki millä tarkistan ettei purkkia suurempia reikiä jää mihinkään ja arvioin nämä kaksi kriteeriä täyttävistä patruunoista sen, jossa on mahdollisimman vähän tiukkoja ryppäitä ja kuvio on ylipäätään mahdollisimman tasaisesti levinnyt. Testaan ison satsin eri patruunoita kerralla. Valitsen parhaat, joita testaan useammalla laukauksella ja testaan vielä läpäisyä johonkin käsillä olevaan materiaaliin. Yleensä ihan vaneriin tai lautaan. Ei mitään huippu tieteellistä, mutta antaa suuntaa. Ja hyvät patruunat testaan uusiksi myös talvella kovissa pakkasissa. Jos tulee uusi löytö, niin testaan sitä sitten käytössä olevaan patruunaan verraten. Turhan tiukkaa kuviota antavaa kokeilen tietysti myös väljemmällä supparilla ja liian harvoja tiukemmalla. Yleensä pari kolme laukausta kertoo jo kannattaako testiä jatkaa kyseisen patruunan osalta. Perus matka on siinä 30-35m mistä kokeilen ja parhaita sitten testataan rinnakkain sinne 50m ja 20m tai 25m.

Jos joku haluaa käyttää karkeampaa tai pienempää, niin siitä vaan minun puolesta. Omaan käyttöön olen todennut tuon oman kokoluokan optimaaliseksi, enkä näe syytä vaihtaa. Painotan vain sitä, että testatkaa ne patruunat siinä omassa aseessa, miettikää tarkoin oma käyttönne ja tehkää valinnat testien perusteella. Käytäntö osoittaa lopulta onko testit onnistuneet, vai olisiko syytä testata lisää ja miettiä mahdollisesti asioita uusiksi. Jos itsellä matkat olisi vielä lyhempiä, niin kokeilisin kyllä pienempää haulta väljemmällä supistuksella ja pidemmille matkoille taas isompaa tiukemmalla supistuksella. En kyllä tiedä onko haulikolla ylipäätään syytä ampua yli 50m matkoille, joten isompaa en lentoon ammuntaa ajatellen kokeilisi. Toki entisenä pystykorvamiehenä tiedän myös sen, että puussa istuva lintu on huomattavasti vaikeampi tiputettava kuin lentävä. Supussa olevat siivet suojaa kroppaa yllättävän hyvin ja lintu on vielä usein oksien suojassa. Itse kyllä käytin yleensä luotiasetta puuhun ja ammuin haulikolla alle 30m matkat, joten siihenkin tuo 3mm kokoluokka on riittävä. Nykyään on tullut ammuttua yleensä lentoon ja järkiään vähintään toinen siipikin on poikki, eli lintu tippuisi jo sillä ja koira hoitaisi loput.

Jaaritteluksihan tämä taas meni, mutta jospa nuo riistalehden luvut olisivat edes jotain kiinnostavaa asiaa.

[antsa6]

Valto haastelee fiksuja. Poikkeuksellisesti jaksoin lukea koko jaarittelun, hyvin perusteltua juttua. Kyllä lihavoisin oleelliseksi ja luettavaksi asiaksi (kirjoittajan lihavointien lisäksi) myös tämän:

[jököttäjä]

eka putkeen ic suppari ja 3mm paukku toiseen putkeen im suppari 3,5m paukku. tuntuu olevan hyvä valinta seisoja hommiin.mitä testailin paperiin

[jököttäjä]

olen jotenkin tykästynyt tuohon ic suppariin ekassa putkessa. jotenkin se passaa jossain määrin paremmin kuin mod. (aseena browning b525)

[Nevalaenen]

Itellä on ollut käytössä 12/70 patruunat 3,1-3,3mm haulilla kanalintujahdissa. Remington shurshot on osoittautunut omaan aseseen erinomaiseksi panokseksi. Upotusta riittää ja kuviot kohdallaan.

[rähmis]

Bertassa mobilchoket ic-m-im ja piipussa ollut B&P:n Mb Long Range 3,3mm. Jos pyytä jään pillittämään, vaihdan 2,75mm Boarin.

[tuhola]

Valtolle. Ammuin joskus puun latvassa istuvaa metsoa 3,3mm supremellä. Matkaa oli ehkä hitusen vajaa 50m. Metso putos 5m mutta sai ilmaa siipien alle ja meni. 2# nitromagilla vastaavaa ei olisi koskaan tapahtunut. Mossesta ammuttuna siis.

Mitä tulee panosten vaihteluun niin minä vaihtelen. Pyylle ehtii hyvin vaihtaa panoksen ja teeri putoaa 2# nitrolla hyvin. Kohderiistana on kuitenkin metso enkä useinkaan edes ammu teertä. Koppaan kiväärillä ohimennen ne kiintiölinnut. Metson kans pitää yleensä tehdä enempi töitä että onnistuu ja siksi patruunat on sitä mukaa ja reitit yms sitä mukaa.

Jäniksiä olen ampunut melekosen monia satoja. En ikinä tykänny ampua pienillä hauleilla koska 50m päästä haavakkoriski oli suuri. Ja läheltä elukka täynnä hauleja.

Nyrkkisääntö on että maariistalle kannattaa valita maksimisuuri haulikoko ja linnulle minimaalisin haulikoko. Niin että kuviot ja läpäisyt on riittävät. Haulien tulee kahlata valitulta maksimimatkalta elukan vitaalialueen läpi. Ja kuvion pitää olla sellainen että vitaalialueelle tulee reikä tai reikiä. Jänikselle hyvä haulikoko on 3,5-5mm. Metsolle oiva haulikoko on 3,3-4mm. Kauriille suosisin 4-6,5mm haulta mutta niiden saatavuus on heikko. Siksi olen joutunut ampua kauriit 2# nitrolla. Mikä seki toki kauriin 50m matkalta tappaa, ei siinä mitään. Mutta haulia on ikävän paljon lihassa.
_________________
Varoitus!!! Älä anna yläpuolella olevalle kommentille mitään painoarvoa.

[tuhola]

Aikanaan ammuin todella paljon ristiturpia 5,2mm gamebore mammotheilla. Reiluun 50m oli aina laaki ja vainaa. Ja lihat siistit. Myös kettuja tuli ammuttua nuolla paljon. Ennen nitromagiin tutustumista.

Väittäisin että jänikselle optimaalisin haulikoko on 3,7-4mm.
_________________
Varoitus!!! Älä anna yläpuolella olevalle kommentille mitään painoarvoa.

[jököttäjä]

Tottakai sitä voi isontaa kokoa mutta sitten on viisasta tiukentaa supistusta että kuvio ei jää liian harvaksi.ylä putkessa im ja alhaalla nyt ic tai modi

[Valto.]

Samaa mietin tuossa itse, että voi kai sitä ampua kuinka isoilla hauleilla tahansa, mutta silloin tarvitaan tiukempi kuvio, jotta peitto on riittävä. Taitavalle pyssymiehelle ei varmaan tuota ongelmia, mutta itsellä käy välillä lipsahduksia. Siksi pyrin pitämään haulikoon mahdollisimman pienenä ja pelaan supistuksella sekä patruunan käynnillä kuvion mahdollisimman laajaksi riittävän peiton säilyttäen. Kai tuo on vaan tällaisen huonon ampujan ongelmia.

Tuohon metson pudotukseen en ota oikeen kantaa. Itsellä ei tosiaan jäänyt 3,7mm 40m. Kaikenlaista sattuu metsällä. Nyt on löytynyt itselle toimiva patruuna, eikä ole enää syytä vaihtaa. Ihmettelen uudestaan jos noita ei enää saa tai ase vaihtuu. Pääasia että itse on tyytyväinen ja saa tulosta aikaan.

[Pohjola]

kyllähän Ollari ja Taskinen tyhjensi tietopankin tuolla 6.8. jutuissa mm.

Tapiok kirjoitti:
Kerran tuli kiväärillä ammuttua vanha ukkometto, josta löytyi nahan alta toiselta kyljeltä toistakymmentä 3 mm haulia. Tässä tapauksessa ei ollut riittänyt pudotukseen, vaikka osumia oli varmasti riittävästi.
Meinaatko että 3mm haulikoko ei yleisesti riittäisi menemään metson konehuoneelle asti?

Vai olisiko kyse yksittäistapauksesta. Tosiaan huono patruuna kyseiseiseen olosuhteeseen. Esim pakkanen vienyt tehon. Jos ei mene metsolla muuta kuin nahkan alle, niin ei kyllä mene oikein millään muullakaan otuksella. Metsäkanalinnulla se höyhennys nyt mikään hirmupaksu ole, ainakaan syksyllä vielä. Talvella voi vähän paksummin jo ollakin.

Jokatapauksessa olennaisinta on testata omaan pyssyyn sopiva. Oli kyseessä 3mm tai 4mm. Upotuskin on hyvä jotenkin tsekata, varsinkin isompien eläinten ollessa tavoitteena ja pakkasella jos käyttää patruunaa niin myös pakkasella testata tai ainakin valita tunnetusti hyvin pakkasta kestävistä patruunoista.

3mm koossa aivan 100% varmasti löytyy patruuna-ase-supistaja yhdistelmiä jotka kohdalle ammuttuna tappaa metson aina alle 40m matkoilta. Vastaavasti 3.5mm tai 4mm haulikoossa löytyy yhtä varmasti ase-patruuna-supistaja- yhdistelmiä jotka ei ole soveltuvia 30m päästä metson ammuntaan, vaan tulos on arpapeliä.

Jos syystä tai toisesta pitäisi testaamattomalla patruunalla lähteä metsojahtiin, niin esim 3,3mm Nitro Magnum oisi mun valinta silloin. Väitän että melko harvassa 12/76 pyssy, joka ei metson tappavaa tulosta 35 metristä tuolla tee IC, tai tiukemmalla supparilla.

tähän ollarin juttuun ku yhistää taskisen jälemmän kertomuksen nii siinä on paljon totuutta tai sopivaa ohjetta.

aika ennen taskista ja nettiä saatto olla aikalailla meikäläisellä samoilla suuntauksilla ku Taskisella,,,paitti kunnon haukkuvaa ei ollu vaikka ihan hyviä apuja kuiteski, mikä taas tarkoitti että hyppyjä tuli otettuva enemmänku olis ollu suotavaa.
nykyste piisaa rihla tai rillu, ja rihlassa mettomailla meen 12/76-4 nitrolla, etupäässä. aikasemmin oli rc50 mutta huomasin sen ääpättömäksi pakkasella, samoin on käyny fortuunan ja fn2000:lla eniten käyttämäni W ss 40ni 4 ja 5 koossa.
ja 25m:lle on ihan sama mitä piipussa jos on normaalisti aukeava haulitus (ei niken jöötinä menevä). 30:lle piisaa joka linnulle trappi yms paukku 35 2,9-3,1 ja sitte 35-45 3,1-3,3 . istuvalle linnulle voi olla aina 3,7 kuhan kuvio kohtuu hyvä ja laadultaan kunnollinen normi paukku mieluusti 42-50g.
unaa en suosi jos minun päätettävissä kieltasin.

[Pohjola]

tässäpä viellä yksi taulukko vuosien varrelta, edustaa myös aika lailla minun näkemystä