Näytä edellinen aihe :: Näytä seuraava aihe |
Kirjoittaja |
Viesti |
heiluri Kanta-asiakas
Liittynyt: 20 Mar 2006 Viestejä: 35429
|
Lähetetty: 30.08.2019 10:37 Viestin aihe: |
|
|
Berkele kirjoitti: | heiluri kirjoitti: | Berkele kirjoitti: | Supe kirjoitti: | Kyllä ne on kirveet, miekat ja parhaat puukot taottu. |
Muodon tuottamiseen käytetyllä tekniikalla ei ole mitään merkitystä. Materiaali ja lämpökäsittely määräävät ominaisuudet. |
Kyllähän takominen muokkaa ja suuntaa teräksen kiderakennetta samalla kun hiiltä ennesvanhaan uitettiiin rakenteeseen, nykyteräksillä tämä ei ole enää tarpeen mutta kiderakenteen muokkauksella on yhä merkitystä. |
Teräaseessa rakeiden litistymistä ja suuntausta ei jää. Siitä pyritään pääsemään eroon. Lisäksi käsintaonnassa on lähes mahdotonta saavuttaa niin isotrooppinen muokkaus, että suuntautumisesta olisi hyötyä. Lisäksi teräaseessa(kin) kannattaa pyrkiä mahdollisimman pieneen raerakenteeseen. Suuri kovuus vaatii sen, että jonkinlainen sitkeys säilyy.. Normalisointi pitää siitä huolen. Hiilen lisäys taonnassa on käytännössä mahdotonta. Olen kyllä tällaisia väitteitä kuullut, mutta haluaisimpa nähdä analyysit todellisuudesta. Tyypillisesti entivanhaan on hiilipitoisuutta laskettu ja tasoitettu taonnalla ja varsinkin ahjohitsaamalla (esim japanilaiset teräaseet ja tamahagane).
Edit: poikkeuksen muodostaa vikate ja sirppi. Kallitus tehdään kylmätaontana. Sillä saavutetaan rakeiden litistyminen ja suuntautuminen sekä muokkauslujittuminen teränsuussa. |
Siis jos terä muotoillaan liki valmiiksi takomalla niin mihin suuntautuminen katoaa?
Vanha menetelmä teräksen hiiletykseen oli lisätä hiili upokkaassa ja stabiloida saatu raaka-aine muokkaamalla sitä, prosessi oli usein hyvikin pitkä ja työläs mutta sillä saatiin kuitenkin aikaan aika loistavia teräkaluja.
Kommenttini hiilen lisämisestä oli hiukan epätarkka mutta tarkoitin tätä koko prosessia ja taonnan osuutta siinä. _________________ Kertalaakiyhdistys |
|
Takaisin alkuun |
|
|
Peto Kanta-asiakas
Liittynyt: 05 Maa 2004 Viestejä: 10297 Paikkakunta: Tre/P-pohjanmaa.
|
Lähetetty: 30.08.2019 10:38 Viestin aihe: |
|
|
En ole tuollaisesta Fiskarssin rajoitteesta kuullutkaan. On tuolla jotain nauloja hakattu sen mitä on tarvinnut. _________________ Vaikka muu häviää, niin metsästys jää. |
|
Takaisin alkuun |
|
|
Berkele Kanta-asiakas
Liittynyt: 27 Hei 2006 Viestejä: 2232 Paikkakunta: Oulu
|
Lähetetty: 30.08.2019 11:18 Viestin aihe: |
|
|
heiluri kirjoitti: | Berkele kirjoitti: | heiluri kirjoitti: | Berkele kirjoitti: | Supe kirjoitti: | Kyllä ne on kirveet, miekat ja parhaat puukot taottu. |
Muodon tuottamiseen käytetyllä tekniikalla ei ole mitään merkitystä. Materiaali ja lämpökäsittely määräävät ominaisuudet. |
Kyllähän takominen muokkaa ja suuntaa teräksen kiderakennetta samalla kun hiiltä ennesvanhaan uitettiiin rakenteeseen, nykyteräksillä tämä ei ole enää tarpeen mutta kiderakenteen muokkauksella on yhä merkitystä. |
Teräaseessa rakeiden litistymistä ja suuntausta ei jää. Siitä pyritään pääsemään eroon. Lisäksi käsintaonnassa on lähes mahdotonta saavuttaa niin isotrooppinen muokkaus, että suuntautumisesta olisi hyötyä. Lisäksi teräaseessa(kin) kannattaa pyrkiä mahdollisimman pieneen raerakenteeseen. Suuri kovuus vaatii sen, että jonkinlainen sitkeys säilyy.. Normalisointi pitää siitä huolen. Hiilen lisäys taonnassa on käytännössä mahdotonta. Olen kyllä tällaisia väitteitä kuullut, mutta haluaisimpa nähdä analyysit todellisuudesta. Tyypillisesti entivanhaan on hiilipitoisuutta laskettu ja tasoitettu taonnalla ja varsinkin ahjohitsaamalla (esim japanilaiset teräaseet ja tamahagane).
Edit: poikkeuksen muodostaa vikate ja sirppi. Kallitus tehdään kylmätaontana. Sillä saavutetaan rakeiden litistyminen ja suuntautuminen sekä muokkauslujittuminen teränsuussa. |
Siis jos terä muotoillaan liki valmiiksi takomalla niin mihin suuntautuminen katoaa?
Vanha menetelmä teräksen hiiletykseen oli lisätä hiili upokkaassa ja stabiloida saatu raaka-aine muokkaamalla sitä, prosessi oli usein hyvikin pitkä ja työläs mutta sillä saatiin kuitenkin aikaan aika loistavia teräkaluja.
Kommenttini hiilen lisämisestä oli hiukan epätarkka mutta tarkoitin tätä koko prosessia ja taonnan osuutta siinä. |
Normalisointiin.
Nojoo upokasteräkset sitten erikseen mutta ne eivät olekaan moderneja teräksiä... Niissä tosiaan joutuu tiivistämään. Muutenkin ovat hankalia asiakkaita. Kaverin tekemää wootzia on tullut jonkin verran käpisteltyä. |
|
Takaisin alkuun |
|
|
Supe Kanta-asiakas
Liittynyt: 22 Tou 2014 Viestejä: 4812
|
|
Takaisin alkuun |
|
|
veetee Kanta-asiakas
Liittynyt: 11 Maa 2004 Viestejä: 5988
|
Lähetetty: 30.08.2019 18:44 Viestin aihe: |
|
|
Supe kirjoitti: | Seuraavaksi tarvitaan kaikki puukon tekijät tinkaamaan. Vai ettei teräs tiivisty kun sitä taotaan. Kyseessä on ollut J**suksen tulemiseen verrattava huijaus viimeisen 100 vuoden ajalta.
Mutta joo, olisin saanut ammuttua lähes kaikki elukat suunnilleen halvimmallakin kiikarilla. Tämä foorumi on tarkoitettu hiusten halkomiseen. |
Mites se pulveriteräs tiivistyy? Niistä kait ne nyky-huipputerät tehdään. Siis puukoihin. |
|
Takaisin alkuun |
|
|
viisasverneri Kanta-asiakas
Liittynyt: 20 Syy 2008 Viestejä: 1354
|
Lähetetty: 30.08.2019 20:00 Viestin aihe: |
|
|
Onko tuossa Fiskarsin uudessa mallissa millainen teränsuojus? Aiemmat muovikammotukset eivät ole reppukirveelle sopivia. Tämä on vain oma vaatimaton mielipiteeni. Tosin kyllähän sopivan teränsuojan käsistään kätevä ompelee. Näin olen tehnytkin, mutta pääsisikö nyt helpommalla. |
|
Takaisin alkuun |
|
|
Berkele Kanta-asiakas
Liittynyt: 27 Hei 2006 Viestejä: 2232 Paikkakunta: Oulu
|
Lähetetty: 31.08.2019 00:47 Viestin aihe: |
|
|
Vetasin roselliin loivemman teräkulman. Äkkiseltään tuntu vestävän lastua paremmin. Kokeillaan tämä syksy tolla asetuksella. Jos ei toimi loivennetaan lissää. Edelleen kyllä kalaperse tuntu paremmalta, vaan ku on niin ruma. Pitääköhän se kirveen teräki tehdä ite että saa hyvän. |
|
Takaisin alkuun |
|
|
Supe Kanta-asiakas
Liittynyt: 22 Tou 2014 Viestejä: 4812
|
Lähetetty: 31.08.2019 07:50 Viestin aihe: |
|
|
viisasverneri kirjoitti: | Onko tuossa Fiskarsin uudessa mallissa millainen teränsuojus? Aiemmat muovikammotukset eivät ole reppukirveelle sopivia. Tämä on vain oma vaatimaton mielipiteeni. Tosin kyllähän sopivan teränsuojan käsistään kätevä ompelee. Näin olen tehnytkin, mutta pääsisikö nyt helpommalla. |
Se nylon suoja mikä itselläkin on jossakin vanhassa pikkufiskarsissa on nähtävästi korvattu muovilla. Harmi etten löytänyt vielä tuota kirvestä, on melko lohkeillut terä.
https://retkilehti.fi/varusteet/retkikirveet-testissa/ _________________ das Endziel ist mir nichts, die Bewegung ist mir alles |
|
Takaisin alkuun |
|
|
late2 Kanta-asiakas
Liittynyt: 16 Elo 2004 Viestejä: 15769
|
Lähetetty: 31.08.2019 09:09 Viestin aihe: |
|
|
Kai tuollaisen fiskarsin mallisen suojan tekisi itsekin jäykästä kankaasta tai nahasta, jos haluaa fiilistellä, muovivarren kanssa. Ideanahan siinä on kumipala terää vasten ja tarranauhalla kiinnitettävä pussukka muun terän ympäri. Ei tuohon luulisi suuria rasituksia kohdistuvan, tarvitse olla ihan niin napakkaa kuin tehtaanlaisessa, näpräisi vaikka leveästä nostoliinasta. |
|
Takaisin alkuun |
|
|
Wikke Kanta-asiakas
Liittynyt: 09 Elo 2004 Viestejä: 9501
|
Lähetetty: 31.08.2019 14:20 Viestin aihe: |
|
|
Berkele kirjoitti: | Vetasin roselliin loivemman teräkulman. Äkkiseltään tuntu vestävän lastua paremmin. Kokeillaan tämä syksy tolla asetuksella. Jos ei toimi loivennetaan lissää. Edelleen kyllä kalaperse tuntu paremmalta, vaan ku on niin ruma. Pitääköhän se kirveen teräki tehdä ite että saa hyvän. |
Se Rosellin piilun juju on nimenomaan siinä että sillä saa kokoisekseen isommankin kirveen työt tehtyä. Hyvähän se ei oikestaan mihinkään ole... _________________ Lukutaidoton sukupuolineutraali sateenkaareileva metroseksuaali sinivihreä metropoli kasvispiiperö. |
|
Takaisin alkuun |
|
|
Berkele Kanta-asiakas
Liittynyt: 27 Hei 2006 Viestejä: 2232 Paikkakunta: Oulu
|
Lähetetty: 31.08.2019 19:04 Viestin aihe: |
|
|
Wikke kirjoitti: | Berkele kirjoitti: | Vetasin roselliin loivemman teräkulman. Äkkiseltään tuntu vestävän lastua paremmin. Kokeillaan tämä syksy tolla asetuksella. Jos ei toimi loivennetaan lissää. Edelleen kyllä kalaperse tuntu paremmalta, vaan ku on niin ruma. Pitääköhän se kirveen teräki tehdä ite että saa hyvän. |
Se Rosellin piilun juju on nimenomaan siinä että sillä saa kokoisekseen isommankin kirveen työt tehtyä. Hyvähän se ei oikestaan mihinkään ole... |
Mulla oli jotenki epänormaalin jyrkkä teräkulma kun vertas Kirves-kirjan kuvaan. Tolla ei tehny ees sen pienen kirveen töitä ennen loivennusta. |
|
Takaisin alkuun |
|
|
22-250 Kanta-asiakas
Liittynyt: 16 Elo 2005 Viestejä: 254 Paikkakunta: Suomi
|
Lähetetty: 31.08.2019 19:21 Viestin aihe: Roselli |
|
|
Minä taas olen tykännyt Rosellista nimenomaan puiden pilkkomisessa kun se ei jää kiinni. Pomppaa vain pois jos ei uppoa. Eipähän tartte repiä irti. Kyllä sillä pienemmät puutkin katkeaa. Nyt repussa kulkee pienin Fiskarssi kun se on niin näppärän kokoinen. Eihän se isompiin töihin sovi, mutta mulle, metsäkirveenä hyvä. |
|
Takaisin alkuun |
|
|
late2 Kanta-asiakas
Liittynyt: 16 Elo 2004 Viestejä: 15769
|
Lähetetty: 31.08.2019 19:40 Viestin aihe: Re: Roselli |
|
|
22-250 kirjoitti: | Minä taas olen tykännyt Rosellista nimenomaan puiden pilkkomisessa kun se ei jää kiinni. Pomppaa vain pois jos ei uppoa. Eipähän tartte repiä irti. Kyllä sillä pienemmät puutkin katkeaa. Nyt repussa kulkee pienin Fiskarssi kun se on niin näppärän kokoinen. Eihän se isompiin töihin sovi, mutta mulle, metsäkirveenä hyvä. | Mulla ja mutta välillä tuskastunut, jotain tervaskantoa hakkaa niin saa aikaan lähinnä ääntä. Mutta ehkä se on se kompromissi. |
|
Takaisin alkuun |
|
|
JSP Kanta-asiakas
Liittynyt: 01 Syy 2009 Viestejä: 8022 Paikkakunta: Pohjois-pohjanmaa
|
Lähetetty: 31.08.2019 23:17 Viestin aihe: |
|
|
Rosellilla tee mitään. Sama kuin vasaralla hakkais tervaskantoa. |
|
Takaisin alkuun |
|
|
heiluri Kanta-asiakas
Liittynyt: 20 Mar 2006 Viestejä: 35429
|
Lähetetty: 31.08.2019 23:17 Viestin aihe: |
|
|
Paras halkomakirves tuossa kokoluokassa, opetelkaa käyttämään kirvestä. _________________ Kertalaakiyhdistys |
|
Takaisin alkuun |
|
|
|