1/2" UNF 20

[Pohjola]

usein miettiny, miksi se satkun parin tasanen laajeneminen aiheuttaa heittoa käyntiin?onko kyse kuiteski siitä että se laajentuma ei ole tasasta?

[Ekohippi]

Onko Cryokäsittelyä minkään valmistajan luotipiipuissa (ala Benelli), siinä pitäisi mainospuheiden mukaan valmistuksen aikana syntyneiden jännitysten päästyä.
_________________
"Älä valita verojen korkeutta vaan iloitse siitä, että ne ovat nyt alhaisemmat kuin koskaan vastaisuudessa"

[Koheltaja]

[Koheltaja]

[Pohjola]

Eipä nuo ole tuommosia heittoja tehneet edes sataselle

[rum]

Eikös ne sotien aikaan laajentuneita 91:sen piippuja kans poraillu

[t3tactical]

[Pohjola]

erinlaisista syistä vastaporauksia on tehty valtion vermeisiin siinä ku sivilipuolellaki

[rum]

Edelleen mietityttää tuo Sakon TRG. Millä pirun konstilla ne saa sen välijän suupuolelen supattua että sehän käy.

[Supe]

Tämä piipun suun supistaminen vaatisi jonkun tasaisen puristuksen tai taonnan valmiiseen piippuun. On varmaan mahdollista tehdä.

Piipun suun pitäminen kylmempänä kuin muu piippu taas voisi hoitua holkilla tai vaimentimella, joka on ominaisuudeltaan erilaista metallia. Ts. laajenee vähemmän kuin piipputeräs. Ja jäähdytys voi olla myös rakenneosa, ääripäässä, idean lähtökohtana se Maxim tyyppinen vesipanta pienempänä ja eri nesteellä.
_________________
das Endziel ist mir nichts, die Bewegung ist mir alles

[Pohjola]

mites se että metalli kutistuu jäähdytettäessä enemmän ku lämmitettäessä, ja asiaa voi korostaa jos voi pitää "vastaan" lämmitettäessä.

[Kumpumäen seppä]

On nämä mielenkiintoisia asioita, mutta erittäin vaikeita mitata ja osoittaa mitään oikeaksi. Pienien reikien mittaaminen tarkasti on muutenkin hankalaa, mutta aseissa kun on vielä rihlat vaikeuttamassa tarkkoja mittauksia.

Oman teoriani mukaan, syy siihen miksi pienikin laajentuma pilaa käynnin, on se että palokaasut painaa luodin johonkin reunaan ja sen jälkeen toiselta reunalta pääsee vähän enemmän kaasuja luodin ohi. Se kun laajentuma on vielä symmetrinen, aiheuttaa sen, että se on ihan sattumaa, millä reunalla luoti milloinkin on piipusta ulos tullessaan. Tämän väitteen perustan samaan asiaan, kuin tuo kruunauksen vaikutus on. Jos piipun pää on epäsymmetrinen reijän ympäriltä, niin silloinhan palokaasut kääntävät aina luotia johonkin suuntaan piipusta poistuessaan, ja tuloksena on enemmän tai vähemmän vaappuva luoti.

Kaikkein järkevimmältä tuntuisi reijittää piippu jo ennen piipun päätä, jolloin paine purkautuisi luodin takaa ennen kun luoti irtoaa rihloista. Silloin palokaasut ei enää työntyisi luodin ohi luodin irrotessa piipusta. Tällaisia piippuja joku on käsittääkseni tehnytkin, mutta mitään tietoa ei ole siitä, toimiiko tämä teoria käytännössä.

Varmin tapa saada hallitusti supistettua piipunpäätä olisi mielestäni se, että piipun ympärille sorvaisi valuraudasta sopivan tukiholkin. Valuraudoista osassa kun on jopa negatiivista lämpölaajenemiskerrointakin. Sen jälkeen induktiokuumentimella paketti lämpimäksi. Tuolloin valurautaholkki estäisi piipun laajenemisen, ja piipun teräs väkisin tyssääntyisi, jolloin se olisi pienempi jäähdyttyään. Lämmityksen jälkeisellä nopealla ulkopinnan jäähdytyksellä saadaan varmaan aikaan myös aineen tyssääntymistä, mutta on paljon vaikeammin hallittavissa, kuin tuollainen valurautaholkilla tehty Pohjolan mainitsema "vastaan pito".

[Pohjola]

, mitä joku sentään pelannu rautojen kanssa

[Berkele]

[Thefrog]

Nyt on seppä asialla ja viitsii kirjoitella tänne, hyvä homma. Näin se varmaankin menee se piipun värähtelysysteemi ym.