Näytä edellinen aihe :: Näytä seuraava aihe |
Kirjoittaja |
Viesti |
Jahuza Vakituinen kirjoittaja
Liittynyt: 12 Lok 2014 Viestejä: 30
|
Lähetetty: 06.11.2019 13:09 Viestin aihe: Mosinin petauksesta kysyttävää |
|
|
Terve!
Iskee vanha ratsu sen verran kärpäsiä että pakko kokeilla tuota petaamista. Pilarit yms valmiiksi tehtynä ja homma itse massaa vailla odottelemassa.
Aloin tuossa miettiä et mikäs nyt ois sitten se järkevin tapa suorittaa homma loppuun...pedata pelkät pilarit ja rekyylinvastimen "kuoppa", tuutata massaa myös patruunapesän alle vai koko kehyksen matkalta?
Tapoja kun tuppaa olemaan monenlaisia ilmeisesti. |
|
Takaisin alkuun |
|
|
Jahuza Vakituinen kirjoittaja
Liittynyt: 12 Lok 2014 Viestejä: 30
|
Lähetetty: 06.11.2019 13:12 Viestin aihe: |
|
|
Piti mennä mosinin virittelyä-aiheeseen eikä uutta tulla, saa siirtää/poistaa. Pahoittelut. |
|
Takaisin alkuun |
|
|
Wikke Kanta-asiakas
Liittynyt: 09 Elo 2004 Viestejä: 9501
|
Lähetetty: 07.11.2019 14:52 Viestin aihe: |
|
|
Itse vetänyt koko matkalle, ja pätkän matkaa patruunapesän allekkin. Siellä sivuilla kyseisessä aktiossa siitä ei paljoakaan iloa, joskaan ei haittaakaan. Jätä kehyksenhäntä takaa petaamatta (tai jopa hieman avarra) ettei ota rekyyliä vastaan. _________________ Lukutaidoton sukupuolineutraali sateenkaareileva metroseksuaali sinivihreä metropoli kasvispiiperö. |
|
Takaisin alkuun |
|
|
JokuUkko Kanta-asiakas
Liittynyt: 29 Jou 2007 Viestejä: 8741 Paikkakunta: Turku
|
Lähetetty: 07.11.2019 19:11 Viestin aihe: |
|
|
Itte oon pedannu eturuuvin/rekyylipalan ympäriltä kummaltakin puolelta. Mutta etupuolelta vaan vähän, ei piipun alta. Ja sit oon pedannu takaruuvin ympäristön. Mutta kuten Wikke jo sano niin takapalan taakse syytä jättää pieni vara, ettei hakkaa tukkia rikki (tosin ei sitä kovin helposti tee, jos petaus on kunnossa ja ruuvit kireällä). Ruuvien välistä osaa en muistaakseni ole pedannut laisinkaan, kun en siihen nähnyt mitään syytä. Hyvin se ainakin on noin käyny. |
|
Takaisin alkuun |
|
|
t3tactical Kanta-asiakas
Liittynyt: 07 Elo 2004 Viestejä: 3964
|
Lähetetty: 07.11.2019 21:07 Viestin aihe: |
|
|
Se pedataan niillä peltilätkillä, jos alkuperäiseen puutukkiin tekee. Massapetaus on aika turha juttu. |
|
Takaisin alkuun |
|
|
Wikke Kanta-asiakas
Liittynyt: 09 Elo 2004 Viestejä: 9501
|
Lähetetty: 08.11.2019 09:49 Viestin aihe: |
|
|
t3tactical kirjoitti: | Se pedataan niillä peltilätkillä, jos alkuperäiseen puutukkiin tekee. Massapetaus on aika turha juttu. |
Niillä puolikkaan postimerkin kokoisilla rei´ällä varustetuilla lipareilla ei ole petaamisen kanssa kylläkään mitään tekemistä. Niillä himmataan tukin virheet siten että piippu ei nyt varsin väänny tukkia tai "käsipuuta" vasten pysty suunnassa. _________________ Lukutaidoton sukupuolineutraali sateenkaareileva metroseksuaali sinivihreä metropoli kasvispiiperö. |
|
Takaisin alkuun |
|
|
t3tactical Kanta-asiakas
Liittynyt: 07 Elo 2004 Viestejä: 3964
|
Lähetetty: 08.11.2019 19:26 Viestin aihe: |
|
|
Wikke kirjoitti: | t3tactical kirjoitti: | Se pedataan niillä peltilätkillä, jos alkuperäiseen puutukkiin tekee. Massapetaus on aika turha juttu. |
Niillä puolikkaan postimerkin kokoisilla rei´ällä varustetuilla lipareilla ei ole petaamisen kanssa kylläkään mitään tekemistä. Niillä himmataan tukin virheet siten että piippu ei nyt varsin väänny tukkia tai "käsipuuta" vasten pysty suunnassa. |
Hoituu niillä myös sivusuunta.
Jos tukki on vääntyilevää sorttia, niin yön yli 50-100 asteisessa leivinuunissa auttaa. Reippaasti sanomalehteä ympärille, jotta vernissa ei valu kiville. Uudet öljyt pintaan sitten lämpimään tukkiin, ja lisää sitten sisäpuolelle jos piti muokata.
Kriittinen kohta tukissa on tukissa on piipun ulostuloreikä. Siinä piipun pitää tukeutua puuhun painamatta sitä. Siis miedosti koskettaa. Vapaasti värähteleväksi piipuksi kalvettu reikä antaa ohuen ja pitkän piipun heilua 'letkuna' kuulan kulkiessa piipussa, ja satunnaisia isoja heittoja kasaan tulee.
Aika hyvä mittari on, kun ampuu raskasta ja kevyttä luotia peräkkäin. Jos raskas iskee puoli metriä ylemmäksi kuin kevyt, niin on hiukan liian paljon värähtelevä piippu
|
|
Takaisin alkuun |
|
|
Wikke Kanta-asiakas
Liittynyt: 09 Elo 2004 Viestejä: 9501
|
Lähetetty: 08.11.2019 22:18 Viestin aihe: |
|
|
t3tactical kirjoitti: |
yön yli 50-100 asteisessa leivinuunissa auttaa. Reippaasti sanomalehteä ympärille, jotta vernissa ei valu kiville. Uudet öljyt pintaan sitten lämpimään tukkiin, ja lisää sitten sisäpuolelle jos piti muokata.
Kriittinen kohta tukissa on tukissa on piipun ulostuloreikä. Siinä piipun pitää tukeutua puuhun painamatta sitä. Siis miedosti koskettaa. Vapaasti värähteleväksi piipuksi kalvettu reikä antaa ohuen ja pitkän piipun heilua 'letkuna' kuulan kulkiessa piipussa, ja satunnaisia isoja heittoja kasaan tulee.
|
Pedatttiinko Mosaineita, vaiko kokattiinko? Kuis, istuisko raudat paremmin jos leivittäisi ne?
Nyt kun aloitit Mosinien PETAAMIS ohjeet, niin viitsitkö pistää seikkaperäistä kehiin? _________________ Lukutaidoton sukupuolineutraali sateenkaareileva metroseksuaali sinivihreä metropoli kasvispiiperö. |
|
Takaisin alkuun |
|
|
Jahuza Vakituinen kirjoittaja
Liittynyt: 12 Lok 2014 Viestejä: 30
|
Lähetetty: 08.11.2019 22:58 Viestin aihe: |
|
|
Kiitokset vinkeistä.
Jäi tuossa mainitsematta että tukki vaihtunut joskus muinoin johonkin sportterin tyyliseen. Shimmattu oli silti niillä metallilipareilla jotka revin pois heti alkuun. En näe niille tarkoitusta jos petaa pilareilla.
Mulla nyt tehtynä pilarit ja niille ylikokoon poratut lävet, karhennettu ja avarrettu tukkia dremelillä ettei ota puihin kiinni vaan rekyylinvastimeen, joka siis se poikkipultti, kilahtaa raudat. Pienesti tuli raudat taaksepäin jotta kosketuksen sain. Avarsin taaimmaisen pultin takaa myös rakoa tukkiin mut oli ajatuksena myös sinne massaa tuutata.
Olisikos petauksesta liipata sieltä milli-kaks pois jotta sais rekyyliä varten pelattua vielä tilaa?
Patruunapesän alle en ajatellut laittaa massaa vaan ainoastaan rekyylipalan/rekyylinvastimet kuopan mutta teen toisin jos niin on parempi? |
|
Takaisin alkuun |
|
|
Pohjola Kanta-asiakas
Liittynyt: 13 Kes 2009 Viestejä: 26666
|
Lähetetty: 08.11.2019 23:34 Viestin aihe: |
|
|
laittasin pätkänmatkaa pesänki alle,,,ellet oo vaihtamassa piippua |
|
Takaisin alkuun |
|
|
t3tactical Kanta-asiakas
Liittynyt: 07 Elo 2004 Viestejä: 3964
|
Lähetetty: 09.11.2019 09:18 Viestin aihe: |
|
|
Jaa, jos se on raiskattu Mosini, niin se on ihan sama miten sen petaa. Epäonnistuu lähes aina, jos on lyhyellä etutukilla. Sitten jos piippu muuttuu paksuksi ja lyhenee, niin voi tulla hyväkin. |
|
Takaisin alkuun |
|
|
Wikke Kanta-asiakas
Liittynyt: 09 Elo 2004 Viestejä: 9501
|
Lähetetty: 09.11.2019 11:14 Viestin aihe: |
|
|
Jahuza kirjoitti: | Kiitokset vinkeistä.
Jäi tuossa mainitsematta että tukki vaihtunut joskus muinoin johonkin sportterin tyyliseen. Shimmattu oli silti niillä metallilipareilla jotka revin pois heti alkuun. En näe niille tarkoitusta jos petaa pilareilla.
Mulla nyt tehtynä pilarit ja niille ylikokoon poratut lävet, karhennettu ja avarrettu tukkia dremelillä ettei ota puihin kiinni vaan rekyylinvastimeen, joka siis se poikkipultti, kilahtaa raudat. Pienesti tuli raudat taaksepäin jotta kosketuksen sain. Avarsin taaimmaisen pultin takaa myös rakoa tukkiin mut oli ajatuksena myös sinne massaa tuutata.
Olisikos petauksesta liipata sieltä milli-kaks pois jotta sais rekyyliä varten pelattua vielä tilaa?
Patruunapesän alle en ajatellut laittaa massaa vaan ainoastaan rekyylipalan/rekyylinvastimet kuopan mutta teen toisin jos niin on parempi? |
Siihen rekyyliolakkeeseen kannattanee laittaa pedatessa kerros tahi pari kirjateippiä muihin pintoihin kuin rekyylinvastinta vasten, ja tässä tapauksessa pilariputkea (jälkimmäinen tavallaan dilemma orgaanistamateriaalia olevan tukin kanssa, mutta tässä tapauksessa sillä merkitystä lienee nollan verran). Tällä varmistetaan se että rekyyli ottaa vain ja ainoastaan sinne minne pitääkin. Eli ikäänkuin se olisi aavistuksen "väljä" poterossaan muita kuin metallipintoja vasten. Muualla petausmassa ja pilariholkit hoitaa elämättömyyden, linjauksen ja sen että raudat aina irrotuksen jälkeen samoin asettuvat.
Ajatus siis näin: Syöttökotelo (juuh, se taitaa olla M-N tapauksessa ainakin PV:n mielestä oikea nimitys "makasiinille"/kiinteälle lippaalle) liipasinkaari kombinaation läpi menevät ruuvit pitävät vain paketin kasassa, ja vain ja ainoastaan rekyylivaste ottaa voimia itseensä. Petaus taasen pitää edellä mainitut ruodussaan. Tästä syystä se lukonkehyksen "häntä" jätetään takaa petaamatta/raolleen. Näin letkussa aktiossa sillä jo vaikutusta tarkkuuteenkin, eikä vain tukin kestävyyteen.
Tietenkin jos hifistellä haluaisi, niin kannattaisi tutustua TAK-85 petausholkkiin, mutta ketjun aloittanut nimimerkki Jahuza lienee haluaa vain naitattaa nykyisen tukin ja raudat mahdollisimman hyvin yhteen, rakentamatta asetta alusta alkaen uudestaan, mutta ilman virityksiä joiksi lasken myös ne shimmilevyt.
Kuinkahan kauan http://m.kellonaika.fi/?q=Helsinki%2C%20Suomi&lat=60.16985569999999&lon=24.93837899999994&cc=FI menee siihen että joku kertoo että kaupasta saa modernimpiakin pulttilukkoja, tahi tokaisee: "osta TRG"...
Kun kerran näet moisen vaivan, niin petaa toki alarautakin. Ei sillä että siitä varsin mitään oikeaa/suoranaista hyötyä pilareiden kanssa, mutta olisipa sekin sitten tehty. Jos ei muusta syystä niin omasta mielihyvästä (ja totta kait tarkkuuskin parani monta milliä henkisesti ) ja voihan sitä nakkitulilla (jos siis sosiaalista metsästystä harrastaa. Vai harrastaako lainkaan?) ihmetellä petaamisesta puhuessa että eivätkö muut muka petaa aseitaan molemmin puolin?
Saako udella että onko kyseessä raudoiltaan jokin vanha sotaratsu, ja jos niin mikä malli? Vaiko uudelleen piipuitettu kampe kaliperissa joku. Ei sillä että se pätkääkään mitenkään petaukseen liittyisi. Tai no sen verran että tuota pohjolankin suosittelemaa pätkä pesän allekkin harkitsisin jos pitkä ja ohut piippa.
t3tactical:ille: Miten tukin mitat vaikuttavat mitenkään petaamiseen varsinkaan Ns. sporteroiduissa, jos kuitenkin lähtökohtainen ajatus on että piippu olisi vapaasti väräjävä? Mikä tokikaan ei sotatukeissa yleensä aina (koskaan) onnistu petaamatta ja piippu-uraa avartamati (kaapissa M/39 jossa saa vääntää piippua että ottaa puihin, ja silti orginaali ulko kuosi. Lämpimäksikin ammuttuna... ).
Ja mihin perustat mainitsemasi: "niin se on ihan sama miten sen petaa. Epäonnistuu lähes aina"? En ymmärrä sitä sen tähden että monestikkin p@skapetaus on parempi kuin lainkaan. Tyriä ja turata saa oikein urakalla että totaalisen v!tuiksi menee. Ja tämä korostuu nimenomaan vanhoissa puutukkisissa aseissa joissa materiaali on elämää (kosteutta, öljyjä & Etc. nähnyt). Pilareilla petaamalla oikeastaan voi olla vaikka termiittien syömää lahoa koko tukki, kunhan se vastin on niihin pilareihin jollain kiinteässä suhteessa.
Sekavaa sepostusta kuten aina. Toivottavasti joku edes jotain tajusi, ja jos näin, niin eriävätkin mielipiteet kehiin. _________________ Lukutaidoton sukupuolineutraali sateenkaareileva metroseksuaali sinivihreä metropoli kasvispiiperö. |
|
Takaisin alkuun |
|
|
t3tactical Kanta-asiakas
Liittynyt: 07 Elo 2004 Viestejä: 3964
|
Lähetetty: 09.11.2019 14:21 Viestin aihe: |
|
|
Wikke. Ne 'sport-mallin' Mosinit, mitä radoilla pyöri parikymmentä vuotta sitten silloin tällöin, olivat m91 ja m91-30 malleja omilla tähtäimillään. Tukki oli katkaistu vähän takatähtäimen edestä. Eli todella vapaasti värähtelevä pitkä piippu, jossa ei liikaa jäykkyyttä ollut. Ja tuollaisissa saa sen tukin vaikka liimata rautoihin, niin ei se korvaa ergonomian puutetta ja sitä että piippu on jo omalla painollaan maata kohti käyränä.
Kohdistaminen tuntui olevan todella tuskaa, varsinkin kun noita omistavat nuoret miehet ei ihan ymmärtäneet mosinien luodin paksuuksia. Nämähän olivat tehty sodan jälkeen yksityisissä pajoissa ja myös Sakon toimesta tarkoituksena tehdä rahaa PV:n hylkäämistä huonokuntoisista aseista. Eli vanhan kaartin siirtyessä multiin pyssyt jäivät jälkipolvien riesaksi.
Viimeksi näin tuollaisen kolme vuotta sitten. Isä ja poika olivat kohdistamassa paapan viritystä, kun poika halusi metsälle. Siihen oli vielä ympätty AK47:n kiikarijalusta sivukiinnityksellä ja joku halpa kiikari, eli kiikarin korkeus oli luokkaa 10-15cm......Tuntui jääneen papalta projekti kesken, ja halu kunnostaa oli kova. Kokeilin muutaman laukauksen ja tuo projekti ei oikein ollut kehityskelpoinen. Sanoin sille isälle, että tällä aseella hän kyllä lopettaa pojan harrastuksen heti alkuunsa. Kiikarin säätövara ei riittänyt 100metriin. Avotähtäimillä ei kaikki osumat kestäneet koulutaulussa 50 metriin.
Eli noissa sporteissa ei se tukki+petaus ole se ongelma, vaan piippu. Lyhyemmällä piipulla tai paksummalla piipulla jäykkyys on eri loukkaa.
Archangel-tukki maksaa kai pari sataa. Sillä saa nätin ja toimivan mosinin, jos piippu on vähänkin kunnossa. |
|
Takaisin alkuun |
|
|
juky Kanta-asiakas
Liittynyt: 08 Tam 2009 Viestejä: 300
|
Lähetetty: 10.11.2019 18:24 Viestin aihe: |
|
|
M39 varikkokunnostettuna eli täyspitkällä piipulla käy hyvin, vaikka olen vaihtanut tukin tarkka-ammuntatukkiin. En usko piipun pituudella olevan merkitystä osuntaan. Tai siis itselle riittää tuolla 50 mm 100 metriin, kun tarkemmat aseet on erikseen.
Ne vanhat "pitkät" piiput on vain jynssätty horoiksi ja huonot painepedit nakkelevat osumat minne sattuu!
Siinä luodin paksuudessa on tietenkin perää ja nuo vanhukset vaativat vain oikeat luodit kunnon suorituksiin.
Itse petaukseen. Olen pedannut omani matkimaan Tkiv-85 kiväärin petauspalikkaa, mutta tehnyt "palikan" petausmassasta ja petaus jatkuu rekyylikorokkeen taakse asti. Tuo pedattu alue siis jatkuureilusti piipun takapään alle, koska Mosinin raudat ovat letkuja ja vaativat piipun alkupään petauksen ehdottomasti. Rautojen etummainen pultti kiinni normaalisti ja taaempi kevyesti. Myös taaemman pultin ympäristö on pedattu ja molemmissa pulttien rei'issä on petausholkit massassa.
Eli petausta ei ole tukipisteiden välillä. |
|
Takaisin alkuun |
|
|
Pohjola Kanta-asiakas
Liittynyt: 13 Kes 2009 Viestejä: 26666
|
Lähetetty: 10.11.2019 20:48 Viestin aihe: |
|
|
onko täältä häipyny kommentteja? |
|
Takaisin alkuun |
|
|
|