Lyijyaltistus ”taskubiljardijahdissa”?

[Elan]

Ihon läpi tuleva altistus metallisen lyijyn kohdalla on varmaan olematon. Kuten edellä on todettu hengittämällä lyijyä imeytyy tehokkaimmmin, mutta suurin lyijyaltistus tällä hetkellä Euroopassa tulee ravinnon kautta. Lapset myös absorboivat lyijyä enemmän kuin aikuiset.

Lyijy kertyy pehmytkudoksiin, maksaan ja munuaisiin senä luihin.

Joillakin suuria määriä riistaa syöviä metsästäjiä on havaittu kohonneita lyijypitoisuuksia veressä. Jollain uusiseelaantilaisella pelkästään riistaa syövällä henkilöllä oli moninkertainen määrä yli toimenpiderajan. Veressä puoliintumisaika on vain 30 päivää, joten verikoe ei välttämättä anna koko kuvaa tilanteesta. Luissa puoliintumisaika on vuosikymmeniä. Pitoisuuksia voidaan mitata myös hiuksista.

Jenkkien tutkimuksen mukaan peurassa oli keskimäärin yli 300 luodinsirpaletta. Suurin osa on pieniä ja niitä ei voi poistaa lihankäsittelyn yhteydessä. Röntgenkuvaamalla jauhelihapaketteja niissä havaittiin useita sirpaleita. Ruhoja kuvaamalla todettin luosin sirpaleiden leviävän 25 cm päähän haavakanavasta.

Yo. tiedot usemmasta tutkimuksesta, ei nettikeskusteluista nimimerkin takaa. Raportit löytyy helposti googlettamalla esim. hunter lead exposure jne. Tässä yksi tutkimus, josta löytyy röntgenkuvia. Mielenkiintoista tuossa oli kuva sirpaleista selkäfileissä, mikä minullakin on tullut vastaan lihankasittelyssä.


http://huntingwithnonlead.org/lead_in_meat.html

[vonnegut]

Kyllä se myrkyttömyyden kirkasotsainen perusajatus taitaa olla homman takana. Venepuolellakin lähti ensin tinapohjaiset, sitten kuparipohjaiset pöpöntappajat. Juotteet meni kanssa lyijyttömiin.
Jostakin lukaisin, että jenkkilässä vaaleitten lyijypigmenttimaalien pölyn hengittäminen on isoin väestörasite, ei metallisen lyijyn käyttö. Metallinen lyijy vaan näkyy raflaavasti röntgässä, niin kuin kanttarellien cesium sopivilla mittareilla. Vähemmän puhutaan amalgamipaikkojen metallisesta elohopeasta, jota varsin moni kanniskelee kidassaan ja jauhaa joka aterialla ruuansulatuskanavaansa toimitettavaksi. Verikokeilla vois sitäkin seurata, mutta kustannusvaikutusten takia homma herättää varsin niukasti julkisen toimijan intohimoja.

[Hietala]

Kun kattelee näitä meidän seuran tervaskantoja, tälläkin hetkellä kolme miestä yli 80. Niin ahneita hirven lihan perään, että ihan pikku vereytymät ei haittaa ja hammerhiitillä on tuikattu vuosikymmenet... Vielä niillä pää pelaa, mutta oisko sitten lyijyn aiheuttamaa kun ovat jäämässä pois, koska kävely menee jo hankalaksi ja iltasella on jo niin väsynyt olo. Eerokin on jo iltapäivästä aika kalpea kun elukalta nahkaa nylkee




_________________
Laiskuuttaan tingan häviää

[Ollari]

[Nimrod]

Nämä partikkelit, mitä näkyy kuvissa ovat toki osoitus siitä, että hajoavalla lyijyä sisältävällä luodilla niitä siruja on osumakohdan lähimaastossa. Mutta se, mikä näistä propagandakuvista unohtuu, on vertymä. Eli kun näitä partikkeleita menee johonkin, niin ne menevät sellaisella energialla, että vertymää syntyy. Ainakin meillä päin nämä vertymäkohdat poistetaan lihanleikkuun yhteydessä ja se on sitä haaskiolle menevää rösöä, joka laitetaan vaikkapa haaskaksi. Eli sitä tulee kun ampumalla tapetaan. Sitä tulee silloinkin kun ammutaan kuparilla, mutta jos sitä halutaan todella reilusti, niin Nosler Partition lapaan korkealla nopeudella...

Tämä lyijyaltistuksen saaminen riistanlihasta on vähän sellaista teoreettista painonnostoa. Ei ole oikein näyttöä siitä, että lyijyarvot olisivat sen kummemmat riistanlihaa syövien keskuudessa kuin muilla. Monissa tilanteissa päinvastoin, sillä tuotantoeläinten lihassa (ja tuotantokasveissa) lyijypitoisuudella on raja-arvot, kun taas riistanlihassa ei, joten vaikka riistanlihassa lyijyä olisi vähemmän kuin tuotantolihassa, joka ei ylitä raja-arvoja, on riistanlihan lyijy vaarallisempaa, sillä sille ei ole määritelty raja-arvoja. Tämä on hassu byrokraattinen ja kynätekninen ongelma... Eli tuotantoeläimiä syödään yleisesti, joten niille on määritelty raja-arvot, mutta riistanliha ei ole tuotettua lihaa, joten siinä ei ole raja-arvoja, joten vähäinenkin määrä lyijyä lasketaan katastrofaaliseksi.

Ei siinä, lyijy kuitenkin kielletään, ennemmin tai myöhemmin ja se on Euroopan komissiolle tärkeä asia. Se, että missä se kielletään, niin on vielä vähän auki. En näe kuitenkaan tulevaisuutta lyijyä sisältävillä luodeilla, joita käytetään syötävän riistan ampumiseen ja esim. haulikkopuolella tilanne on vielä lohduttomampi kuin kivääripuolella.

[Ollari]

[setteriforever]

Tutkimuksia on tehty aika monta ja monissa paikoissa ympäri maailmaa, mutta käsittääkseni niissä ei ole selvitetty kovin tarkasti lähtötilaa. Eli sitä miten riista on käsitelty saaliiksi saamisen jälkeen. Tai minkä tyyppisiä luoteja on käytetty. (Euroopan ajojahdeissa käytetään yleisesti sirpaloituvia luoteja) Toisaalta tuossa Italian tutkimuksessa oli hyvää se, että se totesi lyijylle muitakin lähteitä kuin luodit (viini esimerkiksi). Nimrodin kanssa olen samaa mieltä siitä, että noilla röntgenkuvien johdosta ei kovin pitkälle meneviä johtopäätöksiä kannata ryhtyä tekemään. Vertymät kun ottaa huolellisesti pois, niin mahdolliset sirpalejäämät kyllä pienenevät merkittävästi. Sama koskee haulikolla ammouttuja lintuja.

Kun tämä keskustelu alkoi, kävin mittauttamassa oman lyijypitoisuuteni. Se oli normaalia alhaisempi vaikka litkin viiniä ja syön 80% riistaa, kaikissa sen muodoissa. Uskoisin tuohon pitoisuuteen vaikuttavan hyvin monen asian.

Lyijy on vaarallista, se on selvää. Mutta luodissa/haulissa oleva lyijy tuskin on se josta pitäisi ensimmäiseksi ruveta käyttöä rajoittamaan. Onneksi lyijymaalit ja vastaavat on kielletty. Ne vasta vaarallisia olivatkin.

Mitä tulee tuohon bensan lyijyttömyyteen, niin vanhana jenkkiautoharrastajana olen kyllä bensaan laittanut lisäainetta joka suojaa konetta. Sitä kannattaa käyttää näissä vanhoissa koneissa, nykybensiini ei enää suojaa/voitele venttiilinseetejä. Toisaalta tulevaisuudessa tulee näidenkin koneiden kohdalla lisää duunia kun 98 häviää...

[Nimrod]

Kansainvälisissä tutkimuksissa tehdään monesti sellaisiakin virheitä, että lähtöarvoa lyijyn määrälle lihassa ei tiedetä ja lyijyarvon oletetaan johtuvan ammuksessa käytetystä materiaalista. Eli jos tämä riistanlihan lyijypitoisuus ei ole tiedossa, niin on täysin olettamuksiin perustuvaa ajatella, että kuinka paljon siitä olisi peräisin luodista tai hauleista.

[vekev]

Vähän ohi mut setterin kaavoille.

Et kaveri ei koskaan ottanu hirven maksaa/syöny, koska siinä oli vähintää tsernpilii ja sanoinkin sille, et se mitä sää ittees myrkytät tuolla niin ei vedä vertoja sun ryyppäämiselle.

Kaveri muutaman kerran ollu siksi letkuissa.

Mut joillekkin on tullu melkoinen piinttymä tästä lyijystä.

[valmet 412s]

Hauska olisi tietää millä nuo jenkit testinsä ampuvat
_________________
Varisjahdin veteraani...

[RiUDE]

[vekev]

Tuo hirven tai jonkun ammutun lihan jauhaminen on siittä riippuvainen et jauhetaanko kaikki vai otetaanko ammutut riekaleet pois ennen jauhamista.

[setteriforever]

meillä otetaan pois. Säilyvyyskin paranee.

[Elan]

Joissain noissa tutkimuksissa oli tekijän kommentti lyijyaltistuksen vähättelijöille: " Miten paljon terävämpiä vielä olisittekaan, jos ette olisi lyijyä syöneet." Itse olen ikäni lyijylle altistunut ja jo pienenä impparin patit suussa metsiä kierrelyt ja bensiinin lyijyhöyryjä hengitellyt.

Ennen ei lihoja ampumahaavan ympäriltä niin tarkkaan puhdisteltu vaikka tietysti isommat vertymät poistettiin. Nykyään kyllä toimitaan tarkemmin. Luodista pirstoutuu kuitenkin todella pieniä sirpaleita eivätkä ne edes aiheuta sellaista vertymää, jonka tavan hirvimies poistaa. Tutkimuksen mukaan sirpaleet leviävät yleensä 25 cm päähän osumakohdasta, eli sellainen puolen metrin halkaisijan kokoinen reikä pitäisi varman päälle poistaa.

Palaan vielä fileisiin, joista olen löytänyt todella pieniä jälkiä, jotka ovat ilmeisesti lyijypatruunoista kotoisin. Tarkka kaveri saa olla, joka nitä alkaa poistamaan, koska selvää vertymää ei ole. Noin teoreettisesti nämä pienet sirut ovat nieltynä suhteessa vaarallisempia, koka pinta-ala painosuhde on epäedullinen. Eli grammasta yhtenä palasena absorboituu vähemmän kuin tuhannesta pienemmästä palasta.

Hankalinta mielestäni on se, että ei voi itse lihojaan valita seuruejahdissa. Meillä ammuttiin viime kaudella vajaa puolet hirvistä kuparilla. Omat peurat ammuin kuparilla ja siinä sivussa myös useammalle muulle onnekkaalle.

[veetee]

Millaista kokemusta Elanilla on noiden sirpalelyijypalojen kylvämistä luodeista: Sako Hammerheadit, Norma Oryx, Woodleigh PP, RN, Swift A Frame, Nosler Partitio, LapuaMega ... ?
Kun nähnyt noita toimintansa jälkeen, niin uskois, jotta sirpalevaikutus olis eräillä huomattavasti isompi kuin toisilla.
Edit. kaliperit, eli käytetty nopeus merkkaa myös.