Näytä edellinen aihe :: Näytä seuraava aihe |
Kirjoittaja |
Viesti |
komahuttaja Kanta-asiakas
Liittynyt: 05 Tam 2021 Viestejä: 1180
|
|
Takaisin alkuun |
|
|
Sigamees Kanta-asiakas
Liittynyt: 09 Mar 2008 Viestejä: 11310
|
|
Takaisin alkuun |
|
|
vekev Kanta-asiakas
Liittynyt: 24 Jou 2016 Viestejä: 15775
|
Lähetetty: 12.01.2021 10:41 Viestin aihe: |
|
|
Komahuttaja vetelee vanhoja stooreja esiin, kukaa oo pitkii aikohin moisista jauhanu. |
|
Takaisin alkuun |
|
|
setteriforever Kanta-asiakas
Liittynyt: 04 Tou 2015 Viestejä: 1428
|
Lähetetty: 12.01.2021 14:48 Viestin aihe: |
|
|
Joo. Juttu on vanha mutta aihe kyllä kytee.Jo ihan 1800-luvulta saakka. Näin metsäsomistajana ja metsästäjänä on aiheesta kyllä kuullut juttuja ihan kotitarpeiksi.
Meillä on metsissä pienempi hirvikanta kuin Ruotsissa/1000 ha ja niitä vahinkoja tulee Ruotsissa reippaanlaisesti (Sivumennen sanottuna 2017 kun tuo juttu on kirjoitettu Suomen hirvivahingot olivat kaikkien aikojen pienimmät....) Vuosittain suomessa hirvivahingot ovat noin 0.06% ja Ruotsissa 12- 16%. Joten hiukan on eroa...
Itse olen seurannut keskustelua hiukan syrjästä, koska omat vahingot ovat varsin olemattomat. Minulla on mäntymetsiä, joissa on vuosikymmenten ajan noudatettu jatkuvan kasvatuksen metodia nurinoista huolimatta. Sen sijaan naapurin maat on päätehakattu ja sittemin istutettu uudestaan. Nyt ne tarjoavat erinomaiset talvilaidunmaat hirvelle sillä mitään suojaamista taimikoille ei ole tehty. Talvilauma parkkeeraa mieluummin sinne kuin minun mailleni, koska ruokakaappi on ihan vieressä. Ei tarvitse kovin paljon siirtyä mihinkään.
Ja vaikka olen näitä hommia hoitanut tuolla metodilla, minusta päätehakkuut paikallaan kun esim. vanhoja kuusikoita pannaan lihoiksi. Noissa minun mäntymetsissä voi toimia toisinkin. |
|
Takaisin alkuun |
|
|
NEHunting Kanta-asiakas
Liittynyt: 18 Syy 2009 Viestejä: 2632
|
Lähetetty: 12.01.2021 15:52 Viestin aihe: |
|
|
No niinpä tietenni! On se kyllä hyvä ku yks mies on tehny jo 1800-luvulta oikein ja sen yhen miehen mettästysseuroissa tehdään aina asiat oikein |
|
Takaisin alkuun |
|
|
setteriforever Kanta-asiakas
Liittynyt: 04 Tou 2015 Viestejä: 1428
|
Lähetetty: 12.01.2021 18:17 Viestin aihe: |
|
|
Luetun ymmärtäminen on vaikea asia. Hirvituohoista on valitettu jo 1800-luvulla. "Ensimmäinen hirven metsätalousvahinkoja Suomessa käsittelevä kirjoitus julkaistiin jo vuonna 1888".Vaikka niitä hirviä ei sitten loppupuolella kovin paljon enää ollutkaan. Itse asiassa 1918 suomen hirvikanta oli muutama kymmenen hirveä. Katovuodet, sota jne. pitivät salakaadot tapissa. Samaan aikaan myös ne metsäpeurat pistetiin lihoiksi.
Silloin joskus harrastettiin, suuressa osassa maata harsintahakkuita.(Hevonen isäntä ja pokasaha) Sodan jälkeen ja koko metsätalouden koneellistuessa siirryttiin tasaikäismetsikkötalouteen. Se loi hirville hyvin kelpaavat ja runsaat taimikoiden ravintovarat ja se näkyi mm hirvikannan kasvuna. Siinä sotien jälkeen myös jahti järjestäytyi ja hyvin kontrolloidun sekä säännellyn metsästyksen myötä kanta sai myös buustia.Salametsästy tuli moitittavaksi. Mutta silti vasta 1980 luvulla se talvikanta nousi Suomessa yli 100.000 elukan (Ruotsissa se on ollut iät ja ajat paljon suurempi) ja 85-88 olikin sitten niitä "harvennusjahtien vuosia".
Jos on lunta on taimikkovahinkoja. Lumen sadettua maahan hirvelle parhaiten kelpaava ape käy hankalaksi löytää ja taimet alkavat kelvata. Ja kun on lunta hirvi ei paljon liiku. Silloin 1-3 metriset koivu ja mänty kelpaavat. Ja olen kuullut että joissakin paikoissa jopa kuusi, jos muuta ei ole. Jos siis sopiva taimikko on 1-3 m pituudessa ja taimia on paljon, on sieltä aika helppo löytää hirviä. Noissa harsintahakkuumetsissä hirven on työläämpi löytää apetta ja siksi ne pyrkivät näille hakkuuaukioiden apajille. Juuri viikonloppuna katselin 12 hirven laumaa joka oli asettunut 15 ha aukolle tässä ihan vieressä. Jälki oli aika rumaa jo nyt. |
|
Takaisin alkuun |
|
|
Sigamees Kanta-asiakas
Liittynyt: 09 Mar 2008 Viestejä: 11310
|
Lähetetty: 13.01.2021 08:30 Viestin aihe: |
|
|
Tuire Nygenin tutkimuksessa on tuosta ihan mielenkiintoista historiaa:
https://erepo.uef.fi/bitstream/handle/123456789/9446/urn_isbn_978-952-219-314-8.pdf?sequence=-1&isAllowed=y
s.18-19
1800-luvun alussa hirvenmetsästyksestä tuli rajoittamatonta, kun Ruotsin vallan aikaiset metsästyssäädökset menettivät Suomessa merkityksensä eikä Venäjän valtio säätänyt Suomelle erillisiä metsästyssäädöksiä. Yhdessä suurpetojen saalistuksen kanssa tämä johti 1850-luvulla hirven harvinaistumiseen lähelle sukupuuttoa
Metsästysasetuksella, joka säädettiin viimeisenä suurena nälkävuotena 1868, hirvelle luettiin täydellinen rauhoitus koko maassa. Se lienee ollut kannan elpymiselle eduksi (Kivirikko 1940), mutta luvallinen metsästys käynnistyi uudelleen vasta 30 rauhoitusvuoden jälkeen. Vuoden 1898 asetuksella metsästäjille suotiin mahdollisuus uroshirven kaatamiseen syyskuun kahdeksan ensimmäisen päivän aikana. Ensimmäiset luvat myönnettiin voimakkaimman kannan alueelle Viipurin lääniin (Kujala 1931). Vuonna 1906 lupia myönnettiin jo joka puolelle Suomea. Vuosittain kaadettiin 200–800 uroshirveä. Luvatta kaadettujen määrä on todennäköisesti ollut moninkertainen, sillä salametsästys rehotti (Anon 1982, Kairikko 2006). Suotuisa kehitys päättyi viimeistään rauhattomiin vuosiin 1914–1918. Keskustelu hirvistä oli jo tuolloin kiihkeää ja polarisoitunutta (Anon 1982). Suomen Metsästysyhdistys esitti maan kaikille kuvernööreille ryhtymistä toimenpiteisiin hirven suojelemiseksi häikäilemättömältä salametsästykseltä. Samaan aikaan maanviljelijät valittivat hirvivahingoista; vaadittiin jopa hirvikannan hävittämistä kokonaan. _________________ Running target! |
|
Takaisin alkuun |
|
|
vekev Kanta-asiakas
Liittynyt: 24 Jou 2016 Viestejä: 15775
|
|
Takaisin alkuun |
|
|
komahuttaja Kanta-asiakas
Liittynyt: 05 Tam 2021 Viestejä: 1180
|
|
Takaisin alkuun |
|
|
Jbear Kanta-asiakas
Liittynyt: 06 Maa 2004 Viestejä: 5547
|
Lähetetty: 29.03.2021 23:52 Viestin aihe: |
|
|
Turhaa valittavat ku ei näytä ees korvaukset kelpaavan tai niihi ei löydy perusteita. _________________ The worst Part of Cencorship is *** !
Ei kaikkien arvitse olla idiootteja. Riittää ku enemmistö o -> demokrtia |
|
Takaisin alkuun |
|
|
komahuttaja Kanta-asiakas
Liittynyt: 05 Tam 2021 Viestejä: 1180
|
Lähetetty: 30.03.2021 00:04 Viestin aihe: |
|
|
Jbear kirjoitti: |
Turhaa valittavat ku ei näytä ees korvaukset kelpaavan tai niihi ei löydy perusteita. |
Sitten vielä hirvipassin mittaa tarkalleen 150 metrin päähän maata vuokraavan tilan päärakennukseen nähden. Kun talon emäntä tulee kyselemään metsästäjän aikeita, niin näyttää sen 150 metrin viivan, minkä on kontion korolla piirtänyt tilalle johtavalle tielle. Tietenkin vielä asiaan lisää Jbearin edellä mainitseman asian seikan. |
|
Takaisin alkuun |
|
|
Jbear Kanta-asiakas
Liittynyt: 06 Maa 2004 Viestejä: 5547
|
Lähetetty: 30.03.2021 01:07 Viestin aihe: |
|
|
komahuttaja kirjoitti: | Jbear kirjoitti: |
Turhaa valittavat ku ei näytä ees korvaukset kelpaavan tai niihi ei löydy perusteita. |
Sitten vielä hirvipassin mittaa tarkalleen 150 metrin päähän maata vuokraavan tilan päärakennukseen nähden. Kun talon emäntä tulee kyselemään metsästäjän aikeita, niin näyttää sen 150 metrin viivan, minkä on kontion korolla piirtänyt tilalle johtavalle tielle. Tietenkin vielä asiaan lisää Jbearin edellä mainitseman asian seikan. |
Jos ne kerra haittaa tekevät nii miks ei kervaukset maita. Vai onko niin että ei tuu tuhoja nii pljo että korvauksiin ois ees aihetta. Vanha levy jääny päälle että hirvet metät söis. Liha himoissa sitä o lyhytnäköisesti lupia llisäämässä.
Hyvän näköstä ensiharvennusta täälläpääin tehny. Isot alueet ylitiheää taimikkoa matalaksi jättäen juuri sopivasti puita koskematta. _________________ The worst Part of Cencorship is *** !
Ei kaikkien arvitse olla idiootteja. Riittää ku enemmistö o -> demokrtia |
|
Takaisin alkuun |
|
|
Larsen Kanta-asiakas
Liittynyt: 08 Elo 2012 Viestejä: 2907
|
Lähetetty: 30.03.2021 12:45 Viestin aihe: |
|
|
komahuttaja kirjoitti: | Jbear kirjoitti: |
Turhaa valittavat ku ei näytä ees korvaukset kelpaavan tai niihi ei löydy perusteita. |
Sitten vielä hirvipassin mittaa tarkalleen 150 metrin päähän maata vuokraavan tilan päärakennukseen nähden. Kun talon emäntä tulee kyselemään metsästäjän aikeita, niin näyttää sen 150 metrin viivan, minkä on kontion korolla piirtänyt tilalle johtavalle tielle. Tietenkin vielä asiaan lisää Jbearin edellä mainitseman asian seikan. |
Onkos komahuttaja epäonnistunut metsänomistajana kun kuulostaa kovin katkeralta? Suojele metsäsi Metso-ohjelmalla, niin ei tarvitse murehtia tulevista hakkuutuloista.. |
|
Takaisin alkuun |
|
|
Tapiok ***
Liittynyt: 09 Maa 2004 Viestejä: 6925
|
|
Takaisin alkuun |
|
|
fr0z Kanta-asiakas
Liittynyt: 25 Huh 2011 Viestejä: 2411
|
Lähetetty: 30.03.2021 17:26 Viestin aihe: |
|
|
Kiitokset Sigamees linkistä, olikin mielenkiintoinen... Tälläkin voi vähän torpata sitä hirvikannan aivan alas ampumista...
Hirvikannasta kerättyjen tietojen perusteella näyttää siltä, että biologisessa mielessä paras hirvitiheys on jossain välillä 3–6 hirveä/1000ha laitumien tuottoisuudesta riippuen. Hirvitiheyden kasvu yli kuuden näyttää merkitsevän vasatuottotehon huonontumista. Sama on tilanne, jos tiheys menee alle 2,5–3 hirven/1000 ha. Myös vahinkojen suhteellinen määrä yksilölukuun nähden näyttää kasvavan, kun hirvitiheydet nousevat yli 5–6/1000 ha. Yli kuuden hirven tiheyksien ylläpitäminen vaikuttaa siis epärealistiselta sekä biologisin että vahinkoperustein. Toisaalta alle 2,5–3 hirven tiheyksiin meneminen vahinkojen minimoimistarkoituksessa olisi hirvikannan hoidon kannalta arveluttavaa. Kannan kehityksen ennakoiminen nykyisin käytettävissä olevilla menetelmillä kävisi kovin epäluotettavaksi (Nygrén, T. 1982b).
Päätelmät tarkentuivat kuudessa vuodessa seuraavasti: Jo 1970-luvulla kävi ilmeiseksi, että 6–7 hirven tiheydet ovat biologiselta kannalta liian korkeat suurimmassa osassa maata. Tiheyksien ollessa 3–4 hirveä/1000 ha on kanta osoittautunut nykyisellä metsästyskäytännöllä kohtuullisen helposti säädeltäväksi ja täystehoisesti tuottavaksi. Tiheystasolla 2,0–2,5/1000 ha ilmenee monenlaisia vaikeuksia. Eräänlaiseksi ”turvarajaksi”, jota alhaisemmaksi kantaa ei paria vuotta pitemmäksi ajaksi olisi järkevää päästää, on osoittautunut taso 2,8 hirveä/1000 ha. Pohjois-Suomeen soveltuvien tiheyksien määrittämiseen tiedot ovat riittämättömiä.
Keskitiheyksien alentaminen tasolle 2 hirveä/ 1000 ha tai sen alle aiheuttaisi luonnonvaraiselle hirvikannalle ja hirvitaloudelle aivan ilmeisesti enemmän haittoja kuin siitä olisi hyötyä hirvivahinkojen torjunnassa. Kannan tiheyshajonta on riippuvainen keskitiheyksistä tavalla, joka antaa perusteet ennakoida, ettei keskitiheyksien alentamisella voitaisi vähentää hirvivahinkoja samassa suhteessa kuin tiheydet pienenevät. Tihentymät purkautuvat keskitiheyden laskiessa oletettua hitaammin samalla kun syntyy tyhjiöitä heikoimmille hirvialueille. Keskitiheyksien liiallinen alentaminen johtaa kannan rakenteen ja jakautumisen kirjavuuteen. Kannassa oleva geneettinen monipuolisuus alkaa pienetä. Hirvien liikkuvuus lisääntyy ja sen johdosta kannan seuranta vaikeutuu. Myös kaatolupien suuntaaminen alueellisesti oikein hankaloituu eivätkä kaatosuunnitelmat toteudu yhtä hyvin kuin jonkin verran korkeammilla keskitiheyksillä (Nygrén, T. 1988a) _________________ Blaseristi... |
|
Takaisin alkuun |
|
|
|