Pienpetojen yhteiselo, onko sopuisaa

[JokuUkko]

Mulla on kauriin ruokintapaikka yhden autiotalon läheisyydessä. Talon ja piharakennusten alla asustelee petoja ja ne usein kulkevat talolta tuon ruokintapaikan kautta (matka alle 100 m). Niinpä niitä on tullu siitä ruokintapaikalta ammuttua vuosittain semmonen 5-10 kpl...

Nyt jostain syystä supit ovat käyneet vähiin. Olen tänä syksynä nähny vaan yhden pariskunnan, sekin vähän epävarma havainto, että oliko supeja vai mäyriä. Viime vuonna muistaakseni ammuin kaksi ja edellisvuonna kolme ja useita jäi. Tuolla ladon alla nukkuu nyt melkoisella varmuudella mäyräkolmikko. Onko kellään kokemusta, että miten mäyrät ja supit viihtyy samassa luolassa/paikassa? Voiko noiden mäyrien läsnäolo olla syy supien puuttumiseen? Kettuja on vielä alueella riittänyt. Ilmeisesti alueelle poikue taas syntyi, koska poikasia syksyllä näkyi runsaasti.

Tässä on kyllä vaihtoehtona myös kapi, joka on alueella tosi yleinen (käytännössä joka toinen supi tai kettu on kapinen). Se voi olla toinen syy siihen, että supit on loppunu.

[Kankkunen]

Usein sain samasta luolastosta molempia petoja luolakoirilla (riittävän laaja pesä), mutta supit saa yleensä keväällä lähdöt mäyrän toimesta kun mäyrät rupeaa aktivoitumaan.
_________________
Kyllä koira kova saa olla, mutta tyhmä ei.

[vonnegut]

Supeja tunkee talviaikaan vähän joka koloon pakkkasten pitoon. Silloin mäyrät vetää syvempää sikeää varastorasvoilla. Ymmärrän kyllä mäyriäisiä, jotka antaa kevään tullen kyytiä supille, sen verran pahalta haisevaa alivuokralaisporukkaa ovat... Tai sitten ollaan vaan rasisteja, minä ja mäyrät.
_________________
Ulkoilutin pystykorvaa - olkapää on kipiä

[JokuUkko]

No juu, mut miten paljon ennen ne mäyrät menee nukkuu ku supit? Muistaakseni näin mäyrät kytiksellä jalkeilla vielä marraskuussa. Aika pian sen jälkeen ne supitki yleensä alkaa mennä maan alle...

[Nimrod]

Supi on siitä villi otus, että jos on löysä talvi, niin ei se horrosta käytännössä ollenkaan. Sitten jos on kovempi ja lumisempi talvi, niin voi olla alla pitkäänkin. Mäyrä ei talvioloissa oikeastaan välitä supista, sillä se toimii luolassa jopa lämpötulppana ja helpottaa mäyrän elämää.

Käsittääkseni tänä talvena etelässä lumitilanne on aika lailla eri kuin monina aiempina vuosina? Saattaa vaikuttaa supien liikkumiseen merkittävästikin.

[vonnegut]

Ei mäyrän jälkiä näe tähän aikaan vuodesta lainkaan. Supit kyllä tekee kierrosta melko tasaisesti. Viikon vaihteessa taas oli supiparilta jälkeä. Ja jäljittämällä pääsee yleensä siihen seuraavalle kivenaluselle etappireitillä. Kuution kivistä on sen verran paha kaivaa läpi, ettei terrimiehet lämpene. Ymmärrän kyllä.

[Oskari]

[Kankkunen]

Aikoinaan, kun olin aktiivinen luolakoiraharrastaja niin en kyllä tavannut koskaan "horroksessa" olevaa supia olivat kyllä heti hereillä kun luolakoira löyti ne luolastosta.
Lumen määrä on ehkä se supikoiran elämää eniten rajoittava tekiä, ei niinkään kylmyys, yleensä asutun kolosen ulkopuolella oli supin jälkiä talvellakin, kävivät muutaman kymmenen metrin lenkin ulkona sitten takaisin pesään.
Kerrankin jäljitin 15 asteen pakkasella supiparia n. 10km jäällä, kun olivat lähteneet kolostaan hankiaisella järven jäälle ja kierrelleet verkkomiesten avantoja ja lopulta menivät Kallavedellä erään saaren kallionkoloon ja kohtasivat sitten siellä kuolemansa mustan koiran ansiosta. Oli muistaakseni maaliskuun puolenvälin aikoja. Pääsiäisen aikoihin täällä oli yleensä supit liikenteessä ja silloin niitä jäliteltiin ja tapettiin pois, kun olivat jo jonkun latvuksen alla tai muissa helpoissa paikoissa.
_________________
Kyllä koira kova saa olla, mutta tyhmä ei.

[EIVA]

Kyllä supikoira saattaa olla kuukausikaupalla talvikortteerissaan ettei ulkona käy kertaakaan. Aikoinaan meillä oli tiedossa yksi mäyrän kaivama luolasto, jossa myös mäyrä talvehti, supikoira pariskunta meni samaan luolastoon joskus marraskuun lopulla ja tulivat ensikerran hangen päälle vasta helmi-maaliskuun vaihteessa eli yli 3 kk, luolastoa oli helppo tarkkailla koska luola oli metsäautotien alla ja tie oli käytössä koko talven. Kuukausien mittaisista luolastoissa asumisista on havaintoja yleiseiminkin.

[Ramiwolf]

Supin selviytymisstrategiaanhan liittyy tuo talviaikainen horrostaminen/talviunet.
Toinen hyvä lisä sen menestykseenhän on ollut tuo tyhmän rohkeä pelottomuus, jolla se monesti ehtii "haaskalle" tai ravinnon ääreen ennen muita kilpailevia lajeja.
Tosin tuon syyn takia sitä on myös ollut helpompaa pyytää ja saada saaliiksi mm. haaskapaikoilta.

Kun se ei ole mikään kummoinen saalistaja eikä se talvella hevin pysty etsimään myöskään ravintoa ympäristöstään normaali lumisina talvina, niin sen selviytymisen mahdollistaa talviajasta parhaiten tuo alentunut aineenvaihdunta ja vähäinen liikunta sekä ulkoympäristöä lämpimämpi pesäkolo maan alla.

Supihan pärjää talven ajan hyvin, jos se on pystynyt tankkaamaan itsensä tuhtiin kuntoon mm. marjoja syömällä ja löytämällä mahdollisimman paljon myös muuta sopivaa syötävää kevään, kesän ja syksyn (sekä alkutalven) aikana ja horrostamalla sen jälkeen normilumitalvena hyvässä pesäkolossa.

Jos sattuu olemaan huono marjavuosi ja leudohko pitkä talviaika, niin siinä yhdistyy mielestäni ainakin kaksi huonoa asiaa supin kohdalla, mikä johtaa sitten vielä kahteen muuhun lisäongelmaan.

Jos supin rasvavarastot jää normaalia niukemmiksi vaikka huonona marjavuonna (supit, ketut ja mm. karhut lihottavat itseään syksyllä marjoilla) ja jos sattuu tulemaan vielä leuto talvi siihen perään, niin supin horrostaminen voi keskeytyä liian pienen vararavinnon keräämisen takia tai mm. liian leutojen talvien takia sekä myös eristävän lumen vähyyden sekä pesään sulaneen lumen/veden takia.

Jos leudon sään takia tuo horrostaminen jää normaalia vähäisemmäksi, niin niiden aineenvaihduntahan myös suurenee, mikä lisää edelleen energian menekkiä, mikä rassaa jo mahdollisesti normaalia vähemmän syksyllä tankannutta eläintä.

Tämä voi johtaa siihen, että supin on pakko lähteä etsimään ravintoa "nälkäkuoleman estämiseksi" liiankin aikaisin maastoon, jossa on vielä maa jäinen ja luminen, jossa ravinnon löytäminen ei ole kovinkaan helppoa supille.
Tämä taas kuitenkin lisää edelleen supin energian kulutusta ja altistaa sen muiden saalistukselle alttiiksi tai muutoin lisää sen riskiä päästä hengestään.

Ja vaikka supit säilyisikin hengissä tällaisissa tapauksissa, niin niiden pentuekoot ainakin pienenee huonojen vuosien koettelemusten jälkeisinä vuosina.

En tiedä mistä kaikista syistä johtuen supien määrät näyttää pienentyneen monissa paikoin, mutta kai tällainenkin asia voi osaltaan heikentää niiden määriä.
Syitä on varmasti useita muitakin, mutta jokin tuntuu rassaavan supien määrää "lähiaikoina" Suomessa.

Monella lajillahan käy usein niin, että kanta kasvaa suureksi ja sitten joku tauti alkaa niitä rassaamaan.

Mikähän lie syy loppupeleissä supin osalta tähän kannan notkahdukseen, se jää nähtäviksi ja paljastuu vielä jossain vaiheessa ajan kanssa.

[Ramiwolf]

Tupla.

[sinttivintturi]

[Ramiwolf]

Eiköhän tuo sopu talvehtimispaikoissa noilla pienpedoilla ole myös käytännöllisyyden ohjaamaa.

Jos on sellainen paikka missä on sopivasti tilaa, niin eiköhän noita ylimääräisiä kavereitakin ole helpompi sietää sitten myös lisälämpöä tuottamassa.
Siellähän ei ole tarve tapella ravinnosta tai edes "reviiristä", siellä ollaan nukkumassa tai lepäilemässä ja energiaa säästämässä kevättä varten.

Sama tilannehan on käärmeillä talviaikana. Niitähän voi olla iso joukko eri lajeja samassa paikassa talvea viettämässä.
Lämpöisenä vuodenaikana tilanne on eri.

[JokuUkko]

Eli tuskin mäyrät syynä supien vähyytteen alueella. Varmaan se on sitte kapi ja meikäläisen aiempien vuosien toimet...

[Oskari]