Pienpetojen yhteiselo, onko sopuisaa

[Ramiwolf]

Joo, tuo sana talvihorros ei nyt ollut se sopivin sana, sen voi vaihtaa täsmällisempään sanaan talviuni.
Suomessa nukkuu talviunta karhu, mäyrä ja supikoira.

Mäyrään verrattuna supikoiran talviuni on sekä syksyllä että keväällä parisen viikkoa lyhyempi.
Koska supikoiran uni ei ole yhtäjaksoista, sen jälkiä voi nähdä talvisillakin hangilla.
Sikeimmän unen aikana supikoiran lämpö laskee muutaman asteen ja aineenvaihdunta hidastuu 25 %.
Leutoina talvina se voi olla liikkeellä läpi talven.
Supikoiran liikkumisen suhteen on olemassa tietty kaava, jolloin supikoira ei tykkää liikkua mielellään.
Jos päivän pituus on alle 10 tuntia, lumen syvyys yli 10 cm ja pakkasta on yli 10 astetta, niin tällöin se ei tykkää liikkua.

Supikoirahan on alkujaan Itä-Aasiasta kotoisin ja sitä on myös istutettu Neuvostoliitossa v.1929-1955 Suomen lähialueille.
Se on levinnyt vieraslajina Ural-vuoriston länsipuolelle Eurooppaan ja Suomeen se on vaeltanut Laatokan pohjoispuolelta ja Karjalan kannasta myöden.

Eli eihän se supikoira nyt alkujaan ole ollut mikään tarhaeläin, vaikka sitä tarhaustakin on harjoitettu.
Supikoira myös nukkuu siis talviunta, johon vaikuttaa vaihtelevat sääolosuhteet lumenmäärineen, päivänpituus ja pakkaskaudet.

Joku voi olla sitä mieltä, että supikoiran saalistustaidoissa ei ole mitään vikaa ja että supi löytää aina ruokaa.

Pääsääntöisesti kuitenkin todetaan supikoiran kohdalla, että sen saalistustaidot eivät ole kummoiset.
Se voi syödä mm. ajoittain paljon sammakoita, linnunmunia, linnunpoikasia, hiiriä tai vaikka raatoja, mutta tuollaisten "saaliiden" pyydystämiseen ei tarvita ihmeellisiä saalistustaitoja.
Kevättalvella supin liikkuessa välillä pesän ulkopuolella se ei voi kuitenkaan "saalistaa" vielä kuin yllämainituista hiiriä (jos löytää ja saa kiinni lumen alta) tai jos muilta elukoilta(ketut, korpit,varikset, hiiret)on jäänyt jäljelle jotain haaskan roippeita

Ilmeisesti supikoiralla ei ole kuitenkaan kovin helppoa tuo ravinnon löytyminen talvella tai aikaisin keväällä lumisessa/ jäisessä maastossa, vaikka se nälkäisenä sitä yrittää etsiäkin.

Supikoiran pennuista n. 90 % kuolee ensimmäisen talven aikana, joten jos supikoirat eivät saa tankattua itseään riittävästi ennen talven tuloa, niin aika tiukilla ne voivat olla sen selviytymisensä kanssa.

[Kankkunen]

Nyt kun tämä keskustelu meni supin talvihorros keskusteluksi,niin sekoitampa tätä pakkaa. Aikoinaan kun oli töissä turkistarhalla Kerimäellä, niin vähempi oli horroksessa olevia supeja ja ei niillä ollut kyllä lämmitystäkään varjotaloissa. Ruoka maistoi joka päivä ja ruoka oli melko eläinproteiini pohjaista: broileriteurastamon jätettä, nahkottuja laji kumppaneita, lopetettujen sikojen ja nautojen lihaa.
Ollessani riistamestarin ja/tai eräoppaan ammattitutkintoon valmistavassa koulutuksessa silloinen opettajamme(nyk. toimittaja) selosti innokkaana kuinka supikoira on hyönteis/sekasyöjä ja eikä aiheuta suurta vahinkoa kanalinnun pesille, koska erään tohtoriksi väittelevän tutkijan telemetriaseurannan ja supinpaskojen tutkimuksen perusteella ei löytynyt jälkiä munankuorista jätöksistä(väitin kyllä vastaan, että supi ei syö munia kuorineen, vaan niinkuin kettu, särkee munan ja syö sisällön. Minut tyrmättiin täysin) ja supin pyynti on myös haitallista, kun niitä häiritään niin ne siirtyy muualle ja levittää siten rabiesta laajemmalle.(oli sitä raivotaudin pelko/syötitys aikaa).
_________________
Kyllä koira kova saa olla, mutta tyhmä ei.

[Ramiwolf]

Pienpetojen yhteiseloon ja sopuisuuteen voi vaikuttaa osaltaan mielestäni se, että jokainen pienpeto tuonee mukanaan luokkaa 5-10 watin lämpötehon sinne talvehtimispaikkaansa, joka lämmittää sitä ympäristöään.

Kun mäyrään verrattuna supikoiran talviuni on syksyllä ja keväällä parisen viikkoa lyhyempi, niin sekin helpottanee näiden lajien yhteiseloa samoissa tiloissa, niin tuskinpa nuo kummatkaan elukat nyt talviunille valmistautuesaan ovat ensimmäiseksi ryhtymässä taistelemaan keskenään, etenkin jos se mäyrä on jo siellä muutaman viikon rauhoittunut talviunillaan.

Lieneekö Kankkusen esille tuoman ja tohtoriksi väittelevän tutkijan nimi ollut Kaarina Kauhala.

Muutkin ovat tutkineet supikoiria ja sen todettu aiheuttavan paikallisesti suurta tuhoa vesilintuyhdyskunnissa.
Virossa supikoiran on havaittu tuhonneen jopa 85 % vesilintujen pesistä.

Suomenlahden Aspskäriltä toukokuussa kerätyistä supikoiran ulosteista koostui 68 % höyhenistä ja 29 % näkyi merkkejä munankuorista.

Uudellamaalla tehdyissä tekopesäkokeissa havaittiin supikoiratiheydellä ja tuhottujen pesien määrällä olevan selvä yhteys.

Tulokset osoittavat, että nisäkkäistä pesärosvojen ylivoimainen ykkönen on supikoira. Se ryöstää neljäsosan niistä maassa pesivien lintulajien munista, jotka joutuvat petojen ruuaksi.

Supikoira joko kantaa munat mukanaan kokonaisina tai syö ne pesällä.
Riistakamerakuvissa supikoiran on nähty rikkovan munat ja nuolevan niiden sisällön kuorista.
Tätä taustaa vasten ravintotutkimukset, joissa on arvioitu supikoiran merkitystä linnunmunien syöjänä etsimällä munankuoria ulosteista, eivät välttämättä kerro koko totuutta.

Vaikka se supikoira onkin sekasyöjä, jolle maittaa monenlainen eteen tuleva ravinto, niin kummasti senkin aiheuttamia todellisia ongelmia luonnossa jotkut tutkijat pyrkivät vähättelemään.
Tässä vähättelyssä ei ole kyse vahingosta, vaan tarkoitushakuisesta toiminnasta.

[EIVA]

Supikoira ja mäyrä asunevat aika sopuisasti samoissa luolastoissa, voivat kummatkin keväällä käydä viikkokausia luolaston ulkopuolella ja vähän kauempanakin ja palaavat sitten takaisin yhteiseen talvikorteeriinsa.

[Kankkunen]

Sama tutkija oli kyseessä ja joutui myöhemmin myöntämään, että taitaa se supikoira sittenkin olla pesärosmo. Mutta silloin erä- ja riistakurssin aikaan opettajan mielipide oli niin ehdoton, että kirjanoppi on oikea oppi ja iän ja ajan tuoma kokemus on huuhaa tietoa.
_________________
Kyllä koira kova saa olla, mutta tyhmä ei.

[EIVA]

Kauhalan tutkimukset on jo useamman tutkijan toimesta kumottu ja on jo itsekin todennut että otanta taisi olla liian pieni ja poikkeukselliselta alueelta, liekö sieltäkään ollut puolueettomasti tehty.

[Oskari]

[Kankkunen]

Juuri näin kuin Oskari kirjoitti. Luolakoiralla metsästäessä, huomasi että kuinka nopeasti mäyrä heräsi "horroksesta" ja jos supi ei keväällä ymmärtänyt poistua mäyrän hallinnoimasta pesästä niin saattoi joutua mäyrän ensimmäiseksi ateriaksi . Ainakin joskus keväällä löytyi osittain syötyjä tuoreita supin raatoja.
_________________
Kyllä koira kova saa olla, mutta tyhmä ei.

[sinttivintturi]

Samoja munankuorijuttuja kertoili Kaarina syksyllä supimiitingissä meillä päin.
Oli toki huolissaan ekinokokin leviämisen vaarasta luonnonmarjoihin.

Jos minä metsästän supeja haaskalta ampumalla,ne tosiaan"siirtyy" muualle,mutta eivät ole haitaksi! Maan alle

[Ramiwolf]

Jos joku eläin nukkuu, oli se talviunta tai ei, niin niiden kuulo toimii silti.
Eli kyllähän ne havahtuu myös silloinkin ylimääräisiin ääniin.
Eikä silloin varmasti miellytä, jos sinne pesäkoloon tuppaa koira tulemaan.
Säpinäähän siitä on seurauksena ja varmasti aika nopeasti.

Ei sinne karhun pesäänkään kannata mennä talviunien aikana kuvitellen nallen vain jatkavan uniaan.

Ei liene ihan lajityypillesti se ihanne tilanne tarhasupille ryhtyä kasvatushäkissä aloittamaan talviuntaan.
Voi puuttua hieman eristeitä ympäriltä ja muutoinkaan häkkiolosuhteet on aika karut verrattuna suojaisaan pesäkoloon.

[Oskari]

[Sigamees]

Mita talviuni tarkoittaa, en pidä tuota kuvausta supinkana kohdalla mahdottomana. Samala alila karhu ja mäyräkin "herää" häiriöstä:

Talviunta nukkuvan ruumiinlämpö laskee muutamalla asteella ja elintoiminnot hidastuvat vähäisesti, sydämen lyöntitiheys saattaa pienentyä ja hengitys hieman hidastua. Ne lakkaavat ulostamasta ja virtsaamasta ja selviytyvät ravinnotta. Energiaa ne saavat rasvavarastojensa avulla, jota ne keräävät koko kesän ja syksyn ajan. Talviunta nukkuvilla eläimillä on erityinen ruskearasvakerros, joka puuttuu tavallisilta nisäkkäiltä kokonaan. Kerätty rasvakerros saattaa kattaa jopa kolmanneksen koko eläimen painosta, joskus jopa enemmän.

Eläin pesiytyy muun muassa luolaan, juurakoihin tai vaikkapa itse kaivamaansa koloon, johon se paneutuu talviuneensa, se menee mahdollisimman pieneen kerään ns. sikiöasentoon, jotta kaikki mahdollinen lämpöenergia pysyisi sen käytettävissä.

Talviuni on tavallista syvempi unitila, josta herääminen on mahdollista ulkoisten häiriöiden tai talvehtimisolosuhteissa tapahtuvien muutosten seurauksena. Talviuni ei kuitenkaan ole yhtä syvää kuin talvihorros, jossa eläimen ruumiinlämpö laskee paljon enemmän.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Talviuni
_________________
Running target!

[JokuUkko]

Nyt oli kumminki kamerassa supipari. Eli ainaki pari niitä ny kumminki vielä on jäljellä Eivät vaan ole näyttäytyneet. Näillä hankikannoilla noi kai voivat olla tulleet jostain kauempaaki...

[Sigamees]

[JokuUkko]

Katsoo ny jaksaisko joku ilta mennä kytikselle ja koittaa koppaa pois. Vai antasko vaan olla ja säästäs syksyyn...