Saadaanko peuraluvat käytettyä?

[Sigamees]

[jussi72]

[Sigamees]

Loistava kiteytys taas kerran. Noinhan se on.
_________________
Running target!

[rihlapiippu]

Eihän suomalainen metsästys ole ollut perinteisesti käytännössä muuta kuin lintu/jänisjahtia. Hirvi kantakin elvytettii vasta sotien jälkeen. Tuntuu että peura/kaurisjahti on Suomessa vielä kovin uusi asia. Tai ylipäätään se että metsissä on yleisesti jotain jänistä isompaa nelijalkaista.

[JokuUkko]

Hauska kattoo tota hommaa, ku suurimmat peuran "ammuttajat" metsästäjien keskuudessa tuntuu tulevan peura-alueen ulkopuolelta. Sellaisia ihmisiä, joilla ei ole mitään omakohtaista kosketuspintaa peura-asiasta. Oma kanta peura-asiaan muodostetaan täysin lehdestä tai netistä luetun pohjalta. Vaikka nykypäivänä jokaisen pitäs ymmärtää, ettei ole olemassa objektiivista mediaa. Jokaisella artikkelilla on joku agenda...

Mut sit ku taas kattoo jotain Korpimakasiiniä tai vastaavaa, jossa pohjosen/idän pojat tulee etelään peurametsälle niin ne on ku pikkulapsi karkkikaupassa. On niin hienoa reissua ja kokemusta että voi voi!! Ei oikeen voida ees uskoo et tämmöstä voi Suomessa olla jossain. Ku on totuttu, et saa haravoita tuhansia hehtaareja, että löytyy yks hirvenmullikka jostain...

[Heero]

Monenlaista mielipidettä tietysti löytyy, kun on paljon ihmisiä kommentoimassa. Ja on myös niitä, jotka poimivat jonkun hölmön kommentin ja määrittelevät sen perusteella itsensä kanssa eri mieltä olevat. Eli monimuotoisuutta löytyy. Täytyy vaan koittaa pysyä linjalla, jossa pystyy perustelemaan omat näkemykset. Kun tiedän, että joillain mielipiteet riippuu tuulen suunnasta, herkästi alan näitä haastaa. Jos siitä loukkaantuu, on se ehkä indikaattori omien perusteiden keveydestä.

[Sigamees]

[JokuUkko]

Noinhan se on. Vähän ailahtelee toi omakin kanta tästä asiasta. Olen asunut/metsästänyt koko ikäni peuratiheällä alueella. En tiheimmän kannan alueella mutta tiheän kannan alueella. Oman seuran, jossa peuraa metsästän, noin 4000 ha:n alue on pääosin maanviljeltyä aluetta, jolla suurempia metsäalueita on vähän. Alueella on muutama mansikkatila ja jotain perennataimistoa mutta muuton käytännössä viljaa ja sokerijuurikasta. Juurikas tosin vähentynyt vuosien saatossa. Seuraavia omia kokemuksia on peurasta ja muista sorkista:

- alueen jäävä hirvikanta on ollu noin 15-20 kpl, kauriskanta ehkä noin 50 kpl ja peurakanta vaikea arvioida mutta väkisinkin ainakin noin 150 kpl
- hirviä ammutaan noin 7-9 kpl/vuosi, kauriita alle 5 kpl/vuosi ja peuroja viimevuosina 100-120 kpl.
- en ole koskaan kuullut maanomistajan valittaneen peurojen aiheuttamista vahingoista. Joskus joku tosin kommentoi, että on lukenu jonkun lehtiartikkelin, jossa on kerrottu, että peurat aiheuttavat ongelmia. Kyllähän nuo pelloilla ruokailee ja viljakasveja syö. Viljapelloissa näkyy puinnin aikana selviä jälkiä eläinten kulkemisista ja syömisistä. Mutta mikä on tuhon rahallinen vaikutus jonkun elinkeinoon niin en osaa sanoa, eivätkä tuhojen uhrit siitä ainakaan kovaan ääneen puhu.
- olen kuullut useita maanomittajan valituksia kauriin aiheuttamista vahingoista. Lähinnä mansikkatiloilla sekä lisäksi ihmisten pihoissa kukkasia syöty (tosin todellinen syyllinen kukkasiin on saattanut kyllä usein olla rusakko). Valtaosa kauriista oleilee kaupungin läheisyydessä joilla ei voi metsästää. Tästä johtuen lajin metsästys on alueella vähäistä.
- olen joitakin maanomistajan valituksia hirvien aiheuttamista vahingoista juurikasmaille ja juurikasaumoille. Monet juurikasviljelijät ovat jopa todella kiukkuisia metsästäjille, kun eivät ammu hirviä pelloilta (eivät ymmärrä, että on olemassa pyyntilupakäytäntö, sukupuolikiintiöitä ja sarvisääntöjä). Nähny ittekin, miten hirvet kiipeävät auman päälle ja rikkovat pressut. Lisäksi olen nähnyt mäntytaimikkovahinkoja, mutta aika harvoin kuullu valituksia niistä.
- peuran liikennehaitta on selvä ja todellinen. Itsekin työssäni joudun jonkin verran ajelemaan eikä ole epäselvää, että riskillä mennään, jos hämärässä ajaa. Kolarien selvittely ja kolarieläimistä huolehtiminen aiheuttaa paljon työtä ja vaivaa. Ja vakuutusyhtiöille/ihmisille kustannuksia. Koskaan en ole peuraan vielä itse osunu, kerran ollu bussin kyydissä, joka osui.
- peurat ovat mielestäni suuri rikkaus jahtikulttuurissa ja ruokapöydässä. Jahdattavaa on paljon ja harrastusta riittää koko kaudeksi. Viime vuosina peuraa on kaatunu niin paljon, että riistalihaa päätyy oman perheen lisäksi tuttavien ja maanomistajien pakkasiin itseammutuistakin useamman eläimen verran. En ole ostanut kaupasta lihaa ainakaan viiteen vuoteen.

Tossa nyt jotain omia havaintoja asiasta, joiden perusteella muodostan omaa mielipidettäni. Mut kuten vanha sanonta on "mielipiteet on ku persreijät - jokaisella on omansa ja toisten omat haisee..."

[Heero]

En ole koskaan kuullut kenenkään valittaneen voi tarkoittaa montaa asiaa.

Tälläkin palstalla metsäammattilainen ei ole kuullut peurojen aiheuttamista vahingoista. Kun metsäammattilainen sanoo metsänomistajalle, ettei peurat taimikkovahinkoja aiheuta, moni ammattilaista uskoo.

Kun metsänomistaja sanoo, että peurat aiheuttavat taimikossa vahinkoa, metsästäjä ei usko.

Kun valituksia ei ole kuultu, monenko mänty- tai koivutaimikkoa kasvattavan metsänomistajan mielipidettä on kysytty. Kun suurin osa uudistaa kuuselle, peuravahinkoa ei tietenkään tule. Kaikilla ei ole edes taimikkoa. Kun vielä suuri osa taimikoista on hoitamatta, omistajalla tuskin on kovin hyvää tietopohjaa aiheesta.

Eli monimuotoista on tämäkin aihe. Myös paikallista vaihtelua voi olla. Tuurilla joku taimikko säilyy, kun toinen syödään.

[Sigamees]

[JokuUkko]

[Heero]

Sigameesin kommenttiin, kyllä. Pitää olla varovainen, ettei sekoita omia haluja faktaan. Esim. jos haluaa metsästää, onko kanta riittävän vahva vai pitääkö malttaa ja antaa kannan kasvaa. Sama keskustelu, jossa on urheilu- ja ammattikalastajat vastakkain

Täällä tiheän kannan alueella on jo ajoittain ollut aistittavissa joidenkin huoli peurojen vähentymisestä. Oikeastihan (=parhaan käytettävissä olevan tiedon mukaan) peuroja on yhtä paljon kuin pari vuotta sitten, jolloin jo oli tarkoitus leikata kantaa. Mutta kun huipulta on ehkä vähän tultu alas, kokee joku saalisvarmuuden heikentymisen uhkana. Jos haluaa ylläpitää tällaista kantaa, onko silloin valmis myöntämään kolarien sekä maa-ja metsätalouden sekä luonnon kärsimät vahingot? Vai kieltää niiden merkityksen, koska haluaa metsästää?

[Heero]

[JokuUkko]

Paikallisen tilanteen mukaanhan noihin tietty tarttis puuttuu. Jos jossain vahinkoa niin sitten vaan elukkaa nurin. Meillä ammuttiin toisessa seurassa yksi vuosi noin 40 kaurista yhden mansikkapellon reunasta. Noin 2/3 koko seuran kaatomäärästä ammuttiin muutaman sadan metrin säteeltä. Silti noita riittä siellä vielä senkin jälkeen. Nyttemmin tulleet sähköaidat, jotka kyllä toimii aika hyvin ja vähentävät vahinkoja....

[Lahtinen]

Itse oon kokenut tämän peurahomman ja kannan koon ja paljon keskustelua aiheuttavan kannanhallinnan mielenkiintoiseksi.

Iskin juuri lupahakemuksen sisään Riistakeskukselle. Aika pitkälti olen noissa alkanut nojautumaan Rhy:n verotussuunnitelmaan, vaikka asioita tulee pohdittua itsekin aika monelta kantilta. Tokihan sitä voisi koittaa hakea ihan minkämoista lupamäärää vaan, yhteislupaosakkaiden hyväksynnän puitteissa. Mutta tavallaan mielenkiintoinenhan tuo "kannanhallinnan" putki on, ainakin meillä menee peuran osalta vähän noin:

- Haetaan XXX määrä lupia
- Saadaan XXX määrä lupia
- Jaetaan luvat osakkaille ja osa jätetään jakamatta ”pankkiin”
- Joka osakkaalla (seuralla/seurueella) on omat kuvionsa, miten lupia käyttävät
- Varsinaisen kaadon ja ”kannanhallinnan” tekee se yksittäinen metsästäjä, porukan asettamien reunaehtojen puitteissa ja omien preferenssiensä mukaan painaa liipasinta.

Tuo putki on kohtuu pitkä ja aika hankala väittää, että esimerkiksi kannan rajuun leikkaamiseen olisi jollain instanssilla ihan totaalista vaikutusmahdollisuutta yli koko ketjun.

Kauriin osalta tuo on varmaan vielä haasteellisempi.