30 000 ha lisää valtionmetsiä suojelualueiksi

[Jalluri]

Ja se nyt on ihan se ja sama, mitä tilastoja ja prosentti lukuja lyyään pöytään kun fakta vaan on se, että metästäjän kannalta on metät huonompia kuin ennen. Ne ovat pirstaleisempia, !&%¤#"! kulkea, taimikoita on enemmän, teitä on tiheämmässä ja lintuja on VÄHEMMÄN.

Nuo faktat ei muutu miksikään vaikka minkälaisia mettäinsinöörin rätinkejä koitetaan esittää.

Ja joka väittää, että vanhassa luonnon metässä on huomonpi kulkea, kuin nuissa ojitetuissa taimikkohelveteissä on vaan tyhmä tai väärässä.

Voin lähteä pikkumaksua vaastaan vaikka kävelyttämään muutaman maakunta kierroksen jos ei asiasta ole omakohtaisia kokemuksia. Eiköhän joku vanhanmetän palanen löydetä verrokiksi jos ettimällä etitään.

[heiluri]

Huvittaa joka kerta kun naamaan hakataan näillä tilastoilla vaikka havainnot maastossa kertovat ihan jotain muuta.
Kerrotaan miten metsä kasvaa, kumma kun noissa 50 vuotta sitten hakatuissa aukoissa ei ole vieläkään kunnon puustoa tai 50-60 luvuilla hakatuilla kankailla ei humisekkaan se komeakasvuinen männikkö vaan monotoninen puupelto on yhä kooltaan korkeintaan "leikki-ikäistä" , toinen naurun aihe ovat nuo männylle pakolla istutetut ojitut nevat, surkeaa hierrinpuuta lähes läpitunkemattomina ryteikköinä.
Puuaineksen laatu on puolestaan jo rupipaksaa, se on heikentynyt koko sen noin 55 vuoden ajan jonka olen puukalikkaa käsissäni pyöritellyt, lapsuuteni järeät tukkipinot ovat vaihtuneet propsikasoiksi joita nykyään tukkipinoiksi kehutaan ja tiivis hyväkasvuinen puuaines löysäksi sienimäiseksi pehkuksi josta ei juuri mitään kunnollista saa aikaan.
Noilla tilastoilla voi aivan hyvin pyyhkäistä, nehän kertovat vain sen minkä niiden halutaan kertovan, toki se tarkkasilmäiselle kertoo että metsämme kasvavat nykyään rakennus- ja puusepänpuuksi suorastaan naurettavan heikkolaatuista sellukeppiä köyhtyneen metsäluonnon kustannuksella.

Aikoinaan metsäkoulussa, jo tuolloin oli tilanne umpisurkea, kävimme katsomassa oikeita metsiä luonnonsuojelualueilla ja kansallis- ja luonnonpuistoissa, muualla sitä ei enää nähnyt.

(Mukavana havaintona, porukan häirikötkin rauhoittuivat katselemaan maisemia tupakoinnin, räkimisen, ja jatkuvan levottoman riekkumisen sijaan ja jopa kiinnostuivat käsiteltävänä olevista aiheista, mikä oli tavattoman harvinaista normisirkuksen sijasta).
_________________
Kertalaakiyhdistys

[Ramiwolf]

Tähän luonnonsuojeluasiaan sisältyy monia erilaisia asioita, kaikki nuo eri asiat sijoittuvat sitten kulloisenkin suojelualuerajauksen sisäpuoliselle alueelle.

Ne asiat voi sitten rajata noiden alueiden sisällä tapahtuviin erilaisiin oikeuksiin noiden alueiden käytössä ja mitä tapahtuu sen jälkeen kun joku alue siirtyy jonkilaiseksi luonnonsuojelualueeksi.
Kun luonnonsuojelualue status on tullut, käytännössä alue muuttuu marjankeruu ja retkeilyalueeksi.

Metsästys ja kalastus on kiellettyä tai sallittua vain rajoitetusti tiukoin ohjein pääsääntöisesti.

Metsästäjän näkökulmasta nuo alueet on "menetetty" enimmillä osin, eikä sillä ole niin väliä, onko tuon alueen puusto järeää vanhaa metsää tai jonkin sortin tasalaatuista puupeltoa pahimmillaan.

Metsästyksen kannalta pääasia on se, että voi metsästää jollain alueella ja saa noille alueille niitä omistavilta tai hallinnoivilta tahoilta järkevästi lupia, jotta voi harjoittaa sitä metsästystä.

Omistaja voi tehdä mitä parhaaksi katsoo metsillään, vuokrata niitä metsästyskäyttöön, mutta myös hakata puustoaan tarvittaessa, ei siinä metsästäjien auta kuin sopeutua näihin hakkuisiin.

Jos maanomistaja haluaa maansa liitettäväksi luonnonsuojelualueeksi ja osaksi vaikka jotain kansallispuistoa, niin eiköhän tällainen alue liene pelkkä riesa ja lisäkulun aiheuttaja seuralle, joka ei voi hyödyntää tuollaista aluetta metsästystoiminnassa.

Tosiasia on myös se, kun Suomesta on saatu jossain vaiheessa tuo 1/3 osa luonnonsuojelualueiksi, niin mitä iloa siitä on metsästykselle tai metsästäjille, ei yhtään mitään, nuo alueet on niitä "menetettyjä" alueita metsästyksen kannalta myös sen takia, että nuo alueet voivat myös pirstaloittaa lisääntyessään alueita erilleen toisistaan.

[hala]

Miehellä sanotaan olevan ikuinen kaipuu lapsuuteen ja vielä sitäkin edeltävään vaiheeseen. Ja aika kultaa muistot. Erityisen tärkeitä nuo lapsuusajan muistot ovat tilanteessa, jos aikuisiällä kokee jatkuvia epäonnistumisia.

Kyllähän kanalintukannat ovat taantuneet hurjasti. Aloitin metsästyksen yli 60 vuotta sitten ja kanalintuja oli moninkertainen määrä nykyisiin parhaisiin vuosiin verrattuna. Ja niitä ammuttiin paljon, myös myytiin paljon. Silloin ei minkkejä eikä supikoiria. Ketun jäljistä maksettiin, koska ketunnahan arvo oli korkeampi, kuin miehen päivä- tai jopa kk-palkka. Kaikki lentävät pedot olivat metsästyksen kohteena ja osasta maksettiin oikein valtion taholta tapporaha (toimittamalla jalat maksajalle). Mutta tilanne muuttui, ja viimeinen täysrauhoituksen saanut petolintu oli kanahaukka 1989. En nyt luettele minkään pedon tarvitsemien saaliseläinten määriä mutta nykyinen metsästävä ihminen on todella pieniruokainen lähes mihin tahansa petoon verrattuna.

Takavuosina riistapäällikköpari esitti mielipiteenään, että metsien käsittelyn muutos ja erityisesti suo-ojitukset olivat kanalintukadon syynä- Heiltä taidettiin pyytää tieteeseen perustuvaa perustelua, mutta eipä sitä tainnut löytyä. Toisaalta Keski-Suomen riistanhoitopiiri piti ansiokkaita Metso-Parlamentiksi kutsuttuja tilaisuuksia, joissa oli luennoivat parhaat asiantuntijat ajankohtaisista kanalintuaiheista. Mieleen on jäänyt muutamia yksityiskohtia; En muista esitelmän pitäjää, (ehkä prof Harto Lindén?) mutta toteamus oli, että jo ensiharvennettu männikkö on yksi parhaista metson elinympäristöistä ja toisaalta, hoitamattomat taimikot olivat metsolle liian tiheitä. Metso-Parlamentti on kait lakkautettu.

Jyväskylän yliopiston tutkijat ovat melko hiljattain (alle 20 vuotta sitten) selvitelleet suo-ojitusten vaikutusta riekon menestymiseen. Ainut löytö taisi olla, että kanahaukka havaitsee riekon ojalinjoilla kauempaa, kuin ohittamattomalla alueella. Poikaset eivät esim. hukkuneet suo-ojiin. Toisessa tutkimuksessa todettiin, että valtaosan riekon kuolemista aiheutti kanahaukka. No nämä tutkimustulokset ovat luonnollisesti vääriä niiden mielestä, joiden omia havaintoja tulokset eivät tue.

[heiluri]

Kanahaukka ei selitä riekon katomamista muutamassa vuodessa siitä kun alue on ojitettu, näin kävi näilläperin, ojitusten ja metsäautoteiden ilmaannuttua katosi ennen niin runsas riekkokanta muutamassa vuodessa olemattomiin, eikä sitä takuulla taannuttaneet ne harvat kanahaukat joita alueella tuolloin pyöri.
Yleinen jokapaikan lintu katosi hetkessä olemattomaksi, sitä ei tosiankaan selitetä muutamalla kanahaukalla.
_________________
Kertalaakiyhdistys

[hala]

Viittasin tuohon JY:n tutkimukseen riekosta, tutkijat taisivat olla Pellikka & al. Siinä niistä vähistä riekoista kuoli kaksi kolmasosaa kanahaukan toimesta. mutta varmasti tuokin tutkimustulos on väärä... Eikä niitä pidäkään uskoa, jos ne ovat ristiriidassa omien näkemysten kanssa. Yleensä asioille on kuitenkin looginen selitys, kunhan sen jaksaa selvittää. Riekko taitaa olla kooltaan ihanteellinen saalislintu kanahaukalle. Tuo tutkimus on tehty aikana, jolloin sekä minkki että supikoira ovat olleet jo olemassa Suomen luonnossa.

Ramiwolf tuossa edellä kertoili Luonnonsuojelulain vaikutuksista elinympäristöihin ja mm- metsästykseen.

Käytännössä suojelumieliset ovat miehittäneet YM:n, SYKE;n ja ELY:jen Y-osastot ja monta muuta vakanssia. Ja niitä istuu Metsähallituksessa ja nyt jo RiKe:ssakin. Ja kansan mielipidettä ohjailee äärettömän suunnitelmallisesti YLE, jokaiselta tulonsaajalta veroja keräävä instanssi. YLE tiedotusmafia vähät välittää kertoa asioista kaikilta näkökulmilta. En ole päässyt selvyyteen, onko YLE:n sisällä ja vihervasemmistolla jokin yhteinen toimielin, joka virallisten hallintoelinten lisäksi ohjailee YLE:n toimintaa mutta vihermafian mielipiteet kuuluvat kaikissa viihdeohjelmissa.

[heiluri]

Kun tutkimus tehdään vuosikymmeniä ojitusten jälkeen niin sehän kertoo vain sen hetkisen tilanteen, ei sitä mikä vaikutus ojituksilla todella oli.

Supikoira ja minkki eivät olleet täällä silloin vielä mikään ongelma kun kumpiakaan ei vielä riesana ollut.
_________________
Kertalaakiyhdistys

[Jalluri]

Järkyttävää probakandaa se on kaikissa ohjelmissa ja jutuissa. Alkaa olla peli menetetty suurelta osin.

[heiluri]

Melkoisen yksisuuntaistahan tuo on, ja metsästäjät järjestöinen sen kuin peruuttelevat ja kenttä jätetään kokonaan vastustajan haltuun.
_________________
Kertalaakiyhdistys

[Ramiwolf]

Kyllähän riekkokannoista häviä noin tuo 2/3 kanahaukan saalistuksen johdosta. Itse muistelen myös lukuina olleen jopa 70 (-75) % ja joissakin taisi olla teerien osalta luokkaa 1/2 linnuista.

Sellainenkin lukema oli fasaanin osalta, että vain 5 % niistä oli elossa 3 vuoden jälkeen kaikkien saalistajien jäljiltä, tuskin tuossakaan tapauksessa kanahaukan osuus on pieni.

Myös uusimmissa tutkimuksissa on ollut keinopesien tutkimustuloksissa selkeät osoitukset siitä, kuinka paljon eri pienpedot ja varislinnut tuhoavat munavaiheessa maalintujen pesiä.

Ei voi kuin ihmetellä sitä, että kun kanahaukka rauhoitettiin, niin sen jälkeen alettiin julkisuudessa esittämään, että kanahaukka kanta on laskemaan päin Suomessa.
Itselläni on näköhavaintojen perusteella aivan erilainen tuntuma ainakin talviaikoina, kun niitä näkyy melko usein talvehtivina kaupunkialueilla ja muuallakin.

Jos kanahaukkojen talvehtimismäärät ovat oikeasti lisääntyneet, niin nuo talvehtivat linnut tekevät todella ison loven kanalintujenkin kantoihin.
Miettikääpä kuinka monta päivää nuo syksyn jälkeen kevääseen mennessä viettävät täällä talvehtimassa ja ruokaakin pitää jokunen kerta viikossa saada syötyä.

Ja kun ne kesällä olevat lintulajit ovat muuttomatkoilla muualla koko talven, niin kanahaukkojen mieliruokaa lienevät muualla kuin kaupunkialueilla kanalinnut, jänikset ja oravat ja muutkin sopivat kohdalle sattuvat lajit.

Jostain syystä ainakin teerillä oli tuolla Mäntyharjun luona olevilla metsästysalueilla -80 luvulla erittäin hyvät kannat, mutta niiden määrät ovat vähentyneet noista ajoista huomattavasti, mikä tai mitkä lieneekään ne syyt kannan vähenemisille.

Ei noista ajoista ainakaan pienpedot ole vähentyneet tai talvehtivat kanahaukat.
-80 luvulla tuolla oli pienpedot vähissä samoin kanahaukat ja metsästäjien määrät lienevät noilla alueilla "suunnilleen" samaa tasoa, jänisjahtia oli 40 vuotta sitten varmasti reilusti enemmän kuin nykyään.

[EIVA]

ABC parlamentin väitteistä huolimatta Suomen metsät ovat 1950 luvun taitteesta jolloin puuston kasvu ja hakkuu oli suurinpiirtein saman verran on tuplaantunut ja joka vuosi kasvu on ollut enemmän kuin poistuma, ellei näin olisi tapahtunut niin Suomessa ei olisi enää puun puuta.
Metsien inventointia on tehty Suomessa jo 100 vuotta, mittaukset (ei arviot)
tehdään samoilta koealoilta kunakin inventointi kautana ja vähänkin puiden mittaksesta ymmärtävä tietää että tuloksiin voi luottaa.
Kasvu vuonna 2022 tippui 2.5 milj.m3 johtuen kahdesta epäedullisesta kasvukaudesta männyllä, hakkuut tippui 1 mij.m3, kasvun tipahtamisesta huolimatta metsien puuvarat kasvoi reilusti yli 10 milj.m3.
On oletettavaa että laajat luonnonsuojelualueet vähentävät hakkuita tulevaisuudessa hieman, jalostusasteen nosto vähentää tarvetta, tuotannon siirtyminen paremmin puutatuottaviin maihin, (viimeinen tieto myös Ruotsiin)
tietää sitä että tulevaisuudessakin puusto m3/ha kasvaa enemmän kuin sitä käytetään.
Toivoisin että päinvastaista väittävät esittäisivät muukinlaista fakta tietoa väitteinsä tueksi kuin pelkää "mutua".

[heiluri]

Silmällähän sen näkee joka kulkee.
Totta kai männylle saadaan hurjia kasvuennusteita kun riittävän moni suorutakko isketään männylle ja niille lasketaan sama kasvuennuste kuin nopeimmilla kasvumailla, mikä ei tietenkään tarkoita sitä että nopeimmin kasvava puuaines olisi käyttökelpoista muuhun kuin paperisäkkien raaka-aineeksi, tai että noilla ojitetuilla nevoila ylipäätään todella kasvaisi mitään käyttökelpoista.
_________________
Kertalaakiyhdistys

[Jalluri]

Oishan se mukava saada vaikka Pudasjärveltä ja siitä pohjoiseen 1950 luvulta olevia ilmakuvia maastoista. Saattaisi olla, että muutamalla kankaalla olisi hieman isompaa mettää, turvesoita voisi olla muutama vähemmän ja kävelymatka keskimäärin tieltä seuraavalle tielle olisi hiemann pitempi kuin nykyään. Veikkaan, että taimikoitakaan ei olisi ihan yhtä taajaan ja ojia saattaisi olla muutama vähemmän yli hypättävänä.

Vaan eihän se nyt niin voi olla kun toisin on laskettu.

[Black Bart]

Heilurihan voisi hakea kesätöihin VMI-tiimiin tutkimusassistentiksi. Voisit siellä sitten kertoa miten niitä metsiä pitää oikein mitata...

https://duunitori.fi/tyopaikat/tyo/tutkimusassistentti-vmi-mittaaja-19-paikkaa-svsal-16234941

[heiluri]

Ne mitataan niin kuin on kulloinkin sovittu, ei se sen kummempaa ole.
_________________
Kertalaakiyhdistys