Sorsastus 20xx

[heiluri]

Noita saalistilastoja pitää lukea niin että ymmärtää etteivät jyvärapakkolahtaajat saalitaan tilastoihin ilmoittele, vastaukset saadaan luomupyytäjiltä ja kiinnostavaa olisikin selvittää milä tavoin ja paljonko rapakkopyytäjien saalismäärät ovat viimeisen 20 vuoden aikana eläneet, mutta sitä tietoa on tietysti mahdoton hankkia.
Omats havainnot puhuvat sen puoletsa että lahtuurapakkopyynnin alussa saaduista mättösaalista on tultu rajusti alas mutta silti noilla montuilla lahdataan yhä pääosa vuotuisesta vesilintusaaliista, määrät ovat yhä kestämättömällä tasolla.
Taantuma korjautuisi jo sillä että kielletään ruokinnaltametsätys kokonaan, eikä lajikohtainen kiintiökään tekisi ruuhkaisemmilla luomuvesilläkään pahaa.
_________________
Kertalaakiyhdistys

[Lahtinen]

[Sigamees]

Hallitus vaihtuu, niin keskeneräiset raukeaa. Se pitää valmistella uudelleen jos on uuden hallituksen prioriteettejä. En pidättäisi henkeä nyt ekana vuonna.
_________________
Running target!

[guide]

[heiluri]

Olisihan se ihan suotavaa että rapakkopyytäjien jahti kielletään, saisi sekin sakki siirtyä kestävämmän metsästyksen pariin, ikään kuin opettelemaan oikeaa sorsastusta.
Ruokinnalta pyynti rappeuttaa jahtikulttuuria ja nopeuttaa rauhoituksia ja täyskieltoja joten minusta ollaan kyllä suoraan metsästäjien asialla kun vaaditaan lahtuurapakkopyynnin kieltämistä.
_________________
Kertalaakiyhdistys

[jakellahti]

[jakellahti]

pätkä ehdotuksesta:

"1.2. Keinotekoisen ravintohoukuttimen käytön rajoittaminen metsästyksessä
Metsästyslakia esitetään muutettavaksi siten, että vesilintujen metsästyksessä ravintohoukuttimen
käyttö edellyttäisi pyyntilupaa. Pyyntilupajärjestelmän avulla ravintohoukuttimien sijaintiin,
levähdysalueiden toimintaan sekä saalismääriin liittyvät riskit voitaisiin ennalta hallita sekä
luonnonvaraisten kantojen edellyttämän suojelun että eläintautien leviämisen näkökulmasta.
Ravintohoukuttimen käytön rajoitus tulisi toteuttaa siten, että vesilintujen metsästyksessä olisi
ilman pyyntilupaa kiellettyä käyttää viljanjyviä tai mitä tahansa ihmisen perustamaa houkutinta,
joka perustuu vesilintujen käyttämään ravintoon, jos tarkoituksena on vesilintujen houkuttelu sen
avulla. Tällaisia ovat viljanjyvien lisäksi muun muassa eräät muut viljelykasvit. Niitä ei saisi
hyödyntää vesilintujen metsästyksessä siten, että vesilintu ammutaan tällaiselle ruokintapaikalle tai
vesilintu totutetaan käymään tällaisella paikalla ja metsästetään vesilinnun kulkureitillä tällaisen
paikan lähiympäristössä. Toisaalta tulkinnasta on tarkoituksenmukaista rajata pois se, että
ravintohoukuttimen käyttäminen ei ole tarkoituksellista.

Luonnon itsensä luoma ravinnonlähde ei kuitenkaan olisi kielletty. Myös viljellyt pellot, joilta satoa
ei ole korjattu, houkuttelevat monissa tapauksissa vesilintuja, mutta metsästyksen kestävyyden
varmistamiseksi ei ole tarpeen rajoittaa metsästystä tavanomaisessa viljan tai muun kasvin
tuotannossa olevilla pelloilla. Samoin riistapeltojen kylväminen kosteikkojen, ojien ja vesistöjen
läheisyyteen olisi edelleen mahdollista siten, ettei se rajoita vesilintujen metsästystä ja
kokonaisuutena toiminta olisi suositeltavaa riistapeltojen muiden monimuotoisuusvaikutusten
vuoksi ja koska paikalla kasvanut kasvusto ei muodosta samanlaista pistemäistä houkutinta kuin
veteen tai rantaviivaan viety vilja. Ravintohoukuttimen käytön kiellon tulisi olla tarkoitettu
koskemaan nimenomaan paikalle erikseen tuotua lisäravintoa.
Lupajärjestelmällä vesilintukannoissa esiintyvien ja niiden mukana leviävien tarttuvien eläintautien
(erit. lintuinfluenssa) leviämisen riskit siipikarjataloudelle ja korkeapatogeenisten virusmuotojen
myös luonnonvaraisille vesilintukannoille aiheuttama uhka pyritään estämään.
Vesilintukantojen taantuman pysäyttämiseksi ravintohoukuttimen avulla metsästystä rajoitettaisiin,
mutta rajoituksia voitaisiin väljentää kantojen elvyttyä elinvoimaiseksi. Pyyntilupajärjestelmällä
ravintohoukuttimen käyttöä voitaisiin ohjata sallituksi rajoitetusti, niin että se kannustaisi
perustamaan ja hoitamaan luonnon monimuotoisuutta lisääviä, laadukkaita patoamalla perustettuja
kosteikkoelinympäristöjä, kuten SOTKA-hankkeessa perustettuja laadukkaita kosteikkoja.
Ravintohoukuttimen käyttö sallittaisiin vesilintujen metsästyksessä pyyntiluvalla
elinkeinomuotoisessa kaupallisessa istutettuihin lintujen metsästyksessä perustetuilla kosteikoilla,
sillä istutettujen lintujen ylläpito metsästysalueella edellyttää käytännössä välttämättä
keinoruokintaa.
Pyyntiluvan myöntämisen edellytyksiksi voitaisiin asettaa, että keinotekoista ravintohoukutinta ei
saisi käyttää vesilintujen metsästyksessä merkittävien vesilintujen levähdysalueiden tai siipikarjan
tuotantotarhojen läheisyydessä.
Seurantamittarit: pyyntilupien määrät, eläintautien tartuntojen määrät.

1.2.1. Elinkeinomuotoisen kaupallisen metsästyksen ohjaaminen
Pyyntilupajärjestelmän avulla metsästyksessä käytettävien ravintohoukuttimien sijainti ja
pyyntiluvalla sallittavat saalismäärät ovat ennalta viranomaisten tiedossa. Pyyntilupaan otettavilla
määräyksillä varmistetaan, että ravintohoukuttimen avulla sallittava vesilintujen metsästys ei
kohdistu liiallisesti luonnonvaraisiin lintukantoihin ja toimintaan liittyvät eläintautien leviämisen riskit
voidaan hallita ja toimintaa voidaan tehokkaasti valvoa.

Lailla (tai lain nojalla alemman asteisilla säädöksillä) säädettävillä pyyntiluvan myöntämisen
edellytyksillä varmistetaan lupajärjestelmän ennakoitavuus elinkeinotoiminnan kannalta tärkeän
vakaan toimintaympäristön varmistamiseksi. Lailla (tai lain nojalla alemman asteisilla säädöksillä)
voidaan säätää pyyntiluvan kestosta esimerkiksi 5 vuoden ajaksi.
Seurantamittarit: istutettujen lintujen määrät, pyyntilupien nojalla sallittavat ja saaliiksi saadut
pyyntimäärät

1.3. Vesilintujen metsästykseen kehitetään kannanvaihteluihin sopeutuva
metsästyksen säätelyjärjestelmä
Vesilintujen metsästykseen kehitetään ja otetaan käyttöön tuoreeseen riistalaskentatietoon
perustuva kannanvaihteluiden mukaan sopeutuva metsästyksen säätelyjärjestelmä.
Vesilintulaskentojen tiedontuotantoa nopeutetaan siten, että kesän vesilintulaskentojen perusteella
voidaan säädellä metsästystä vielä ennen syksyn metsästyskauden alkamista (ks. toimenpide
3.1.).
Metsästäjäkohtainen saaliskiintiö säädettäisiin koskemaan sinisorsan ja tavin
yhteenlaskettua saalismäärää ja sen lisäksi erikseen muiden puolisukeltajien lajiryhmän
(haapana, jouhisorsa, lapasorsa, heinätavi) yhteenlaskettua saalismäärää vuorokaudessa.
Vesilintukantojen taantuman pysäyttämisvaiheessa säädettäisiin määräaikaisesti vuosina
2023-2026 päiväkiintiö, esim. 5 sinisorsaa tai tavia/vuorokausi ja lisäksi enintään 1 muu
puolisukeltajasorsa/vuorokausi, jotta metsästysverotusta kevennetään ja kannat saadaan
elpymään nousuun.
Kantojen elvyttyä elinvoimaisiksi voisi metsästyksen eettiset periaatteet ja kohtuullisen
saalismäärän tavoitteen huomioon ottava päiväkiintiö olla suurempi ja joustavampi.
Jatkossa päiväkohtaisen saaliskiintiön avulla metsästyspainetta voitaisiin pienentää tai suurentaa
laskentatulosten perusteella kannan laskujen ja nousujen mukaan vuosittain vielä ennen
metsästyskauden alkua. Päiväkohtaisen ja lajiryhmän yhteisen saaliskiintiön etuna voidaan pitää
myös sitä, että se säätelee yhtäläisesti sekä Suomen paikallisen pesimäkannan, että PohjoisVenäjällä pesivän ja Suomen läpi muuttavan kannan metsästysverotusta, ja jättää metsästäjälle
joustavuutta metsästyksen kohdentamiseen lajiryhmän sisällä. Sinisorsan ja tavin yhteenlasketun
päiväkiintiön tavoitteena on keventää tavikannan verotusta, sallien kuitenkin kohtuullisen
metsästäjäkohtaisen päiväsaalismäärän. Usein sinisorsia ja taveja saadaan saaliiksi samoissa
metsästystilanteissa. Tavin pienempi koko verrattuna sinisorsaan voi edistää metsästysverotuksen
kohdentamista saman kiintiön sisällä kooltaan suurempiin sinisorsiin ja sitä kautta myös keventää
tavin metsästyspainetta.
Seurantamittarit: Metsästäjäkohtaiset saalismäärät"

Mielestäni oikein järkevä ehdotus. Pelloilta saa pyytää kellä mahdollisuus ja kaupallinenkin sorsajahti mahdollista.

[Lahtinen]

[guide]

[jakellahti]

[heiluri]

[Patruuna]

[mattivehvilainen]

Kylläpä minä luulen, että ne kenellä kaupallisia intressejä tai muutoin resursseja ollut erillisiä lampia kaivattaa, onnistunevat jahtinsa jatkossakin järjestämään joko pyyntiluvin tai sitten pikkuisen keplottelemalla viljelyn kautta (riistapeltona tai normipeltona, josta sattuu vähän huonosti jyvät kyytiin tulemaan).

Itselleni käytännössä omien jahtien osalta se ja sama, mutta periaatteesta kyllä kaikkia ylimääräisiä kieltoja vastustan. Ihan turhia aseita tosiaan suojelupuolelle pikkuhiljaa kuristaa toimintaa milloin miltäkin kantilta. Kiintiöt käyttöön, jos tarkoitus kokonaissaalismääriä alas saada.

[heiluri]

Eikös helpompaa olisi kieltää ruokinnaltapyynti?
Tulisi samalla saalismahdollisuuksia meille luomupyytäjille ja sorsakannatkin alkaisivat parantua kuin itsestään, enkä millään usko että lahtuurapakkojen pitäjät kiintiöitä noudattaisivat kun ovat kohtuuttomuuteen tottuneet ja siihen investoineet.
_________________
Kertalaakiyhdistys

[Patruuna]

Itse metästäjänä voisin aivan hyvin antaa päätäntävallan vaikka birdlifelle sorsastukseen osalta. Enempää se homma ei voi pilalle mennä.