Kuinka suurisarvisen pukin olette saaneet?

[Paavo]

Ovatko alemmat kuvat seurausta ylemmistä. Se toiseksi ylimmäinen on hyvä kun on pantu kahdet sarvet päällekäin.

[heguli]

ei ihan onnistunut toi huijaus yritys, olis pitänyt olla vielä tarkempi ton kameran kanssa
kyllä kaveri on noita isosarvisia paukutellu aivan viimevuosinakin.
tappisarvi näyttelystä jäi vielä aika läjä kuvaamatta.tänä vuonna taitaa olla 4 piikkinen tähän mennessä ainut vähän isompi päinen loput vasoja ja tappipäitä.

[malen]

Heguli, kuinka leveät ovat ylimmän kuvan täytetyn peuran sarvet (70 cm?) ja paljonko niissä on piikkejä, kun tuo tonttulakki häiritsee sarvien arviointia. Kultamitalisarvet ovat joka tapauksessa. Missäpäin hämettä metsästelette?
_________________
sitkeydellä voitetaan

[heguli]

mun mettähommat tapahtuu pääosin Hattulan maisemissa.
naapurin taas Urjalan suunnalla.
täytyy mitata kun piipahdan siellä seuraavan kerran.

[Paavo]

Syvästi epäilen tonttulakin alta paljastuvan kultamitallisarvia.

Jos kantaa on hoidettu hyvin, isoja pukkeja on riitävästi ja ne ovat tarpeeksi vanhoja, lyötyy tappisarvien joukosta paljon kaksi- ja joitain monihaaraisia sarvia.

Kuvan tappisarvet antavat selvän kuvan sarvien rappiosta.

[malen]

Tuosta leveästä sarvityypistä tulee kyllä mukavasti pisteitä leveydestä ja sarvipuoliskojen pituudesta tulee jo varmaan 200 pistettä pelkästään. Mutta kuva voi tietysti valehdella. Komeat ovat joka tapauksessa-oikea valtapukki-vai voisiko tuosta jo sanoa superpukki.
_________________
sitkeydellä voitetaan

[Paavo]

Päin vastoin, liian leveästä sarvityypistä tulee miinuspisteitä. Kuvan perusteella arvioiden nuiden sarvien leveydestä tulisi jo miinuspisteitä.

[kalleyj]

Tällattis kävi

Kävin juur ennen kusell kopin ulkopuolel ja sit pomppas tämmönen sarvipää, eli 8 tappinen pukki. Niska oli paksu eli voi olla että pukki oli vanha ja tappiluku oli pienempi mitä joskus ollut. Naapurin ukko väitti tunnistaneen peuran kun näytin sen hänelle. Eli aika munkki oli peuran kanssa kun se tuli ruokintapaikalle.
Kysymys: voiko pukin tappimäärä sarvissa pienentyä kun eläin vanhenee. Olen kinannut asiasta metsämiesten kanssa, montaa mieltä ollaan. Olisin kiitollinen jos joku antaisi mielipiteensä.

[malen]

Hegulin kuvaamista sarvista voi antaa suurinpiirteisiä lukuja arvioimalla alakanttiinkin. Sisäleveyttä 55 sarvipuoliskon pituudet 55 ja 55. piikkien pituuksia alakanttiin jokainen keskimäärin 12 cm ja kuvitellaan että siinä on kymmenen piikkiä (siinä voi olla myös 12 piikkiä-kuvasta en näe) eli kahdeksasta piikistä tulee 96 pistettä, kun sarven kärkiä ei tietenkään huomioida. ympärysmittoja tulee joka välistä vähintään 10 pisteen verran eli 80 pistettä.
Noin laskien niistä tulisi hopeaa (341 pst.) huomioiden, että siinä olisi vain 10 piikkiä. Jos kyseessä 12 piikkiset ne pomsahtaa kullan puolelle kaikki tunnukset alakanttiin laskien. Tietysti sarvissa voi olla kuvassa näkymättömiä epätyypillisiä "miinuspiikkejä", jotka laskevat tulosta.

Sarvien sisäleveydellä ja sarvipuoliskon pituuksilla on kyllä sellainen yhteys, että pisteet ovat parhaimmillaan kun tietyn sarven puoliskojen pituudet ovat yhtä suuria sisäleveyden kanssa. Kuten yllä olevassa esimerkissä. Eli jos yllämainitsemani sarvien sisäleveys olisi 45 niin pisteitä tulisi sisäleveys+sarvipuoliskot=155 pistettä, jos taas sisäleveys olisi sarvipuoliskojen pituutta suurempi esim.60 cm niin pisteitä tulisi miinuspisteineen 160. Eli hieman ylileveistä tulee enemmän kuin alileveistä. Kun sarvenrungot lähtevät voimakkaasti sivulle(kuten hegulin kuvassa) mutta samalla kaartuvat kuitenkin eteen niin leveyden ja sarvipuoliskojen pituuden suhde ei ole ollenkaan huono. Molemmissa on mittaa runsaasti ja tätä kautta pisteitä tulee paljon miinuspisteet huomioidenkin.
Edellämainitut 160 pistettä saadaan myös hyvinkin kapealla sarvityypillä ns. pystyynlähtevä-tyyppi. Esim. sisäleveys vain 40 cm, mutta tällöin sarvipuoliskojen pituudet ovat jo huomattavat 60 cm. Yleensä kapeat sarvityypit eivät vain ole noin pitkärunkoisia ja jäävät pienemmille pisteille.
_________________
sitkeydellä voitetaan

[malen]

Kyllä olen kirjallisuudesta saanut sellaisen käsityksen, että sarvien koko pienenee "ylivanhoilla elukoilla". Hirvien sarvista tutkimuksia eniten esim. viime vuonna 15-piikkiä ja tätä vuonna vain 11 piikkiä.
Pitäisi tietää tarkkaan sama eläin monelta vuodelta. Se, että ampuu vanhan pukin, jolla on pienet sarvet ei tarkoita, että sarvet olisivat pienentyneet vaan voivat olla vaan muuten perimältään huonot.
_________________
sitkeydellä voitetaan

[ragnar]

Ámmuin muutama vuosi takaperin kymmenpiikkisen peuran, jonka jättösarven olin löytänyt kaksi vuotta aiemmin. Jättösarvi oli jonkin verran suurempi , kuin päässä kiinni olleet eli sarvet olivat heikentyneet.
Aivan varmaksi en voi tietää oliko kyseessä sama peura mutta sarvissa oli epätyypilliset piikit samoissa kohdissa. Ammuin peuran samalta ruokintapaikalta mistä olin jättösarven löytänyt ja kyseessä oli paikan valtapukki.

ps. jos nyt vihdoin sais hommattua digikameran

[Paavo]

Tarkasti teet valokuvista mittauksia malen. Ei edes käsissä pyöritellen pysty sarvien pisteitä laskemaan. Toki sen pystyy onko kyseessä mitalli vai ei

Ovat nuo pistelaskut sen verta monimutkaisia ja tarkkoja. Yrityisesti tuo symmetria vaatimus tekee tepposia, tässä suhteessa hirvensarvet ovat helpommat.

Kuvaa tarkastellessa jää käsitys toisen puolen puuttuvasta piikistä. Jos näin on saavat olla tosi komeat päästäkseen mitaliluokkaan.

Toki komeat sarvet ovat kuvassa, mutta jättäisin piste laskun paikanpäällä tehtäväksi. Olisi mukava nähdä kuvattuna paremmasta kulmasta sarvet.

[Perdiz]

missä menee pronssi mitallin raja noin kansantajuisesti? montako piikkiä, leveys jne? joku nyrkkisääntö?

[malen]

Kyllä on juuri niin kuin Paavo mainitsi, että ei niitä pisteitä yhdestä kuvasta voi antaa varsinkin kun ei näe piikkien lukumäärää, symmetriaa ja epätyypillisiä piikkejä. Laskeskelin vain pohjaksi jotain ihan teoreettisesti
Jos käsiin saa puolestaan tyypilliset sarvet, niin melko tarkat mittaukset ja tulokset saa aikaan muutamassa minuutissa. Jos pitää laskea nopeasti tyypilliset sarvet niin mittaan puolen sentin tarkkuudella kaikki lukemat ja silloin päästään jo melko tarkkaan arvoon. Jos mittaan esim. 9,5 ja oikea olisi 9,7 senttiä niin virhe on vain 0,2 pistettä eli melko merkityksetön. Tärkeämpää on mitata oikein ja oikeasta kohdasta. Esim. ykköspiikki ja muut piikit mitataan eri tavalla. Noista vääristä mittauspisteistä tulee helpommin virhettä kuin mittaustarkkuudesta. Jos sarvien pisteet jäävät jollekin rajalle esim. 295-305 niin silloin mittaukset on tehtävä millilleen, että saadaan varmempi tulos onko mitalisarvi vai ei. Jos tulos on esim. 310 pist. niin silloin sarvet ovat melko varmasti pronssiset.
_________________
sitkeydellä voitetaan

[malen]

Perdiz. Ihan selvää sääntöä pronssirajaan ei voi piikkien määrän perusteella sanoa, koska piikkien pituuksilla on suuri merkitys pisteissä. Olen nähnyt 10 piikkiset sarvet, joissa piikkien pituudet olivat vain jotain 7 cm:n luokkaa ja ei ne täten saaneet paljoakaan pisteitä.
Mutta kun kysyit niin laitetaan tähän nyt sitten sellainen mahdollisen prossitrofeen tiedot. Eli symmetriset sarvet jotka ovat 8-piikkiset. sisäleveyttä 50 cm ja sarvipuoliskojen pituudet 50 cm. ympärysmitat keskimäärin 9 senttiä. Piikkien pituudet keskimäärin 13 senttiä. Eli tuollaisesta saisi juuri pronssin. Tuollainenkin on jo melko komea sarvipää. Eli kyllä 8-piikkisessä pitää olla pitkät piikit tai/ja rungoilla pituutta, jotta saa pronssia. 10-piikkisellä tilanne helpompi.
Täällä hämeessä jossa metsästelen, niin useimmiten 8-piikkiset ei ole pronssisarvisia vaan pronssiinkin tarvitaan useimmiten 10-piikkiä.
Mutta niin se on, että sarviraja pronssiin on mielestäni sopivan tiukka. Trofee on aina komea vaikka olisi pronssin alarajalla
_________________
sitkeydellä voitetaan