Liukuva moottorivene

[Sämpy]

[Peltsu]

[Sämpy]

Joo, tottakai ne jäykistää ja niiden profiilia muutettiinkin joku vuosi sitten.
_________________
"Susi syö sunnuntaina ja mato pistää maanantaina"

[Peltsu]

[Jyrkkä D]

Kaverin isä oli Norjassa laminoinut niin nuukasti omatekoisen veneensä, että siinä näkyi aallot lattiassa sisäpuolella. Ei kovin jäykkä. Eikä huvittanut kovin kauas vuonon rannasta lähteä.

[guide]

[Peltsu]

Oikeastaan enään mitenkään aiheeseen liittyen mutta ku joku mainitti Kulkurin.

Kun laitetaan veteen kuution laatikko ja moottori perään, huomataan että se puskee vettä eteenpäin. Jolloin se on uppoumarunkoinen. Eli ei ylitä omaa tekemäänsä keula-aaltoa mitenkään. Sitten on puoli-liukuvat joita kutsutaan puoliplaanareiksi tai jotkut plaanareiksi. Niitten rungon etuosa ylittää konetehonsa takia oman keula-aaltonsa. Joka, se keula-aalto on jossain kohtaa sitä runkoa. Tuo vene kiikkuu koko ajan ylämäkeen ja vie bensaa. Jos rungon muoto on hyvä ja tehoa löytyy, vene ohittaa oman keula-aaltonsa ja liplattelee veden pintaa suurinpiirtein kitkan vastustamana, jolloin puhutaan liukuveneistä. Niistä joilla mennään kovaa.

Huom. Puhtaan liukuveneen keula nousee lähdössä aina korkealle koska sen pitää kiivetä sen oman keula-aaltonsa yli. Eli ei siitä pulttia kannata ottaa.

On runkomalli joka on puoli-liukuva ja kun tehoa lisätään niin se vain lähtee liukuun, ilman että keula nousee korkeuksiin vaan koska se vain pikkuhiljaa ja huomaamatta jättää keula-aaltonsa peräpeilin taakse nopeuden hitaasti kasvaessa. Perusesimerkki tuosta on vaikkapa kalapalta, pyöreäpohjainen. Muitakin on, vaikkapa Riva, joka on mallisuoritus runkonopeudesta lentoon ilman muutoksia. Helppoja ajettavia, ja usein jopa hyviä. Jotku runkomallit vaatii järkyttäviä tehoja että jaksavat kiikkua keula-aaltonsa yli.


Likuvan ja puoliliukuvan ero käytännössä ? Liukuvalle ku keli yllättää niin meni hankalaksi. Täysillä ei voi ajaa ja hitaalla veneen ominaisuudet on mitä on, osaavalle ei väliä. Puoliliukuvalla voi ajaa mitä tahansa vauhtia kaikkien hyvien ominaisuuksien kanssa. Kokonaiskulutus vain on järkyttävää..

Sitte mennään siihen suomalaiseen osaamiseen monitoimi melkipikkuveneiden kanssa. Minor 640, Kulkuri 21 tai Delphin 740 (ei belladelphin). Todellisia taidonnäytteitä. Hankala löytää parempia.

[Peltsu]

[Valto.]

Sen verran korjaisin tuota Peltsun muuten asiallista selostusta, että kyllä ihan rehellinen liukuva venekkin voi lähtä liukuun ilman sitä keula pystyssä kyntämistä. Normaaliahan se kyllä on, että lähdössä nokka nousee ja vene toimii juuri kuten Peltsu kertoi, mutta ei se ole välttämättömyys eikä tarkoita että runko olisi millään tavalla puoliliukuva. Siellä vaan on perässä tarpeeksi voimaa ja pitoa, niin koko vene nousee kerralla ylös liukuun. Sinne keulaan ei ehdi muodostua mitään aaltoa minkä yli pitäisi kihnuttaa ja siitä menisi muutenkin niin äkkiä yli, ettei sitä ehdi huomata. Teoriassa voi siis toimia juuri samalla tavalla kuten normaalisti, mutta käytännössä veneessä et huomaa missään vaiheessa sitä tyypillistä nokka pystyssä kyntämistä. Ensimmäisillä kerroilla villi tunne, jos on tottunut siihen nokka pystyssä kyntämiseen ja toisinaan isolla kuormalla ja aallokossa joutunut jopa vähän taistelemaan liukuun lähdön kanssa.

Tuosta tulikin mieleen, että esim. Kuhakunkun startti on monesti huvittavaa katsottavaa. Siellä on monesti melkolailla isoja veneitä startissa mitkä kyntää ja kyntää nokka pystyssä ja näyttää etteivät pääse liukuun millään. Osa joutuu välillä jopa luovuttamaan ja kokeilemaan uudestaan. Varmaan vähän normaalia enemmän tavaraa ja väkeä kyydissä, mutta vielä melkoinen ristiaallokko siinä startissa mistä pitäisi päästä liikkeelle. Itsekkin olen muutaman kerran ollut taistelemassa saadaanko vehjettä liukuun vai ei. Joskus pitänyt hakea myötäaaltoon vauhtia tai koittaa hyppäyttää toisen peräaallosta. Se on kirjaimellisesti sitä keulaaallon yli kiipeämistä ja joskus melko sitkasta sellaista. Ihan ääneen piti nauraa, kun ensimmäisiä kertoja oli veneessä mikä vaan pomppasi vaaterissa ylös ja lähti. Hämmentävä tunne, että miten voi iso vene nousta niin kevyesti plaanin, että et edes asiaan keskittymällä huomaa milloin plaanikynnys on ylitetty.

Mutta se on ihan yleispätevä ja laajemminkin hyödynnettävissä oleva oppi, että kun katsoo ennemmin sitä konetehoalueen yläpäätä eikä alapäätä, niin yleensä saa juuri tuota keveyttä. Voi ajaa potkurilla missä riittää pitoa ja kone vaan jaksaa nostaa veneen plaaniin kevyesti raskaallakin kuormalla. Ei nimittäin ole mitenkään harvinaista, että sulo vileenit säästää ensin veneen koossa, eli otetaan sellainen vene joka on sitten siinä oikeassa käytössä aina vähän ylikuormattu. Mutta kun sen pienmmän sai halvalla ja ajateltiin että kyllä sillä pärjää. Sitten siellä on perässä se pienin moottorivaihtoehto mikä nyt varmaan välttää yksin ajellessa tai kevyellä kuormalla. Ja sitten se plaanin nousu on sellaista nokka pystyssä kihnuttamista. Toimiva paketti ei jää kyntämään keula pystyssä, vaan plaaniin nousu on enemmän sellainen keulan kevitys. Vähän kun raju kiihdytys kyykkypyörällä, että keula vähän kevenee mutta suunta on eteen eikä ylös. Ja sitten niillä tehokkaammilla vehkeillä ei tosiaan edes huomaa sitä plaaniin nousua. Kaikkiin veneisiin ei vaan välttämättä saa niin tehokasta konetta runkoon nähden, että jaksaisi tuon tehdä, jos siis pysytään valmistajan suositusten puitteissa.

Tuli vaan mieleen, kun täälläkin on keskusteltu miten eri vehkeillä pärjää kelissä, kuormaa ollaan ottamassa pieneen veneeseen pari kolmea ukkoa, ehkä jokunen koira, isoa kylmälaukkua ja erinäistä jahtirekvisiittaa. Sitten pohditaan, että riittäisikö 20hv kone perään. Meneehän ne varmasti, isoissa veneissäkin on tuollaisia uistelukoneena, mutta jos hakusessa oli liukuva vene jolla voisi tehdä nopeampia siirtymiä, niin ei se kyllä ainakaan kovin kevyesti plaanaavalta vaihtoehdolta kuulosta. Sen enempää eri venevaihtoehtoja ajamatta vähän tuntuu hurjalta. Tuollainen 5m Silver Hawk painaa sen 500kg ja parin kolmen ukon kuormalla 100hv kone perässä on ihan ok millä jaksaa mennä suht kivasti. Ei kävisi mielen vieressäkään tyrkätä sinne perään edes noita 50hv koneita mitä joissakin näyttää olevan, saati edes harkita mitään pienempää tuon kokoluokan veneisiin. Toki silver on leveämpi ja vähän isompi mitä keskustelussa pyörineet 20hv koneella olevat vaihtoehdot, mutta kuorma kuulostaa samalta mitä sinne veneeseen olisi tulossa kyytiin, veneen painoero on ehkä 200kg ja toisessa on 5 kertainen koneteho. Minusta kuulostaa että olisiko se 20hp hieman vajaatehoinen ja joku 40-50hv sopivampi niihinkin tuollaisessa käytössä. Tehohan olisi järkevä valita sen raskaan käytön mukaan eikä minimikuorman mukaan.

Eikä sekään pidä ihan paikkaansa, että plaanaavalla veneellä menisi hankalaksi kun keli yllättää tai ei pystyisi ajamaan täysiä. No ehkä aivan täysiä ajaminen ei ylipäätäänkään ole mielekästä polttoainetaloudellisuuden kannalta, mutta kelissä ei myöskään kyydin puolesta välttämättä mukavaa. Aika harva suomessa kohtaa vesillä keliä missä ei voisi ajaa plaanissa, jos on kunnon veneellä liikkeellä. Eli tässä tullaan siihen mistä puhuin aikaisemmin, että isompi vene nyt vaan auttamatta menee vakaammin kelissä ja sietää kovempaa keliä. Siellä missä pikkuveneellä joutuu taiteilemaan aalto kerrallaan, niin isompi vene päästää plaanissa ohi ja kyydissä on vielä aivan mukavaa. Eli ei sekoiteta tuota plaanaavan veneen ominaisuuksiin, vaan keliin nähden liian pienen plaanaavan veneen ominaisuus se kyllä on.

[Ramiwolf]

Sen verran vielä jotain pientä.
Itselläni käytin Finnark 490 veneessä myös 30 hv konetta ja myös 20 hv konetta, kun yksin pyysin myyntiin kalaa reilu 20 vuotta siiten.
Kyllä se Finnarkki lähti hyvin liukuun jo noilla 20 hv:n tehoillakin, jos keli ei ollut paha tai lastia vähän.
Tuolloin oli pari saman kokoista venettä käytössä yhtä aikaa ja useampikin varakone ja parhaimmillaan yli 700 litraa ryssän halpaa bensaa kannuissa varalla.

Mutta tietenkin reilusti isomman koneen tuo vaatii kahdella hengellä ja lisäkuormilla, joita tässä kohdin oli kriteereinä.

Onhan noita keskipulpettaja myös joillain valmistajilla irtonaisinakin myytävänä. Voi itse laminoida veneeseen kiinni sopivaan kohtaan.
Eiköhän noita keskipenkkejäkin löydy erilaisina irtomalleina jostain tai katsoo muilta mallia ja tekee sitten itselleen sopivan kiinnityksineen.

Noissa veneiden eri aikojen sisärakenteissa on aika paljon eroja.
Mm. Rönkkärit olivat ennen yksikuorisia ja uudemmat taitaa olla järjestäin 2-kuorisia rakenteeltaan.
Vähän sama tyyli on noissa Pellingeissä ja taisi sama juttu myös noille Finnarkeillekin.
Tosin variaatioita löytyy useammanlaisia.
Noihin vanhemman mallisiin, jotka olivat kevyempiä ja yksinkertaisempia rakenteiltaan on helpompi muokata ja lisäillä omia juttujaan, kuin näihin uudempiin malleihin, joista osa on myös nyt itsetyhjeneviä malleja.

Tuosta Röngqvist 16 kulkemisesta verrattuna vaikka Sila 465 veneeseen ja molemmissa 20 kymppiset koneet. Rönkkärissä uudempi 4-tahti Honda ja Silassa vähän vanhempi 2-tahti Yamahan kone.
Molemmat yhden hengen painoilla ajettuna ja vauhdit noin 20 solmua tai vähän ylikin, mutta Rönkkäri meni lämä tiskissä vähän kovempaa.
Ja jos on sopivan vittimäinen vastatuuli, niin Rönkkärillä pystyi ajamaan selvästi kovempaa kuin Silalla pohjan muodoista johtuen.

Eli se, että puoliliukuva vie enemmän polttoainetta ajossa kuin syvä v-pohjainen tai loiva v-pohjainen on käytännön tilanteissa aika vaihtelevaa.

Jos kovemmassa aallokossa ajaa reilulla v-pohjalla, se vaatii silloin reilummin tehoja liussa pysyäkseen, puoliliukuvallakin voi useimmiten ajaa yllättävän hyvin myös kovempaakin tai laskea hieman kaasua ajellen noin 15 solmun vauhdilla, jolloin myös polttoaineen kulutus laskee, mutta mennään edelleen nätisti liussa.
Loivalla v-pohjalla varustetussa veneessä voi tulla tilanne, että on pakko höllätä jossain kohtaa keliä vauhtia niin paljon, että vene menee kuin uppoumavene ilman liukua.

Mutta mikä on se kulutus sitten merimailia tai kilometriä kohden, onkin mielenkiintoista.
Yleensä urku auki ajettaessa se kulutus ei ole pienimmillään, etenkään jos aallokkko on sitä menoa vaikeuttamassa.

Pienessä naftissa liussa koneen kierrokset on mahdollisimman vähäisiä, mutta riittäviä pitämään veneen liussa tuolla noin 15 solmun molemmin puolin, jolloin polttoainettakin menee maltillisesti.
Myös hiljaa ajettaessa hyvin pienellä kaasulla kulutus on vähäistä, mutta matkan teko tapahtuu runkonopeuden mukaan hitaasti, joka ei sovi tämän topicin kategorian kriteereihin.

Tässä jotain pieniä juttuja, jotka nyt heitin vain topicin loppuun.

[Valto.]

Tuota juuri tarkoitin, että varmaan sillä pienelläkin koneella yksin ajellessa pärjää, mutta jos haluaa ottaa kuormaa ja pärjätä kivasti vielä kelissä, niin kyllä suosittelisin ennemmin katselemaan niitä missä on niitä ko. venemallin teholuokituksen isoimpia koneita. Saa sitä pelivaraa kulkemiseen.

Samalla kun mennään tuohon polttoaineen kulutukseen. Edellinen kisavene oli 115hv koneella ja huiput oli siellä 55km/h, eli noin 30 solmua. Kulutus oli kuitenki aika optimaalinen jollain 45km/h marssivauhdilla. Nykyisessä on ohjelmoitu 250hv moottori missä on nyt se 300hv ja vene on pari metriä pidempi mitä edellinen. Se kulkee sen 80km/h ja huilaa aika optimaalisesti siellä 65km/h marssivauhdilla. Polttoaineenkukutus on pienempi tuolla nykyisellä 65km/h ajettaessa mitä edellisellä 55km/h ajettaessa. Molemmissa on ollut nykyaikaiset 4-tahti koneet. Eli ei se iso konekkaan välttämättä älyttömiä syö, jos ajelee matalammilla kierroksilla samaa marssivauhtia mihin pikku koneella joutuu huudattamaan täysiä. Syöhän se toki iso kun ajetaan ja ahnaasti syökin, jos täysillä päästää. Mutta pienempi kone ei automaattisesti ole merkittävästi taloudellisempi, vaan pitää huomioida että sopivalla potkurilla isompi jaksaa mennä samaa vauhtia huomattavasti pienemmillä kierroksilla ja silloin myös meno on taloudellista. Jos vaan malttaa ajella sitä samaa vauhtia mitä siellä pienemmälläkin. Tuo on myös totta, että kulutus on aika olematon esim. tuollaisessa uisteluvauhdissa vaikka ajaisi sillä 300hv koneella ja isolla veneellä. Toki siinä on uistelumoottori erikseen ihan jo sen takia, että tuon hintaluokan koneeseen ei välttämättä ole järkevää kerätä älyttömiä tunteja uistelemalla ja matalassa kiville ajettaessa vahingot on aika paljon kalliimmat. Mutta polttoaineen kulutuksen kannalta ei mikään merkittävä ero uisteleeko 300hv vai 20hv koneella mitä sieltä perästä löytyy. On toki eroa, mutta päivän uistelun jälkeen ei polttoainemittaria katsomalla tiedä kummalla on uisteltu, kun isomman eron saa aikaan siirtymillä ajaako täysiä vai vähän nätimmin ja miten kauas. Päivän saa putputella uisteluvauhtia eikä viisari hirveitä värähdä. Pahin on, jos kovassa kelissä ei pysty tai uskalla ajaa plaanissa, eikä kuitenkaan halua putputella uppoamanopeutta. Se plaanaava vene menee todella raskaasri, jos jatkuvasti kynnetään siellä alle plaani vauhdeissa vähän nokka pystyssä. Edellisessä veneessä oli turhan tylppä keula kovaan keliin ja trimmilevyt puuttui. Välillä oli pakko pudottaa vaihtia, kun ei selkä eikä sielu antanut myöden paukuttaa plaanissa metrin aaltoon. Ja sen kyllä huomasi polttoainemittarista. Aivan älytln kulutus, kun ajo on yhtä kiihdytystä ja hidastusta. Tuolla varmaan puoliplaanaava syö vähemmän, kun voi ajaa sitä vauhtia mikä passaa tilanteeseen. Tai sitten vaaditaan veneeltä ominaisuuksia, että pystyy ajamaan plaanissa surutta siihen isoonkin aaltoon ja vene sekä veneilijät kestää sitä menoa. Jos keula toimii hyvin aallokossa, veneen saa säädettyä sellaiseen kulmaan missä pohjan muoto on tarkoitettu toimimaan ja kuskilla pää kestää syöttää vaikka silmät sanoo että raaka on keli, niin kulutus on kohtuullinen ja matka taittuu aika kivasti. Tuo voi pienellä plaanaavalla veneellä jäädä aika monessa kelissä tekemättä, joten herkemmin ollaan tilanteessa jossa se puoliplaanaava voisi oikeasti mennä pienemmällä kulutuksella ja kivuttomammin.

[valmet 412s]

Nyt ollaan hyvin asian äärellä miksi yleiskäyttöön mieluummin se puoliplaaneri...


Itse saman todennut kun sorsalla käyty, jyrkällä v-pohjalla on pakko ajaa lujaa ja sitten kastuu kaikki ja selkä kovilla....

Se että vene ei roiski sisään on pirun iso mukavuusvaikutus, näissä on eroja sitte paljon.
_________________
Varisjahdin veteraani...

[Sämpy]

No nyt kun kulutukseen mentiin niin oliko se Nimrodille millainen kriteeri. Mulla esim. tuo uusimman mallin ruiskuTohatsu 20hp kuluttaa keskimäärin ehkä 3,5l/h. Saa tuolla jo kohtuullisesti rullata että se ihan kuluksi käy veneilyn kokonaiskustannuksiin kun verrataan. Mökillä on joku 80-luvun 4hp Suzuki ja se vie soutuveneessä varmaan samaa luokkaa aikayksikössä mutta matkaa taittuu sinä aikana vain kolmannes.
_________________
"Susi syö sunnuntaina ja mato pistää maanantaina"

[valmet 412s]

Ottaisin tohatsun koneen jos nyt uutta olisi ostamassa.

Käytetyistä varmaa honda/yamaha lisäksi....
_________________
Varisjahdin veteraani...

[Nimrod]