Kanalintuhavainnot 2023

[jkvi]

[kekkelberg]

[Patruuna]

Minun mielestä hyvin paikka ja vuosikohtaista miten käyttäytyvät ja puissa istuvat. Välillä niitä ei ajamalla saa istumaan puuhun, mutta toisinaan kyllä nousevat jollekkin aukon laitaan katsomaan. Viime vuotta aiemmin oli useampi vaikea vuosi. Ajettiin kyllä paljon lintuja lentoon vaan ne löytyivät 200-500m päästä metsän sisältä joko maasta ja puusta. Näitä vuosia aiemmin oli taas tilanteita kun istuivat useinkin latvaan. Tänään maakotka liiteli sillä alueella missä käytiin. Nyt sieltä vois pikkuparvissa löytää metsoja ja koppeloita.

[Valto.]

Omien kokemusten mukaan istuvat melkeen aina puuhun. Eri asia löytääkö niitä sieltä puusta. Jos on aukon lähellä, niin monesti lentävät aukon yli toiseen laitaan puuhun ja pääsee kiväärillä ampumaan. Metsästä harvoin menevät suoraan, vaan usein koukkaavat vähän lenkkiä ja istuvat johonkin puolipuuhun. Mutta siihenhän se pystykorvillakin perustuu, että hätistelevät linnut maasta lentoon, seuraavat mihin puuhun lintu istuu ja menevät haukkumaan. Aikanaan pystykorvan kanssa saattoi mennä päiväkin jotain metsoa seuraillessa. Kun oppi tuntemaan alueen metsoja, niin monesti tiesi jo lähtösuunnasta melko tarkasti minne menee ja mistä löytyy seuraavaksi. Jos vaan on esim. tällaiset kelit kuin nyt, niin ei tahdo päästä ampumahollille kun karkaavat vähän liian kaukaa.

Tänään seisojan kanssa oli taas useita tilanteita, mutta ei tuolla jäätyneessä rahkeikossa pääse haulikkohollille. Huvikseen kokeilin että kävelin oletetulle pakoreitille, annoin koiralle pannalla äänimerkin 150m päästä, niin koira nosti linnut ja lensivätkin hollilta. Jätin toistaiseksi ampumatta, mutta tulipahan testattua että onnistuisi se noinkin.

[Gerberos]

No kyllähän se aikalailla poikkeuksetta puuhun menee, eri asia kuinka kauas. Yleensä jos koira karkottaa, voi jäädä lähemmäs, ja jos ihminen niin usein lentää kauemmas. Ja tilanteista, keleistä, vuodenajasta ja sun muusta riippuu paljon.

[Pohjola]

Kymmeniä ampunu vastaavista tilanteista...ihan yleistä

[Valto.]

Sen verran kyllä allekirjoitan patruunan havaintoja, että vuodesta ja alueesta riippuu miten herkkään istuvat latvaan. Välillä maakotkia pyörinyt enemmänkin jahtialueella, niin se kyllä äkkiä näkyy, eikä metsot istu latvaan kirveelläkään. Mutta kyllä ne silti puihin jää, eri asia löytääkö niitä jalkamies ilman hyvin puusta löytävää koiraa.

Koiran edessä saattavat nostaa puuhun ihan muutaman kymmenen metrin päähän, ukon edestä aika harvoin. Mutta kyllä ne silti yleensä muutaman sadan metrin päästä löytää. Harvoin on linnuntietä yli kilometriä karkkopaikalta. Niitä sellaisia 300-500m paikan vaihtoja saattaa päästä tosiaan seuraamaan vaikka päivän, jos tuntee alueen ja paikallisten metsojen tavat.

[Hanzzi]

Kompassi suunta mihin lähti. Mitä kovempi pakkanen sitä lähempää löytyy. Yleensä tuon 500m sisältä. Mutta ehkä tässä on jotain muutosta käyttäytymisessä huomannu. Lentävät kerralla eri vaaraan tai tekevätkin enempi kaarroksen. Riippuu varmaan myös siitä miten metso kokee karkon, onko tietoinen ihmisestä.

[jkvi]

[Pohjola]

jkvi,,+1.
jos kotkat estää ,, nii olisinkohan saanu yhtään......

[Patruuna]

Samapa se mitä muut sanoo kun itse tiedän mitä olen nähnyt. Kyllä ne puuhun istuu lähes aina, mutta eivät todellakaan istu minnekkään aukolle tai keskelle suota läheskään aina. On alueita missä on metsoja, mutta en ole ikinä nähnyt latvassa ainuttakaan vaikka paljon liikkunut kävellen, hiihtäen ja kelkalla. Sitten on alueita missä niitä usein näkee latvassa, mutta vuosissa on eroja. Joskus ne kaikkoavat ihmistä vaan muutaman sata metriä ja istuvat johonkin tiheämpään räme puskaan puolipuuhun. Tai ihan vaan keskelle metsää. Vaikka olis soita ja aukkoja etumaastossa.

Jos lintuja on enemmän kuin yksi niin silloin tuntuvat herkemmin jäävän näkösälle. Istuvat suon korkeimpaan mäntyyn katteleen. Taitavat muutenkin paremmin istui puissa jos niitä on enemmän kuin yksi. Enemmän silmäpareja tarkkailemassa petolintuja. Yksinäisillä on turvallisempaa pysytellä lähellä maata.

Hölmöä yleistää mitään jos vaan omalta alueelta kokemukset.

[Pohjola]

No just...

[Valto.]

Kyllä niissä on eroja. Esim. nyt en ole omilla jahtimailla nähnyt vuosiin metsoa latvassa. Siis tuolla missä yleensä metsästän. Ennen oli aivan tyypillistä, että löytyi latvasta esim. aamupassista palatessa. Nykyään löytyy järkiään metsän puolelta puolipuusta metsot. Vastaavasti esim. Taivalkoskelta ammuin monena syksynä useammankin metson latvaan ja juuri noita karkotettuja. Kiertelin aukkojen laitoja haulikon kanssa ja jos ei saanut haulikkohollia, niin kiväärillä se karannut aukon vastakkaiseen laitaan latvaan. Teeriä kyllä saa tuolla Kajaanin suunnilla edelleen ampua latvaan, etenkin karkkoparvet jää yllättävän useinkin puihin jonkun sopivan aukon laitaan. Mutta sillä paikallistuntemuksella kyllä tietää parhaillaan melkeen jo puun mihin istuu, kun näkee lähtösuunnan. Nyt ei seisojan kanssa tule enää niin juostua karkonneiden perässä, mutta pystykorvan kanssa aikaan oppi paikat aika hyvin. Melko tapojensa orja monikin metso, mutta osaa ne silti olla ovelia eikä aina hevillä pääse ampumaan vaikka tietäisi miten tarkasti mistä sen löytää.

[Patruuna]

[kekkelberg]

Jännä miten täällä pitää heti yleistää omat havainnot ainoaksi totuudeksi. Ei kukaan ole kiistänyt, ettei metso voi karkoituksen jälkeen istua latvaan. Onhan tuota eräkirjallisuudessakin hehkutettu iät ja ajat. Itseäni kiinnostaa miksi joillakin alueilla näin ei käy juuri koskaan? Nähty ihan riittävän monesti omilla mailla ja naapurikuntien MH:n alueilla. Vastaavasti mitä on tullut kuljettua esim. Pohjois-Karjalassa muutamalla alueella niin tilanne on siellä täysin erilainen.
Edit. Tilanne on jatkunut meillä samanlaisena jo ainakin 15 jos ei 20v. Ja siihen mahtuu ihan hyviäkin lintuvuosia väliin...

Maakotkat ja kanahaukat on kyllä omilla metsästysmailla yleistyneet reilusti. Onko se sitten siinä suurin syy, kun kyllä tuollakin ennen metsoja latvoissa näki loppusyksystä?

Jkvi:n kanssa samaa mieltä siitä, että harvemmin karkkoava metso lentää suoraan. Yleensä jonkinlaisen kaarroksen tekee, vaikka ei latvaan jäisikään.