Näytä edellinen aihe :: Näytä seuraava aihe |
Kirjoittaja |
Viesti |
äRPee Kanta-asiakas
Liittynyt: 06 Maa 2004 Viestejä: 2634
|
Lähetetty: 05.06.2004 13:32 Viestin aihe: Renkkupaino |
|
|
Pari päivää takaperin oli tarkoitus valaa viime syksynä putsatulla renkkupainolla muutama kuula kalibereja .30 ja .45. No hommasta sinällään ei tullut oikein mitään, mutta tulipahan testattua ko. erän kovuus; BHN8 ilmassa jäähdytettynä. Vain. Satsissa on seassa kaikki ei-epäilyttävä, eli vanhempia ja uudempia klipsipainoja ja jonkin verran pehmeitä tarrapainoja. Ehkä olisi luokkaa BHN9 pelkillä klipsipainoilla. Seos vaati rutkasti lämpöä ja muotti ei oikein tahtonut täyttyä aivan tiptop sitten millään. 430 astetta teki kyllä mitoissaan olevia täysikulmaisia luoteja kauhalla ja myös venttiilillä, mutta kuuraisia ja hiukan alamitassa olevia. Tinaa olisi kaivannut, mutta sitä ei ollut tietenkään lisättäväksi missään muodossa ja etukäteen olin päättänyt jättää linon rauhaan, joten enempi meni harrastamiseksi se sessio. Sain tosin uuden Leen muotin oikuttelemaan, koska olin oikaissut leikkurin Leellittelyssä, menee siis remonttiin ajan salliessa. Voisi otta kuvia jos Leellittely kiinnostaa jotakuta. |
|
Takaisin alkuun |
|
|
TT Vakituinen kirjoittaja
Liittynyt: 27 Tou 2004 Viestejä: 14
|
Lähetetty: 05.06.2004 13:48 Viestin aihe: |
|
|
äRPee, tottakai kiinnostaa! Kuvia vaan! Ja laitappa samalla kuvia näistä epäonnistuneista luodeista.
Oliskos mahdollista että tekisit vähän lisäkokeilua, ja lisäisit hiukka tinaa sekaan?
Niin ei ihan hulluna mollattais renkkupainojen käyttöä
Entäs saatko mitattua seoksen kovuuden jäähdyttämällä kylmään veteen. Se kiinnostaisi kovasti.
Käykö autokorjaamoiden käyttämä koritina seostamiseen? Millainen on sen koostumus? Millainen seostussuhde pelittäis renkkupainojen kanssa? Painoyksikköinä siis. |
|
Takaisin alkuun |
|
|
äRPee Kanta-asiakas
Liittynyt: 06 Maa 2004 Viestejä: 2634
|
Lähetetty: 05.06.2004 14:52 Viestin aihe: |
|
|
TT kirjoitti: | Entäs saatko mitattua seoksen kovuuden jäähdyttämällä kylmään veteen. Se kiinnostaisi kovasti. |
Onneksi toisilla ajatus juoksee... Renkkupaino rules. En noita testaamiani isoja ollut veteen pudottanut, mutta pienempiä kyllä. Jätin ne testaamatta, koska testeri vaatii riittävän ison lättänän luodin päähän, eikä millään jaksanut silloin turata enempää. Nyt katkaisin muutaman samppelin ja samalla tuli testattua eilisiä BHN8-luoteja uudestaan ja renkkupaino näytti luonteensa, eli se kovenee ajan kanssa ja pidemmän ajan kanssa taas pehmenee. Eiliset BHN8:t oli nyt menossa jo BHN10-11 ja nuo .30-vetehiset jopa BHN16-18 luokkaa. Mittasin useamman, joten ei pelkästä mittavirheestä ole kyse vaikka ei tämä tieteellistä tarkastelua vastaakaan. Kuvassa kuulia, ei niinkään viallisia muuten, mutta rumia ja Lee-pötkylöissä pieniä kantavikoja (mutta ei suinkaan natsoja). Saan näillä kyllä thirtyousixin latauspituudet tutkittua ja ensimmäisen kalibrointikokoehdokkaan valkattua etukäteen. Ei ehkä välttämättä kaipaa kalibrointia muuten, mutta kilpi pitää saada kiinni.
Koritinasta kannattaisi tutkia tinan määrä, saattaa olla kyljessä stanssi tai toimittaja ainakin osaa sen kertoa. Jos tavara on Wurthiltä, niin heidän luettelossaan on speksit kerrottu. Pb63/Sn37 tai 50/50 tankoa voi laittaa padalliseen yhden ja toisenkin, mutta sitten pitää etsiä vikaa jo muualta kuin tinan määrästä. Aloittaa kannattaa ilman tinaa, jos onnistaa, niin on aina halvempaa.
|
|
Takaisin alkuun |
|
|
Manaaja Vakituinen kirjoittaja
Liittynyt: 24 Maa 2004 Viestejä: 65 Paikkakunta: Rauma
|
Lähetetty: 05.06.2004 17:42 Viestin aihe: |
|
|
Kun tässä on näitä viestiketjuja lueskellut, niin on monesti ollut juttua lyijyn kovuudesta ja sen mittaamisesta. Itse, kun en ole vielä yhtään luotia itse valanut jäikin askarruttamaan, että miten se kovuus oikeen mitataan.
Mitenkä sitten saa selvitettyä, että mitä muita ainesosia seoksessa on kuin lyijya? _________________ Manaaja |
|
Takaisin alkuun |
|
|
TT Vakituinen kirjoittaja
Liittynyt: 27 Tou 2004 Viestejä: 14
|
Lähetetty: 05.06.2004 19:01 Viestin aihe: |
|
|
äRPee,
eli ymmärsinkö oikein, nyt sait mitattua ne .30 luodit, ja nämä oli veteen pudotettuja? Ja näissä veteenpudotetuissa oli BHN 16-18 kovuudet?
Ja samasta satsista(?) ilmaan jäähdytetyt .45 kuulat olivat valun jälkeen n.8 BHN ja nyt sitten kun vanhenivat niin olivat jo päivässä kovoneet 11 asti?
Mielenkiintoista... säilytäppä ne .45 kuulat ja mittaa ne viikon päästä.
Nähdään miten kovaksi ne kovoo. Ja toisaalta olis kiva tietää tapahtuuko ihan heti mitään noille veteen jäähdytetyille.
Huippu työtä!! Kiitos!
Minkä valmistajan muotista tuli tuo .30 kuula? |
|
Takaisin alkuun |
|
|
äRPee Kanta-asiakas
Liittynyt: 06 Maa 2004 Viestejä: 2634
|
Lähetetty: 06.06.2004 00:52 Viestin aihe: |
|
|
Manaaja kirjoitti: | Kun tässä on näitä viestiketjuja lueskellut, niin on monesti ollut juttua lyijyn kovuudesta ja sen mittaamisesta. Itse, kun en ole vielä yhtään luotia itse valanut jäikin askarruttamaan, että miten se kovuus oikeen mitataan.
Mitenkä sitten saa selvitettyä, että mitä muita ainesosia seoksessa on kuin lyijya? |
Enpä osaa sanoa seoksen osien selvittelystä paljon mitään. Seoksilla on kuitenkin oma olemuksensa, josta jotain voi päätellä. Kynnellä merkkaantuva on lähellä lyijyä (BHN5), mutta saattaa sisältää vähän tinaa kuitenkin. Rengaspaino hyvin pehmeänä (tuo BHN8) merkkaantuu vielä jotenkin, mutta sitä kovempaan ei kynsi pysty. Linon (BHN22) tai lähes linon tunnistaa siitä että sen saa lohkeamaan pudottamalla esimerkiksi tangon keskikohdastaan jonkin kovan päälle tai lyömällä linopalaa vasaralla ja lohkopinta on "hauraan" näköinen. En osaa kummemmin sanoa, nämä pitää itse kokeilla ja nähdä. Puhtaalle tinalle oli ennen hyvä tuntomerkki se, että tanko väännettäessä narisi ja narskui, mutta nykyisistä paljon tinaa sisältävistä tankotinoista en ole niin puhdasta löytänyt, että olisi narissut. Kovuuden voi mitata lyijyseosten tapauksessa sitä varten valmistetulla mittarilla, joita on muutamaa valmistetta saatavana. Minulla on Saecon näppärä Vernier-asteikkoon perustuva mittari, josta BHN-arvo käännetään Saecon oman asteikon perusteella. Huono puoli tällä on, että mitattavan objektin pitäisi olla muodoltaan luoti ja päästään riittävän isosti tasainen. LBT ja Cabine Tree tekee mittareita, jotka mittaa palan ja harkonkin (ainakin Cabine Tree) ja Leeltä saa edullisempaa mittakappaleeseen painetun kolon mittaamiseen perustuvaa mittaria. Leestä olen kuullut kokemuksia aivan sudesta varsin pätevään systeemiin. Kotimittarinkin voi väsätä, kyse ei ole mistään ufoilusta, vaan selkeästä matematiikasta ja tarkkuus riippuu testaajan kyvystä mitata metallista siihen painetun kolon kokoa riittävän tarkasti. Tähän voisi joskus palatakin, olen sen itse kokeillut ja se toimii kyllä.
TT kirjoitti: | ..eli ymmärsinkö oikein, nyt sait mitattua ne .30 luodit, ja nämä oli veteen pudotettuja? Ja näissä veteenpudotetuissa oli BHN 16-18 kovuudet? Ja samasta satsista(?) ilmaan jäähdytetyt .45 kuulat olivat valun jälkeen n.8 BHN ja nyt sitten kun vanhenivat niin olivat jo päivässä kovoneet 11 asti? Mielenkiintoista... säilytäppä ne .45 kuulat ja mittaa ne viikon päästä. Nähdään miten kovaksi ne kovoo. Ja toisaalta olis kiva tietää tapahtuuko ihan heti mitään noille veteen jäähdytetyille. Minkä valmistajan muotista tuli tuo .30 kuula? |
Juu sain mitattua kun jaksoin katkaista tuon kärjen pois ja viilata mittaria varten tasaisen lättänän kuten kuvassa on parissa yksilössä. BHN 16-18 löytyi juuri hetken vanhentuneista kuulista. Tuoreen tavaran kovuutta en siis mitannut, mutta ne ovat olleet veikkaamalla suhteessa saman verran kovempia kuin nämä hetken vanhenneet nyt. Myös .45-kohdan ymmärsit oikein. Voin vielä tähän palatakin, mutta ei siinä enää paljon tapahdu. Kuriositeettina viimesyksyinen hirvikuula, jossa on samaa renkkua ja 25% linoa on nyt enää BHN15...! Tämä kovuus on ehkä jo pysyvää laatua näissä. Viime syksynä ei ollut mittaria, joten tuoretta kovuutta en niistä tiedä. Tuo varsin nenäkäs kuukeli on Leen muotista, joka menee siis remonttiin leikkurin ahdistelukohtauksen vuoksi. Se oli puoliksi Leellitelty, mutta nyt sille on pakko tehdä full monty ettei se mene pilalle. Palataan siihen joskus. Kiitos. On mukavaa että jotakuta kiinnostaa, tarkoitus on pitää asiaa yllä sikäli kun tässä jaksaa sohlata. Toivottavasti muutama muukin innostuu mukaan. |
|
Takaisin alkuun |
|
|
Ruutiukko Kanta-asiakas
Liittynyt: 24 Maa 2004 Viestejä: 951 Paikkakunta: Suomen Demokraattinen Kansantasavalta
|
Lähetetty: 07.06.2004 11:33 Viestin aihe: |
|
|
Kylläpä hirvikuulat pehmenivät kovasti!
Tuota, äRPee : miten "Leellitellään" muotti kuntoon? Hauska termi.
Olen putsaillut muutaman ämpärillisen painoja viime päivinä, valoin siinä samalla huvikseni nelivitosia aikamoisen läjän ihan roiskintakuuliksi vain. Kyseinen Lee 255 RN toimii parhaiten "liian kuumana" , mittaria ei ole mutta "frostyja" tulee aika kivasti ja en ole niissä ongelmia huomannut. Tasaista tavaraa.
Ainakin yhdestä satsista lähti tinaa varsin paljonkin fluxaillessa, muotti toimi silti ihmeen hyvin mutta kaikki oli kyllä todella kuumaa. Ovat niin yksilöitä nuo muotit. |
|
Takaisin alkuun |
|
|
havu Kanta-asiakas
Liittynyt: 11 Maa 2004 Viestejä: 3242
|
Lähetetty: 07.06.2004 12:08 Viestin aihe: |
|
|
Joku vanhaparta lätäkön tuolta puolelta kehua ylisti kunnollista temperatuuremittaria. Sillä hän selvittää samojen tein, jotta mitä keitos pitää sisällään. Sanoi, jotta neet keitokset ovat varsin tarkkoja sulamislämmöistään.
Eli ensinnä kannattaa haalia itselleen taulukko eri (pää-)aineiden sulamislämmöistä ja kartuttaa kirjastoa valujen mukaan, jolloin omasta taulukosta pian näkee yhä tarkemmin mistä on kyse.
Niin varmaan. En tiedä kuinka käytännössä toimii ainakaan ainoana tapana. Ehkä sitten apukeinona. Äkkiä ajatellen voisi toimia parhaiten jos on vain kahta ainesta.
Tuli meinaan juuri hommattua semmoinen mittari Bebekistä puikkoanturin keralla. |
|
Takaisin alkuun |
|
|
upper Vakituinen kirjoittaja
Liittynyt: 07 Maa 2004 Viestejä: 35 Paikkakunta: Suomi
|
Lähetetty: 07.06.2004 16:06 Viestin aihe: |
|
|
äRPee kirjoitti: |
...Nyt katkaisin muutaman samppelin ja samalla tuli testattua eilisiä BHN8-luoteja uudestaan ja renkkupaino näytti luonteensa, eli se kovenee ajan kanssa ja pidemmän ajan kanssa taas pehmenee. Eiliset BHN8:t oli nyt menossa jo BHN10-11 ja nuo .30-vetehiset jopa BHN16-18 luokkaa. Mittasin useamman, joten ei pelkästä mittavirheestä ole kyse vaikka ei tämä tieteellistä tarkastelua vastaakaan.
|
Onko täysin poissuljettua, että mitattu luotien koveneminen olisi johtunut luotia katkaistaessa tapahtuneessa paikallisesta muokkauslujittumisesta?
Mielenkiintoista. Kirjoittele lisää kun kokemusta tuntuu löytyvän... |
|
Takaisin alkuun |
|
|
Jartsu Banned
Liittynyt: 08 Maa 2004 Viestejä: 30047 Paikkakunta: keski pohjanmaa
|
Lähetetty: 07.06.2004 20:25 Viestin aihe: |
|
|
Onko ruutiukko tai äRPee tehnyt isoja kuulia hitaana jotka laajenee. supu nopeuksissa tai kokeiilut hauleista tai vastaavasta sulattaa.
Kiinnostais tietää ja varmasti Havua myöskin uskoisin.
Jos teillä tietoa olis tai olisitte kokeilleet joskus niin olisin kiitollinen. |
|
Takaisin alkuun |
|
|
äRPee Kanta-asiakas
Liittynyt: 06 Maa 2004 Viestejä: 2634
|
Lähetetty: 07.06.2004 20:29 Viestin aihe: |
|
|
upper kirjoitti: | Onko täysin poissuljettua, että mitattu luotien koveneminen olisi johtunut luotia katkaistaessa tapahtuneessa paikallisesta muokkauslujittumisesta? |
Oikeastaan on poissuljettua, koska lämpökäsitelty kuula käyttäytyy niin, että se muokkauskohdasta pehmenee. Tästä syystä esimerkiksi lämpökäsittely pitäisi tehdä kalibroinnin jälkeen ja viimeisenä käsittelyn jälkeen voidellaan ylikokoisella holkilla, jolla myös asetetaan mahdollinen kilpi. Tai näin ainakin kehotetaan tehtävän mikäli kovuus ja erityisesti sen säilyminen on tärkeää ja kai se silloin on, jos kerran erikseen lämpökäsitellään kovaksi. Jos taas tulee sopivassa paikassa mieleen, niin voihan tuotakin kokeilla. Innokkaimmat väittää, että koko lämpökäsittely olisi turhaa sen vuoksi, että ammuttaessa luoti joka tapauksessa muokkaantuu pehmeäksi. Tuota kovuuden muuttumista tuossa jo seuranneena olisin kuitenkin sitä mieltä, että aivan niin hitaasti ei kuula lähde että ehtisi siinä huristaessaan paljon pehmetä... Kuparihan esimerkiksi muokattaessa kovenee ja hehkutettaessa pehmenee, mutta se käyttäytyy siinäkin eri tavalla kuin kuulametalli, että hehkuvan kuparin saa pudottaa veteen ilman että se kovenee sillä. Rauta taas...bla bla bla... hehe. Kokemuskin on suhteellinen käsite. Intoa tosin piisaa, löytyisipä vielä aikaakin. Jartsu tittapå tuo toinen juttu. |
|
Takaisin alkuun |
|
|
|
|
Et voi kirjoittaa uusia viestejä tässä foorumissa Et voi vastata viesteihin tässä foorumissa Et voi muokata viestejäsi tässä foorumissa Et voi poistaa viestejäsi tässä foorumissa Et voi äänestää tässä foorumissa
|
|