Saako taajama-alueella metsästää?

[Artturi]

Jäi vielä ihmetyttämään Paavon tulkinta (toisen otsikon alla), että järjestylaki kieltää ampumisen taajama-alueella, jonka myötä metsästys ampumalla olisi myös kielletty taajama-alueella.

Kun luin järjestyslain uudestaan niin huomasin myös että ensimmäisen luvun 2§ määritellään järjestyslaissa tarkoitettu yleinen paikka ja taajama erikseen. Ja toisen luvun 3§ kohta 3) kieltää ampumisen yleisellä paikalla, eli ks. laissa ei siis edes puhuta ampumisesta taajamasta. Lopussa lainaus ks. lainkohdasta.

Onko tässä sitten tulkittava lakia siten, että yleinen paikka = taajama ja toisinpäin? Ei kai sentään?

Entä tulkinta siten, että jäjestyslaki yksiselitteisesti kieltää ampumisen taajamassa? Vai voisiko lain kohdan tulkita niin, että ampuminen yleisellä paikalla on kielletty, jos yleistä järjestystä häiritään tai turvallisuutta vaarannetaan?

Maallikkona olisi kiinostavaa kuulla, jonkun lakiteksteihin ja niiden tulkintaan pätevöityneen näkemys tai vielä parempaa niin kokemus/ennakkotapaus asiasta. Toisaalta taajama-alueella metsästys on niin tavallista ja yleistä, että turha kai tästä on vääntää. Toisaalta ihan mielenkiinnosta olisi mukava saada asiantuntijoiden avustuksella absoluuttinen totuus esiin.



Järjestyslaki 27.6.2003/612
Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

1 luku
Yleiset säännökset
1 §
Lain tarkoitus
Tämän lain tarkoituksena on edistää yleistä järjestystä ja turvallisuutta.

2 §
Määritelmät
Tässä laissa tarkoitetaan:

1) yleisellä paikalla:

a) tietä, katua, jalkakäytävää, toria, puistoa, uimarantaa, urheilukenttää, vesialuetta, hautausmaata tai muuta vastaavaa aluetta, joka on yleisön käytettävissä;

b) rakennusta, joukkoliikenteen kulkuneuvoa ja muuta vastaavaa paikkaa, kuten virastoa, toimistoa, liikenneasemaa, kauppakeskusta, liikehuoneistoa tai ravintolaa, joka on yleisön käytettävissä joko jonkin tilaisuuden aikana tai muutoin;

2) taajamalla taajaan rakennettua aluetta, joka on osoitettu taajama-liikennemerkillä.

2 luku
Järjestyksen ja turvallisuuden vaarantaminen sekä häiriön aiheuttaminen
3 §
Yleisen järjestyksen häiritseminen ja turvallisuuden vaarantaminen
Yleisen järjestyksen häiritseminen tai turvallisuuden vaarantaminen yleisellä paikalla on kielletty:

1) metelöimällä ja muulla vastaavalla tavalla;

2) toistuvilla uhkaavilla eleillä, hyökkäävillä liikkeillä, suullisesti esitetyillä uhkailuilla ja muulla vastaavalla, pelkoa herättävällä uhkaavalla käyttäytymisellä;

3) ampumalla, heittämällä esineitä tai muulla vastaavalla tavalla.

Edellä 1 momentissa tarkoitettu toiminta on kielletty myös muualla kuin yleisellä paikalla, jos toiminnan vaikutus ulottuu yleiselle paikalle.

[Tate]

Taajama sisältää usein yleisiä paikkoja mutta ei ole sama asia.
Esim. kotipiha voi olla taajamassa mutta ei ole yleinen paikka.
_________________

[hylsy]

Olisko nyt tullut sekoitettua vanha kuntien järjestyssääntö uuteen järjestyslakiin
_________________
Aina on, joskus ei.

[E_h_e]

Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi turvallisuuden edistämistä yleisillä paikoilla koskevien säännösten uudistamiseksi

YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT
1. Lakiehdotusten perustelut
1.1. Järjestyslaki
1 luku. Yleiset säännökset


2 §. Määritelmiä. Monet järjestyslain säännökset koskevat yleistä paikkaa. Yleisellä paikalla tarkoitetaan sellaisia paikkoja, jotka on tarkoitettu yleisesti käytettäviksi tai joita tosiasiallisesti, pysyvästi tai tilapäisesti, yleisesti käytetään, riippumatta siitä, kuka paikat omistaa.

Yleisten paikkojen ulkopuolelle jäävät kotirauhan suojaamat paikat. Kotirauhan suojaamia paikkoja ovat yksityisyyttä, rauhaa ja kunniaa koskevan uuden rikoslain 24 luvun 11 §:n (laki 531/2000, HE 184/1999 vp) mukaan asunnot, loma-asunnot ja muut asumiseen tarkoitetut tilat, kuten hotellihuoneet, teltat, asuntovaunut ja asuttavat alukset, sekä asuintalojen porraskäytävät ja asukkaiden yksityisaluetta olevat pihat niihin välittömästi liittyvine rakennuksineen. Asunnolla tarkoitetaan muun muassa kerros- ja rivitalohuoneistoja, omakotitaloja sekä niiden osia. Loma-asuntoja voivat olla esimerkiksi kesämökit. Hotellihuoneeseen verrattavia paikkoja ovat muutkin majoitusliikkeiden vieraiden majoittamista varten pitämät huoneet. Teltat voivat olla sekä lyhytaikaiseen yöpymiseen että pitempiaikaiseen asumiseen tarkoitettuja. Asuntovaunuihin rinnastetaan asuntoautot ja rekka-auton vetovaunu, jos siinä on nukkumiseen tarkoitettu osa. Veneet, joissa voidaan yöpyä, voivat olla asuttavia aluksia.

Asuintalojen porraskäytävät ja asukkaiden yksityisaluetta olevat piha-alueet niihin kuuluvine rakennuksineen ovat kotirauhan piiriin kuuluvia. Tällaisia alueita ovat esimerkiksi omakotitalojen pihat. Pienehköissä asunto-osakeyhtiöissä on myös mahdollista, että yhtiön omistamat piha-alueet on joko yhtiöjärjestyksessä tai sopimalla jaettu eri asuntojen asukkaiden yksityisalueisiin. Tällaiset alueet nauttivat kotirauhan suojaa. Normaalit kerrostalojen pihat, joihin ei kuljeta lukittujen ovien tai porttien kautta, ovat yleisiä paikkoja.

Järjestyslain yleisiä paikkoja koskevat säännökset eivät kuitenkaan koske kaikkia paikkoja, joilla ei ole kotirauhan suojaa. Esimerkiksi asumiseen tarkoittamattomat rakennukset, kuten ladot ja varastokopit, eivät ole kotirauhan piiriin kuuluvia paikkoja, mutta ne eivät myöskään ole yleisiä paikkoja. Yleisen kriteerinä ei ole sinänsä paikan asumistarkoitus.

Yleiset paikat ovat ensinnäkin avoimessa tilassa olevia alueita, joille pääsee joutumatta kulkemaan oven tai portin kautta. Tyypillisiä yleisiä paikkoja ovat yleiset tiet ja kadut, jalkakäytävät ja kevyen liikenteen väylät, torit, yleiseen käyttöön tarkoitetut pysäköintipaikat, aukiot sekä tavalliset puistot. Yleisiä paikkoja ovat myös avoimet, aitaamattomat urheilukentät, ulkoilureitit, leirintäalueet, hautausmaat ja yleisessä käytössä olevat vesialueet. Toiseksi yleiset paikat ovat rakennuksia tai vastaavia paikkoja, joissa on aitaus, seinät tai katto ja yleensä ovi tai portti, jonka kautta paikkaan kuljetaan. Tällaiset paikat voivat olla joinakin aikoina yleisöltä suljettuja, esimerkiksi yöaikaan tai silloin, kun niissä ei ole järjestettynä mitään yleisötilaisuutta tai tapahtumaa. Tällaisia paikkoja ovat esimerkiksi pankkisalit, liikehuoneet, pankkiautomaattihuoneet (tuulikaapit), kauppakeskukset, liikenneasemat, virastojen ne osat, joihin yleisöllä on pääsy, yleiset käymälät, pysäköintitalot, elokuvateatterit, galleriat, museot ja vastaavat. Ratkaisevaa on, että sisäänpääsyyn on oikeutettu kuka tahansa. Pääsyn edellytyksenä voi toki olla tietty ikä tai pääsylipun lunastaminen. Paikkaan voi olla pääsy myös esimerkiksi kulun mahdollistavalla kortilla, mikäli etukäteen rajoittamaton henkilöpiiri voi sellaisen kortin saada. Pääsyn edellytyksenä voi olla sekin, ettei paikka jo ole täynnä.

Kokoontumislain mukaisen yleisötilaisuuden tai yleisen kokouksen toimeenpanopaikka on yleinen paikka.

Joukkoliikenteen kulkuneuvolla tarkoitetaan järjestyslaissa luvanvaraisesta henkilöliikenteestä tiellä annetun lain (343/1991, muutettu lailla 662/1994) 2 §:n 6 kohdan mukaisesti linjaliikenteessä, ostoliikenteessä ja muussa säännöllisessä henkilöliikenteessä, jonka palvelut ovat yleisesti käytettävissä, olevia kulkuneuvoja. Järjestyslaissa tarkoitettuja joukkoliikenteen kulkuneuvoja ovat lisäksi muut yleisesti käytettävät kulkuneuvot kuten junat, metrot, raitiovaunut ja kotimaan liikenteen matkustaja-alukset sekä ulkomaanliikenteen alukset ollessaan Suomen alueella. Tilausliikenteessä käytettävät kulkuneuvot eivätkä yksityiskäytössä olevat kulkuneuvot ole yleisiä paikkoja, vaikka niitä kuljetettaisiin tai ne olisivat pysäköitynä yleisellä paikalla.

Päihdyttävän aineen nauttiminen ehdotetaan kiellettäväksi yleisellä paikalla taajamassa sekä julkisessa liikenteessä olevassa kulkuneuvossa. Taajamalla tarkoitetaan määritelmässä tieliikennelain (267/1981) 2 §:n 8 kohdassa olevaa liikennemerkein osoitettua taajaan rakennettua aluetta. Liikennemerkkinä on tieliikenneasetuksen (328/1994) 19 §:ssä määritelty merkki 571 ja 572, joiden rajoittamalla alueella on noudatettava taajamassa voimassa olevia liikennesääntöjä. Nyt sanottujen merkkien rajoittamalla alueella päihdyttävän aineen nauttiminen yleisellä paikalla säädettäisiin kielletyksi.

Lisätietoja: Finlex
_________________
Errare humanum est

[Artturi]

Eli näin oletinkin. Järjestylaki ei siis ota kantaa ampumiseen nimenomaan taajamassa vaan yleisellä paikalla. Tai jos ampumisen vaikutukset, tapahtuipa se taajamaassa tai sen ulkopuolella, ulottuvat yleiselle paikalle.

Mitäs mieltä olet Paavo tällaisesta tulkinnasta?

[Pykälämaakari]

Kannattaa muistaa myös kaavoituksen vaikutus sallittuun toimintaan. Isompien ja pienempienkin kaupunkien ja taajamien läheisyydessä on monin paikoin kielletty esimerkiksi metsästys kaava-alueella, vaikka kyseessä olisi vanha yleiskaava, jossa laajoja maa- ja metsätalousalueita on osoitettu juuri maa- ja metsätalousalueiksi.

Eli tilanne voi olla sellainen, että pienen ja taantuvan kirkonkylän ympärille on varmuuden vuoksi lätkäisty tarpettoman laaja oikeusvaikutteinen yleiskaava ohjaamaan autokorjaamoiden tms. sijoittumista kirkonkylän ympärille. Samaan kaavan on on otettu kylää lähinnä olevien 20 tilan maat, koska on haluttu osoittaa parin kilometrin päässä olevan järjen rannanomistajille muutama mökkitontti. Tilojen muut alueet on merkitty kaavaan maa- ja metsätalousalueina ja varmuuden vuoksi kaavaan lätkäisty metsästyskielto.

[Artturi]

No huh, tommonenkin vielä. En kyllä ole törmännyt tai edes kuullut moisesta. Tässä metsästystä säätelevässä lakien, asetusten ym. viidakossa on näköjään jos jonkinlaista kummajaista. Missähän rekisterissä tällaiset kaava-alueen rasitteet on nähtävillä?

Ei taida juuri muita harrastustuksia löytyä, jotka olisivat näin monimuotoisesti useiden lakien yms. mukaan säänneltyjä.

[Paavo]

Jossain oli kielletty kuljettamasta asetta taajamassa muuta kuin lataamattomana ja suojuksessa. Oliko vanha vai nykyinen sääntö. E_h_e voisi kaivaa sen esille kun osaa.

[***]

Asiasta on lausuttu ampuma-aselain 106:ssä, joka sanamuodon mukaan ei koskisi metsästysaseen kuljettamista metsästyslain tarkoittamissa tapauksissa.

Oleellisin on yleista paikkaa koskevan rajauksen lause: kun siihen on hyväksyttävä syy.

[Elan]

[E_h_e]

Hallituksen esitys (183/1997) Eduskunnalle ampuma-aselaiksi ja laiksi poliisilain 23 §:n sekä laiksi poliisin henkilörekistereistä annetun lain 19 ja 20 §:n muuttamisesta
...
Metsästyslaissa säädetään metsästysaseen kuljettamisesta.
...
Aseiden kantamisesta ja kuljettamisesta ehdotetaankin säädettäväksi keskitetysti ampuma-aselaissa. Metsästykseen liittyvästä aseen kuljettamisesta säädettäisiin kuitenkin edelleenkin metsästyslainsäädännössä.

Ampuma-asetta saisi momentin mukaan kuljettaa yleisellä paikalla sekä tiloissa, joihin yleisöllä on pääsy, vain lataamattomana suojuksessa. Asetta olisi pidettävä lataamattomana silloin, kun sen patruunapesässä ei ole patruunaa. Momentissa tarkoitettuna suojuksena pidettäisiin sellaista koteloa tai pussia, joka peittää ampuma-aseen kokonaan ja joka suojaa ampuma-aseen lataus- ja laukaisukoneistoa niin, ettei ase pääse kuljetuksen aikana laukeamaan. Ase ei saisi olla suojuksen läpi selvästi nähtävissä.

Yleisellä paikalla tarkoitettaisiin tietä, katua, toria, puistoa tai muuta vastaavaa paikkaa, joka on yleisön tai muuten henkilöllisyydeltään määräämättömien henkilöiden käytettävissä. Yleisen paikan lisäksi ampuma-aseen kuljettamista ja kantamista säänneltäisiin ehdotetussa momentissa sellaisten tilojen osalta, joihin yleisöllä on pääsy. Viimeksi mainituilla tiloilla tarkoitettaisiin esimerkiksi ravintoloita, kahviloita, pankkeja, posteja ja kauppoja. Tilana, johon yleisöllä on pääsy, voitaisiin pääsääntöisesti pitää myös joukkoliikenteen kulkuneuvoja. Kyseeseen voisivat siten tulla järjestyksen pitämisestä joukkoliikenteessä annetun lain (472/1977) 1 §:n 1 momentissa tarkoitetut kulkuneuvot, eli rautateiden henkilöliikenteessä sekä raitiotie-, metro- ja linja-autoliikenteessä käytettävät kulkuneuvot. Momentti voisi luonnollisesti koskea myös matkustaja- ja ilma-aluksia.
...
Ampuma-asetta saisi yleisellä paikalla sekä tiloissa, joihin yleisöllä on pääsy, kantaa ja kuljettaa vain silloin, kun siihen on hyväksyttävä syy. Hyväksyttävänä syynä aseen kuljettamiseen voitaisiin pitää esimerkiksi sitä, että asetta viedään ampumaradalle tai korjattavaksi taikka tällaisesta paikasta takaisin luvanhaltijan asunnolle. Säännöksen tarkoituksena on antaa viranomaiselle mahdollisuus estää jo ennakolta sellaiset tilanteet, joissa kuljettamisen varjolla pyritään pitämään asetta mukana sen käyttämiseksi muulla kuin luvassa edellytetyllä tavalla.

Ampuma-aseen kantaminen yleisellä paikalla ja tiloissa, joihin yleisöllä on pääsy, tulisi kysymykseen esimerkiksi silloin, kun asetta kannetaan työtehtävässä. Työtehtävää olisi pidettävä momentissa tarkoitettuna hyväksyttävänä syynä. Lakiehdotuksen 56 §:n mukaan työtehtävässä olisi sallittua kantaa vain sellaista tai sitä vastaavaa asetta, jonka lupaviranomainen on nimenomaisesti hyväksynyt työtehtävässä kannettavaksi. Lisäksi kantamisen hyväksyttävyyttä arvioitaessa olisi otettava huomioon muut mahdolliset asiaa koskevat säännökset, kuten vartioimisliikeasetuksen 15 a §:ssä säädetyt edellytykset vartijan aseen kantamiselle.

Kuten edellä on todettu, moottorikäyttöistä, luvanvaraisessa henkilöliikenteessä käytettävää linja-autoa voitaisiin yleensä pitää tilana, johon yleisöllä on pääsy. Tavanomaisen yksityiseen henkilöliikenteeseen käytettävän henkilöauton sisätilat kuuluvat sen sijaan kotirauhan piiriin.
...
Tarvetta aseen ladattuna kuljettamiseen moottorikäyttöisessä ajoneuvossa ei kuitenkaan pääsääntöisesti ole. Tämän vuoksi momentissa säädettäisiin, ettei asetta saisi moottorikäyttöisessä ajoneuvossa kuljettaa muuten kuin lataamattomana. Aseen tulisi lisäksi olla suojuksessa tai sijoitettuna suojattuun tilaan. Suojattuna tilana pidettäisiin autossa olevaa erillistä, suljettua tavaratilaa. Erillinen tavaratila ei saisi olla ajoneuvon sisäpuolelta avattavissa.

Ampuma-aseen kantamista kotirauhan suojaamassa moottorikäyttöisessä ajoneuvossa esimerkiksi yleisellä tiellä ei pääsääntöisesti voida pitää tarpeellisena eikä hyväksyttävänä. Tämä voi olla perusteltua ainoastaan eräissä harvoissa tapauksissa, joissa aseen kantamiselle on jokin hyväksyttävä syy. Hyväksyttävänä syynä voisi olla lähinnä vain aseen kantaminen työtehtävässä.

Metsästysaseen kuljettamisesta säädetään metsästyslain 35 §:ssä hyvin täsmällisesti. Momenttiin sisällytettäisiinkin viittaussäännös, jonka mukaan metsästysaseen kuljettamisessa noudatetaan lisäksi mitä metsästyslaissa ja sen nojalla säädetään. Viittaussäännöksen tarkoituksena olisi siten se, että metsästyksessä käytettävän aseen kuljettamisessa nimenomaan metsästystilanteessa noudatettaisiin metsästyslainsäädäntöä. Muilta osin noudatettaisiin metsästyksessä käytettäväksi suunnitellun ja valmistetun aseen osaltakin ampuma-aselain säännöksiä. Myös aseen kantamisessa noudatettaisiin kaikilta osin ampuma-aselakia. Näin ollen metsästyksessä käytettävän aseen kantaminen yleiseksi paikaksi katsottavalla tiellä olisi ehdotetun momentin mukaan sallittua, sillä aseen metsästyksen yhteydessä tapahtuvalle kantamiselle olisi momentissa tarkoitettu hyväksyttävä syy.

Lisätietoja: Finlex
_________________
Errare humanum est

[Paavo]

Joskus taajama määriteltiin kun määrätty määrä taloja oli siten yhdessä ettei niiden väliin jäänyt yli 200m. mikähän lienee nykyään taajaman määriltelmä. Taajamerkki on sitten huono vastaus.

[eo1101]

Voi poijjat, kun te tämmöisestä asiasta jaksatte jauhaa, yksi tuntuu tietävän -opiskelevan - lakia ja hyvä niin, mutta miksi moinen kohina.
Laki on laki ja talonpoikaisjärkeä saa ja pitää käyttää näissäkin tilanteissa.
Itse olen ollut haulikon ja/tai yhden käden aseen ja koiran kanssa useita kertoja todella isoissa tajamissa pyynnissä!
Kysymys on aina ollut siitä, että viranomaiset ovat pyytäneet virka-apua, tätä myötä nämä, usein hyvin eriskummallisetkin tapahtumat, ovat tulleet tuttuiksi.
Kauris- ja peurajahdissa taasen olen seuran puitteissa ollut aluella, johon mennessä on aina ilmoitettva viranomisille, jotta he tietävät mistä on kyse, kun ilmoituksia pyssymiehistä/-miehestä alkaa tulemaan. Näiden jahtien on tapahduttava aina viikolla, viikonloput ovat liian "herkkiä" tällaisille tapahtumille.
Siispä mot: Pyyntimaita ja -tapahtumia on laidasta laitaan, ja kun vanhaksi elää kaikkia on tullut koetelluksi.

[E_h_e]

Paavo 01.04.2006 18:11: "Joskus taajama määriteltiin kun määrätty määrä taloja oli siten yhdessä ettei niiden väliin jäänyt yli 200m. mikähän lienee nykyään taajaman määriltelmä. Taajamerkki on sitten huono vastaus."

Tieliikennelain 2 §.n (Määritelmiä) mukaan:

"8) taajamalla liikennemerkein osoitettua taajaan rakennettua aluetta;"

Lisätietoja: Finlex

Katso myös: http://fi.wikipedia.org/wiki/Taajama

Kyseessä on Tilastokeskuksen määritelmä!
_________________
Errare humanum est

[E_h_e]

3 LUKU Liikennemerkit

Yleistä 10 §

Liikennemerkillä on se merkitys, joka sille tässä asetuksessa annetaan nimellä, kuvalla ja mahdollisella selityksellä.

Ohjemerkit 19 §

Suorakaiteen muotoisilla ohjemerkeillä annetaan ohjeita tienkäyttäjille sekä osoitetaan tienkohta, jossa merkkiin liittyvää liikennesääntöä sovelletaan.
...
571. Taajama

572. Taajama päättyy

Merkit 571 ja 572

Merkkien rajoittamalla alueella on noudatettava taajamassa voimassa olevia liikennesääntöjä.

Lisätietoja: Finlex
_________________
Errare humanum est