Kiväärin puhdistuspuikon ohjuri

[Kettu]

Moro

Muutamaa ketjua luettuani alkoi kiinnostamaan tämä puhdistuspuikon ohjurin käyttö. Kovasti sitä suosittelevat ne, jotka sitä käyttävät ja mainitsevat aina, että piippu ajan myötä jotenkin vahingoittuu, jos sitä ei käytä. Itse en ole vielä keksinyt miten messinki voisi vahingoittaa terästä. Varmaan joku tästä minua informoi.

[Hannes]

Mulla on Oulun työstökeskuksen tekemä teräspuikko ja hommasin siihen ohjurin ettei hinkkais rihloja. Puhdistan perästäpäin.

Kuulin tosin sitten yhdeltä entiseltä kilpa-ampujalta ettei sillä ole merkitystä mattimeikäläisen laukaus- ja puhdistusmäärillä ja -menetelmillä. Meinas että tulee oikeastaan tarpeelliseksi vasta jos hinkkaa paljon esim pronssiharjalla tms.

Olen kuitenki käyttäny ko tuli hankittua, eipä tuosta varmaan haittaakaan ole. Hyvään puikkoon mielestäni kannattaa satsata.

[Lippis]

Käytän pulttilukkoisissa aseissa puhdistuspuikon ohjuria. Piekkareissa en käytä koska en niiden piippu puhdista kuin hyvin satunnaisesti.

Ylimenokartion saa hinkattua epäsymmetriseksi puhdistuspuikolla ilman ohjuria jos paljon piippua puhdistaa. Messinkipuikko itsessään ei hio mitään mutta sen pintaan ajan kanssa uppoavat nallimassan jäänteet hioo sitten kyllä ihan mitä vaan. Ei tällä ole merkitystä jos tarkkustarve on 15cm/100m kolmella laukauksella ja aseella ammutaan 20 lks/vuosi.

Tarkkuusaseen piippu vaihtotöineen maksaa sen verran paljon että ei sitä viitsi huonoilla työkaluilla ehdoin tahdoin pilata.

Eli käytän ohjuria ja suosittelen sitä muillekin. Lisäetuna aseen petauksiin ei pääse aseöljyä ja liuottimia kun ohjuri estää niiden valumisen pitkin koneistoa.

[Kettu]

[Lippis]

Puhdistuspuikon ohjuri on samanlainen "turha" laite kuin kiikaritähtäimen linssinsuojat. Kestäähän laatutähtäin vettä joten ei se joidenkin mielestä mitään suojiakaan tarvitse. Silti yllättävän moni niitä käyttää.

Perusongelmahan usein on että ilman ohjuria työnnetään aseen piippuun huomattavan ohutta ja taipuisaa sekä likaista puikkoa kovalla voimalla kun silla/talouspaperituppo tikun kärjessä on liian tiukaksi tehty. Tässä saadaan kaikki hankaamiset ja hiomiset samaan rahaan tehtyä kerralla.

[Kettu]

[Kettu]

Mutta onko kukaan täälläolevista todistetusti tuhonnut kiväärinsä piipun normaalilla messinkipuikko, silla ja pronssiharjakäsittelyllä? Tahtoisin kuulla esimerkin. Seuraava on vähän ekstreemeä eikä liity suoraan tämän keskustelun aiheeseen, mutta voisi olla aihetta valaiseva: Olisiko täällä esim. aseseppää, joka kertoisi mihin kuntoon esim. vanhat sotilaskiväärit on höylätty piipun suusta ronkkimalla. Eli miten puhdistaen tekee kaiken ihan !&%¤#"! väärin?

[Lippis]

: Mutta onko kukaan täälläolevista todistetusti tuhonnut kiväärinsä piipun normaalilla messinkipuikko, silla ja pronssiharjakäsittelyllä? Tahtoisin kuulla esimerkin.

Pyydät että joku julkisesti tunnustaisi olevansa idiootti joka ei ymmärtänyt aseenpuhdistuksesta mitään. Ei taida paljon vapaaehtoisia löytyä.

Luulen muuten että aika vähän noita "tuhottuja" piippuja löytyy. Ne jotka ei käytä ohjureita ovat tyytyväisiä jos "hirvitarkkuus" aseesta löytyy, eli joku 10cm/100m 3 laukauksella tai alle. Ne taas jotka ampuu tosissaan kilpaa eivät yleensä ota riskiä vaan käyttävät ohjuria. Henkilöitä jotka tarvitsisi ohjuria mutta eivät käytä sitä ei taida hirveästi olla, varmaan joitakin puulaakistason SML-lajien harrastajia löytyy joilla ei ohjureita ole. Esim. kasa-ampujille tuo on sitten aivan vakiovaruste.

: Olisiko täällä esim. aseseppää, joka kertoisi mihin kuntoon esim. vanhat sotilaskiväärit on höylätty piipun suusta ronkkimalla. Eli miten puhdistaen tekee kaiken ihan !&%¤#"! väärin?

Otetaan moniosainen alumiinipuikko joka on pinnaltaan hapettunut. Työnnetään sillä 2X liian isoa sillatuppoa piipun suusta päin piippuun ja käytetään vielä jotain lyömävälinettä.

Moka 1) on se että puhdistetaan etupäästä vaikka voisi puhdistaa takakautta. Moka 2) on se että käytetään "hiovaa" puikkoa (huono materiaali, moniosainen puikko). Moka 3) on se että käytetään tarpeettoman paljon fylliä. Ei se haittaa mutta koska se on työlästä niin piippua ei tule nuohottua kuin kerran tai kaksi. Osa liasta jää sinne. Moka 4) on se ylimääräisen lyömävälineen käyttö.

Vanhoja sotilaskiväärejä joiden tarkkuus on kadonnut on pikakunnostettu mm. poraamalla piipun suulta rihlat pois noin 5 cm:n matkalta taaksepäin. Tarkkuus on parantunut ja vika ollut piipunsuun epätasaisessa kulumisessa eli epäsymmetrisyydessä.

[igorrock]

Noista metallipuikkojen "hankausongelmista" pääsee eroon tosi helposti; hankkii elektroniikkaliikkeestä sopivaa kutistesukkaa, värinkin voi joskus jopa valita. Kuumentaa kuumailmapuhaltimella varovasti puikon päällä olevaa sukkaa ja à vot, puikko onkin äkkiä muovipintainen. Jos sukan halkaisija on valittu oikein, päällinen istuu "kuin !&%¤# Junttilan tuvan seinässä". Kokeilin kikkaa itselläni olevaan "Emman" kolmiosaiseen sarjaan (on muuten peijakkaan lujaa tekoa) ja tulos on tosi hyvä. Eli súosittelen !!

[kukkonen3]

Niin minunkin täytyy tunnustaa että ilman ohjuria on tähän asti tikulla putsailtu. Tänä kesänä tosin vaihdoin tikun naruun ja pieneen metalli painoon kun posikipakan asento ei enään salli lukon irrottamista eikä sitä sitä pakkaa viitsis aina ruuvata irti.

Että miten on tämän laita jos käyttää naru/putsaustuppo/paino yhdistelmää patruuna aukon kautta?

Vahingoittaako piippua mitenkään, kun kyllähän se metalli paino laahaa piippua menessään mutta ei muutakauin nimeksi?

[Ampuase]

Luoti kuluttaa melko varmasti piipun pintaa enemmän kuin se metallipaino. Itse käytän valmiiksi muovipintaisia puhdistuspuikkoja, joten kuluminen puhdistamalla on melko vähäistä.

[kukkoilia]

Ei oo poijjaat paljon ajatelleet asiaa. Ei se puikko kuluta vaan siihen tarttuneet epäpuhtaudet. Heikkä, nallin jätteet ja ilmassa koko ajan leijuva hiekkan pöly. Eli yllätys, yllätys kuluttavin on muovi sitten messinki ja teräs säästää piippua parhaiten. Tämä tietysi silloin kun puikkoa käytetään oikein.

[igorrock]

Kukkoilija taisi tarkoittaa että puhdistusvälineitäkin on syytä toisinaan puhdistaa. Tokihan muovi kerää pehmeimpänä eniten "!&%¤#" mutta ainakin oman puikkoni pinnasta se myös lähtee pois tarvittaessa.
Muistelen että se osa piipusta joka herkimmin pilaantuu puhdistettaessa on suupuoli eli rihlojen loppu. En tiedä kuinka moni käyttää noita ns. tamppooneja, mutta ainakin kerran kokeiltuna vaikuttivat käytännöllisiltä.
Omakohtaisesti kokemukseni on että piippua ei juuri tarvitse hinkata vaan normaalin ammunnan jälkeen 1-2 läpityöntöä riittää kun malttaa käyttää hyvää liuottavaa ja suojaavaa aseöljyä (itse en käytä ANTICORROL:lia koska se nimensä mukaisesti on pääasiassa ruostesuoja ja ajanpäälle tuppaa "pikeytymään") ja laittaa sen sprayllä ajoissa piippuun ennen rassihommiin ryhtymistä. Noista puhdistuspuikoista sen verran että parhaat rata-luodikot puhdistetaan valmistajan ohjeiden mukaan yksiosaisella teräspuikolla. Eli jos käyttää moniosaista puikkoa (kuten allekirjoittanut) niin kannattaa olla tarkkana niiden liitoksien kanssa.

[Kettu]

Tällä hetkellä näyttää, että 86 prosenttia vastanneista ei käytä puhdistuspuikon ohjuria. Oma johtopäätös: Jos ampuu erittäin paljon ja / tai tekee tiukkoja tuppoja, voi ohjuri olla hyödyllinen. Uskoisin, että normaali metsästys ja / tai harjoitusammunta ei vaadi niin tiuhaa ja jumalatonta jynssäystä, että ohjuria tarvittaisiin. Kommentteja?

[Sämpy]

Helpon ohjurin saa ammutusta hylsystä, poistamalla nalli ja poraamalla sopivan kokoisen reiän. Oleellista on, että puikko on tarpeeksi jäykkä eikä lähde vääntymään luokille tiukkaakaan tukkoa läpi työnnettäessä.
_________________
"Susi syö sunnuntaina ja mato pistää maanantaina"