keräilyaseita ja surkuhupaisa L-35 takavarikointi, kuva

[Anska]

keräilyaseita ja surkuhupaisa L-35 takavarikointi, kuva

[img]

[/img]

[TAK85]

No nyt se on yksi suuren asetakavarikon pääkohteista nähty ihan valokuvassakin. Näyttää tosi vaaralliselta joten poliisityötä on varmasti kannatanut uhrata ne lukuisat miestyövuodet.
Mahtaneeko takavarikkoasian käynnistänyttä korkeaa "poliisiupseeria" edes nolottaa. Minä ainakin hänenä häpeäisin silmät päästäni.

Lehdistä on luettu että oikeusjuttuja koetetaan kuitenkin asiaan liittyneiden henkilöiden osalta vielä pitää hengissä ja varmaan jotakin löytyykin josta annetaan "vainajalle pikku sakot" saadaan annettua.

Lautamiehet olkoot kuitenkin tavallista valppampina, älkööt edes lukeko iltasanomia käsittelyn aikana ja perehtykööt asiaan juurta jaksain. Erälle netissä asia on tullut aikanaan käsiteltyä aika perusteellisesti.

P.S
Jumala loi ihmisen mutta vasta Samuel Colt teki heidät tasa-arvoisiksi

[Giorgios Aviorikos]

Sain juuri idean koskien tuota tarralla varustettua pistoolia. Siitä voitaisiin tehdä kiertopalkinto, joka annetaan vuosittain pölhöimmän aseita koskevan päätöksen tehneelle virkamiehelle.

Anska, luovuttaisit kyseisen pistoolin varmaan mielelläsi näin jaloon tarkoitukseen?

[TAK85]

Tuohan on sinänsä yksi täydelliseen L35 kokoelmaan kuuluvista malleista, CIP leimalla tai ilman.

[Anska]

valitettavasti tuo juuri takavarikoitu L-35:n on keräilyni helmmi nuilla lapuilla, kuten varmasti olette lukeneet? Minullakaa ei ole CIP-leimaa,kielsin sen!

[TAK85]

Harmi ettei minun niihin aikoihin hankkimani L-35 tullut takavarikoiduksi vaikka ilmeisesti kuului samaan joukkoon. Olisi arvo heti kaksinkertaistunut

[admin]

Asiaan liittyen, allekirjoittaneella on samanlainen helmi, vieläpä ilman CIP-leimoja (eli todellinen harvinaisuus ), mutta takavarikkolapuin.

Asiassa on odotettavissa n. kahdeksalle henkilölle syyte, maallikkona arvioisin, että enintään kuusi saa edes jonkinlaisen tuomion.

YKSIKÄÄN syyte ei johdu em. L-35 tyyppisen pistoolin omistamisesta. Syyttäjän kirjallinen kanta asiaan on "teko ei ole rikos", kuten järkikin sanoo. Mielenkiintoista on, ettei komisariotasoisten virkamiesten kompetenssi riitä erottamaan luvallista asetta luvattomasta. Pelottavaa on se, että poliisi piti/haluaa pitää satoja lainkuuliaisia aseenomistajia rikollisena ja jotkut joutuivat elämään jopa syytteen varjossa täysin perusteetta.

Asiaan ja viranomaisten toimien tutkimiseen palataan "hieman" laajemminkin ASE-lehdessä, kunhan käräjäoikeuden nuija on ensimmäisen kerran pöydässä käynyt.

Edelläoleva(-kin) huomioiden kannattaa miettiä, onko aseharrastajien edunvalvonnalle tarvetta.

Jussi Peltola
päätoimittaja
ASE-lehti

[TAK85]

Niinpä.
Ennen sanottiin että kun Herra antaa viran niin hän antaa samalla järjenkin sen hoitamiseksi. Nykyään näyttää tuo ylemmältä taholta tuleva perehdyttäminen jäävän hoitamatta kun kaikenlaisia viskaaleita on niin paljon.

Ihme ettei prosessin kulun aikana kukaan viisaampi virkatoveri opastanut komisarjusta, vai valuiko neuvot kuin vesi hanhen selästä.

Minun hiljattain päättyneen pitkän työurani aikana työtoverit kyllä opastivat jos aloin ihan hölmöilemään. Samoin minä heitä.

Edunvalvontaa tarvitaan , yes.

[Varanotaari]

Kysymys: Mitä eroa on Komisariolla ja Jumalalla?

Vastaus: Jumala ei koskaan kuvittele olevansa Komisario!

[Mili]

L-35 takavarikot ovat esimerkki järjestelmällisestä viranomaisten toiminnasta kehittää syytteisiin johtavia juttuja käytännössä tyhjästä.

Erityisen epämiellyttäväksi asian tekee se, että aseiden myynnissä mukana olleet asealan kauppiaat ovat myös olleet epäilyksenalaisina aserikokseen.

Jos rikosta voidaan pitää järjestelmällisenä ja jatkettuna, niin on täysin kiinni todistelusta oikeudessa, miten kauppias voidaan saada pelastettua irti jutusta.

Yksityishenkilöiden kohdalla tilanne on ollut koko ajan käsittääkseni erilainen, koska heillä on olut poliisiviranomaisen myöntämä lupa aseelle ja viranomainen on tarkastanut aseen ennen kuin aseelle on myönnetty hallussapitolupa, joten luvan myöntäneen viranomaisen olisi tullut olla lähinnä epäiltynä tai syytettynä rikoksesta tai virkavelvollisuuksien laiminlyönnistä.

Ne kaikki aseharrastajat jotka tuntevat Suomen Puolustusvoimien äärimmäisen tarkat kriteerit koskien PV:lle valmistettuja aseita ja patruunoita tietävät varsin hyvin, että esim- L-35 pistoolit ovat niin tarkoin toleranssein alunperin valmistettuja, että aseiden uudelleen kokoaminen ei aiheuta minkäänlaisia aseen käyttöturvallisuuteen liittyviä ongelmia.

Mahdolliset ongelmat syntyivät viimeistään silloin, kun kuuluisa "Puurtisen Poppoo" pääsi koeponnistamaan tarkastukseen virheellisesti vaaditut pistoolit.

On täysin selvää, että AAHY on ollut aseiden takavarikon taustavoimana ja auttamassa syyttäjiä lausunnoillaan "parsimaan kokoon" edes jollain lailla kestävää syytettä

[vanha]

Itsekin kyseisen mallin aseen omistajana tahtoisin kuulla, mistä tässä jupakassa on alunperin kysymys?Kertokaa se hänelle.

[Solifer]

Aseliike on myynyt CIP-tarkistamattomia Lahti L-35 pistooleja asekeräilijöille asekeräilytarkoituksiin. Koska osa aseista on myyjän toimesta PV:ltä ostetuista osista kasattuja niin virkaintosyyttäjä on tulkinnut että kyseessä on luvaton asevalmistus ja/tai CIP-määräysten noudattamatta jättäminen. Uudet aseethan pitää CIP-tarkistaa mutta vanhoja keräilyaseita ei. Uusia aseita ei ilman CIP-tarkastusta saa myydä. Vanhoista osista ei syyttäjän mielestä voi kasata toimivaa asetta ilman että kyseessä olisi asevalmistus.

Kaiken huipuksi poliisi takavarikoi kymmeniä ellei satoja Lahti-pistooleja ja kuulusteli varmuuden vuoksi niiden ostajia/hallussapitäjiä aselakirikoksista epäiltyinä. Kuulusteltuja on ollut suurin piirtein sama määrä kuin takavarikoituja aseita. Lisäksi takavarikoinneista osa on jo oikeudessa todettu laittomiksi eli viranomainen on rikkonut lakeja joita sen pitäisi edes itse muistaa noudattaa.

Varsinainen helmi on se että joitain aseenomistajia on painostettu antamaan aseet CIP-testattavaksi "jatkotoimenpiteiden välttämiseksi". Testeissä on joistain aseista hajonnut osia koska ase on alunperin suunniteltu 9X19 pistoolin patruunoille eikä ylipaneisille kp-latauksen koestuspatruunoille.

Prosessiin on käytetty palkkakuluina ja muutenkin oikeudenkäynteihin yms. varmaan jo parisataatuhatta euroa ja mitään tuomioita ei toistaiseksi ole saatu aikaan, paitsi poliisin edustajille takavarikoinneissa tapahtuneista rikkeistä. Asianalullepanijoilla on nyt pientä painetta saada edes joku tuomittua edes jostain vaikka alkuperäinen "luvaton aseenvalmistus" ja "CIP-testaamattomien aseiden aselain vastainen myynti" ovatkin jo juttuina käytännössä kuivuneet kasaan.

[vanha]

No johan on !&%¤#"!ä!

[E_h_e]

Koko prosessissa tutkinnanjohtajana toimineelta komisariolta näyttää niin sanotusti karanneen mopo käsistä mm. seuraavilla tavoin:

- Vaikkakin esitutkintalain (30.4.1987/449) 2 §:n mukainen esitutkinnan toimittamisvelvollisuus on kuvattu lauseella "kun sille tehdyn ilmoituksen perusteella tai muutoin on syytä epäillä, että rikos on tehty". Tässä tapauksessa, siitä saatavilla olevien tietojen perusteella, vaikuttaa kyseessä näiden aseen ostajien osalta olevan jonkinlaisesta ylilyönnistä ts. harkintavallan väärinkäytöstä.

- Pakkokeinolain ((30.4.1987/450) 4 luvun 1 § (Takavarikon edellytykset) mahdollistaa toki aseen takavarikon "jos on syytä olettaa, että se voi olla todisteena rikosasiassa tai on rikoksella joltakulta viety taikka että tuomioistuin julistaa sen menetetyksi". Tässä tapauksessa toimenpide vaikuttaa ylimitoitetulta ja lisäksi tutkinnanjohtaja ei ilmeisesti ole ollut oppitunneilla hereillä silloin kun on käsitelty 4 luvun seuraavia kohtia:
11 § Takavarikon kumoaminen
13 § Takavarikon saattaminen tuomioistuimen tutkittavaksi
14 § Takavarikon kumoamisesta päättävä viranomainen

- Tutkinnanjohtaja ei ilmeisesti ollut vaivautunut tutustumaan ennen esitutkinnan käynnistämistä ampuma-aselain (9.1.1998/1) 110 §:ään, jonka otsikko on "Ampuma-aseiden ja patruunoiden tarkastus".

- Tutkinnanjohtaja ei ilmeisesti myöskään ollut tutustunut Hallituksen esitykseen (HE 110/2000) Eduskunnalle laiksi ampuma-aselain muuttamisesta.

- Tämän C.I.P. tarkastusjupakan perusteella näyttää ettei tutkinnanjohtaja myöskään ollut tutustunut hallintolakiin (6.6.2003/434) eikä "Hallituksen esitys (72/2002) Eduskunnalle hallintolaiksi ja laiksi hallintolainkäyttölain muuttamisesta". Niin sanotusti yleiset hallinto-oikeudelliset periaatteet eli
yhdenvertaisuusperiaate, tarkoitussidonnaisuuden periaate, objektiviteettiperiaate, suhteellisuusperiaate ja erityisesti luottamuksensuojaperiaate, unohtuivat silloin kun takavarikoitujen aseiden omistajat pakotettiin hallintolain vastaisesti näihin C.I.P. tarkastuksiin.
Farssin piirteitä saanut menettely ei päättynyt niiden osalta, jotka toimenpiteestä kieltäytyivät edes siihen vaan joidenkin osalta kuulemma asiasta reklamoitiin vielä asuinpaikkakunnan lupahallintoviranomaiselle jatkotoimenpiteitä varten. Luojan kiitos sieltä kuulemma löytyi riittävä hallinto-oikeudellinen asiantuntemus!

- Olisi tietysti ollut asialle eduksi jos tutkinnanjohtaja olisi hallinnut myös Suomen perustuslain, ainakin sen 2 ja 15 §:t.

- Totisesti tämä jupakka ei vaikuta olleen Suomen poliisihallinnon kunniakkaimpia päiviä!


Alla joitakin asiaan mahdollisesti liittyviä säännöksiä:


AMPUMA-ASELAKI (9.1.1998/1)

121 § Aikaisemman lain nojalla annetut luvat

Aikaisemman lain nojalla annetut ampuma-aseisiin, aseen osiin ja patruunoihin liittyvät luvat jäävät lupaehtoineen voimaan.


Hallituksen esitys (183/1997) Eduskunnalle ampuma-aselaiksi...

…
3.2.12. Voimaantulo- ja siirtymäsäännökset
…
Lisäksi kaikki lain voimaan tullessa voimassa olleiden säännösten aikana annetut luvat jäisivät mahdollisine lupaehtoineen voimaan.
…
YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT
1. Lakiehdotusten perustelut
1.1. Ampuma-aselaki

46 §. Hankkimisluvan voimassaoloaika ja lupaehdot.
…
Keräilykokoelmaan kuuluva ampuma-ase soveltuu yleensä käytettäväksi myös muissa käyttötarkoituksissa. Osa keräilykokoelmaan kuuluvista ampuma-aseista on kuitenkin tyypiltään sellaisia, ettei niillä ampumista voida pääsääntöisesti pitää hyväksyttävänä. Keräilyaseella ampuminen ei pääsääntöisesti ole myöskään asekeräilyn perusajatuksen mukaista. Momentin nojalla lupaan voitaisiin sisällyttää ehto, jonka mukaan keräilykokoelmaan kuuluvalla aseella ei saa ampua. Erityisesti sarjatuliasetta koskevaan hankkimislupaan tulisikin pääsääntöisesti sisällyttää aseella ampumisen kieltävä ehto. Tämän tyyppisillä aseilla ampuminen aiheuttaa yleensä lähiympäristössä turvattomuuden ja hämmennyksen tunnetta.
Koska kyse kuitenkin olisi vain lupaehdosta, ampuminen voitaisiin erityistapauksissa, kuten perinneammuntakilpailujen ja -näytösten yhteydessä, sallia asetetusta lupaehdosta huolimatta. Ampumiseen olisi kuitenkin saatava kussakin tapauksessa edeltäkäsin lupaviranomaisen lupa.
Keräilykokoelmaan kuuluvia ampuma-aseita koskeviin lupiin voitaisiin lain 61 §:n nojalla sisällyttää ehto, jonka mukaan lupa ei oikeutta hankkimaan aseeseen sopivia patruunoita.

53 §. Hallussapitoluvan voimassaoloaika ja lupaehdot
…
2 mom. Kuten hankkimislupaan ja yksityiseen valmistamislupaan myös hallussapitolupaan olisi mahdollista sisällyttää ehto, jonka mukaan keräilykokoelmaan kuuluvalla ampuma-aseella ei saa ampua. Perustelujen osalta voidaan viitata hankkimislupaa koskeviin perusteluihin.
…
107 §. Säilyttämiseen ja kuljettamiseen sekä lupiin, ennakkosuostumuksiin ja suostumukseen liittyvät ehdot.
…
Ehdot voisivat myös koskea rajoituksia ampua ase-elinkeinonharjoittajan hallussa olevilla aseilla.
…
Momentin nojalla asetettavat ehdot voisivat siten olla hyvin monenlaisia. Niiden tulisi kuitenkin aina olla yleisen järjestyksen ja turvallisuuden kannalta perusteltavissa, eikä niiden asettamisella saisi aiheuttaa tarpeettomasti haittaa luvanhaltijalle.
…
121 §. Aikaisemman lain nojalla annetut luvat. Luvansaaja, joka on saanut ampuma-asetta, aseen osaa tai patruunoita koskevan luvan ennen ehdotetun lain voimaantuloa, on saattanut sijoittaa huomattavia summia rahaa edellä mainittujen esineiden hankkimiseen. Syynä on voinut olla asealalla harjoitettava elinkeinotoiminta, työ tai ammatti taikka harrastustoiminta. Jos ehdotukseen sisältyvillä säännöksillä puututtaisiin näiden lupien voimassaoloaikaan, puututtaisiin samalla hallitusmuodon II luvussa säädettyihin yksilön perusoikeuksiin. Lakiehdotuksella puututtaisiin tällöin edellä mainittujen esineiden vapaaseen käyttöoikeuteen ja mahdollisesti myös asianomaisen luovutuskompetenssiin omaisuuteensa suhteen. Ottaen erityisesti huomioon hallitusmuodon 12 §:ssä turvattu omaisuuden suoja esityksessä ehdotetaan, että aiemman lain nojalla annetut luvat jäisivät mahdollisine lupaehtoineen voimaan. Näin ollen aikaisemman lain nojalla annettu lupa jäisi voimaan, vaikkei samansisältöistä lupaa olisikaan uuden lain voimassa ollessa mahdollista saada.

Hallituksen esitys (110/2000) Eduskunnalle laiksi ampuma-aselain muuttamisesta

YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT
1. Lakiehdotusten perustelut

61 §. Patruunoiden hankkiminen ja hallussapito.
…
Käytännössä on esiintynyt tarvetta asettaa patruunoiden hankkimista rajoittava ehto myös sellaiseen hallussapitolupaan, joka on annettu muistoesineenä säilytettävään ampuma-aseeseen. Tällaisella aseella ei yleensä ole tarvetta ampua, vaan ensisijaista on aseen pysyminen perheen ja suvun hallussa, koska aseeseen liittyy vahvoja tunnesiteitä ja -arvoja. Ehdon asettaminen voisi myös tavallaan alentaa kynnystä antaa lupa, mikä olisi joissakin tapauksissa tarkoituksenmukaista. Tämän vuoksi pykälää ehdotetaan muutettavaksi siten, että patruunoiden hankkimista ja hallussapitoa rajoittava ehto voitaisiin asettaa myös muistoesineperusteella annettavaan hankkimiseen ja hallussapitoon oikeuttavaan lupaan.
…

110 §. Ampuma-aseiden ja patruunoiden tarkastus. Pykälän 1 momenttiin lisättäisiin, että tarkastuttamisvelvollisuus ei koskisi sellaisia keräilyllisesti arvokkaita ampuma-aseita ja patruunoita, jotka valmistetaan, korjataan taikka siirretään tai tuodaan Suomeen museossa tai kokoelmassa pitämistä varten. Tällä hetkellä tästä poikkeuksesta yleiseen tarkastuttamisvelvollisuuteen säädetään asetuksessa. Ottaen huomioon, että ampuma-aseiden ja patruunoiden tarkastuttamisvelvollisuudesta säädetään kuitenkin lain tasolla, tulee tarkastuttamisvelvollisuuden poikkeuksistakin säätää lain tasolla. Tämän vuoksi mainittu asetuksen säännös nostetaan lakiin.

Lisäksi pykälään lisättäisiin uusi 4 momentti, jossa todettaisiin, että sisäasiainministeriö voi antaa patruunoiden valmistajalle tai maahantuojalle patruunoiden tarkastusmerkinnän käyttöoikeuden. Tarkastusmerkinnän käyttöoikeuden antamisen edellytyksistä ja peruuttamisesta säädettäisiin tarkemmin asetuksella. Menettely perustuu Suomea sitovaan kansainväliseen C.I.P. -sopimukseen. Mainittakoon, että tarkastusmerkinnän käyttöoikeuden antaminen ei liity patruunoiden valmistajan tai maahantuojan elinkeinon harjoittamisen oikeuteen, vaan kyseessä on C.I.P. -sopimuksessa mahdollistettu menettely patruunoiden viranomaistarkastuksen teknisen toteutuksen siirtämisestä suoraan valmistajalle tai maahantuojalle viranomaisen valvonnassa. Tällä hetkellä käyttöoikeuden antamisesta säädetään asetuksella. Suomen perustuslain 124 §:n mukaan julkinen hallintotehtävä voidaan antaa muulle kuin viranomaiselle vain lailla tai lain nojalla. Tämän vuoksi mainittu asetuksen säännös nostetaan lakiin. Valtuus ei sisällä merkittävää julkisen vallan käyttöä eikä se vaaranna perusoikeuksia, oikeusturvaa tai muita hyvän hallinnon vaatimuksia. Valtuuden antaminen on tarpeen patruunoiden tarkastuksen tarkoituksenmukaiseksi hoitamiseksi, koska patruunoiden riittävän tehokkaaseen C.I.P. -sopimuksen mukaiseen tarkastamiseen ei ole saatavissa sen viranomaistoimintana toteuttamisen edellyttämiä viranomaisresursseja. Sisäasiainministeriö valvoisi edelleenkin tarkastusmerkinnän käyttöä ja tarkastustoimintaa.
...

2.2. Siirtymäsäännökset
Aikaisemman lain nojalla annetut luvat, ennakkosuostumukset ja asekeräilijälle annetut hyväksynnät. Henkilö, joka on saanut ampuma-asetta, aseen osaa, patruunoita tai erityisen vaarallisia ammuksia koskevan luvan taikka ennakkosuostumuksen tai asekeräilijälle annetun hyväksynnän ennen ehdotetun lain voimaantuloa, on saattanut sijoittaa huomattavia summia rahaa edellä mainittujen esineiden hankkimiseen tai niiden hankkimista valmisteleviin toimiin. Sama koskee luonnollisia henkilöitä ja yhteisöjä, jotka ovat saaneet ase-elinkeinoluvan. Jos ehdotukseen sisältyvillä säännöksillä puututtaisiin näiden voimassaoloaikaan, puututtaisiin samalla Suomen perustuslain II luvussa säädettyihin yksilön perusoikeuksiin. Lakiehdotuksella puututtaisiin tällöin edellä mainittujen esineiden vapaaseen käyttöoikeuteen ja mahdollisesti myös asianomaisen luovutuskompetenssiin omaisuutensa suhteen. Ottaen erityisesti huomioon Suomen perustuslain 15 §:ssä turvatun omaisuuden suojan esityksessä ehdotetaan, että aiempien lakien nojalla annetut luvat, ennakkosuostumukset ja asekeräilijälle annetut hyväksynnät jäisivät mahdollisine ehtoineen voimaan.

HALLINTOLAKI (6.6.2003/434)

8 luku Päätöksessä olevan virheen korjaaminen

50 § Asiavirheen korjaaminen

Jos päätös perustuu selvästi virheelliseen tai puutteelliseen selvitykseen taikka ilmeisen väärään lain soveltamiseen taikka päätöstä tehtäessä on tapahtunut menettelyvirhe, viranomainen voi poistaa virheellisen päätöksensä ja ratkaista asian uudelleen.
Päätös voidaan korjata asianosaisen eduksi tai vahingoksi. Päätöksen korjaaminen asianosaisen vahingoksi edellyttää, että asianosainen suostuu päätöksen korjaamiseen. Asianosaisen suostumusta ei kuitenkaan tarvita, jos virhe on ilmeinen ja se on aiheutunut asianosaisen omasta menettelystä.

Hallituksen esitys (72/2002) Eduskunnalle hallintolaiksi ja laiksi hallintolainkäyttölain muuttamisesta

Hallintolaissa säänneltävät asiat
…
Päätöksessä olevan virheen korjaaminen
Viranomaisen itseoikaisumahdollisuutta ehdotetaan osin laajennettavaksi ja täsmennettäväksi. Lisäksi oikaisusäännökset sopeutettaisiin paremmin massahallinnossa annettujen päätösten korjaamiseen.
Muutoksenhakujen vähentämiseksi asiavirheen korjaaminen (50 §) laajennettaisiin koskemaan päätöksen sisältövirheiden ohella menettelyssä tapahtuneita virheitä. Toinen keskeinen uudistus olisi päätöksen korjaamisen edellytyksenä olevan asianosaisen suostumuksen rajoittaminen tilanteisiin, joissa päätös korjataan asianosaisen vahingoksi. Suostumuksesta voitaisiin tällöinkin poiketa, jos virhe on aiheutunut asianosaisen omasta menettelystä.
Asianosaisen menettelyn huomioon ottaminen sallittaisiin vastaavasti kirjoitusvirheen korjaamisessa silloin, kun korjaaminen johtaa asianosaiselle kohtuuttomaan tulokseen (51 §).
Korjaamisasian vireilletulosta ja käsittelystä (52 §) sekä korjaamismenettelystä (53 §) säädettäisiin nykyistä täsmällisemmin. Korjaamista koskevan aloitteen tekemiselle tai vaatimuksen esittämiselle ehdotetaan säädettäväksi viiden vuoden määräaika. Lisäksi laissa selkeytettäisiin korjaamisasian käsittelyä koskevia käytännön kysymyksiä. Menettelyä täydennettäisiin säännöksellä viranomaisen oikeudesta määrätä päätöksen täytäntöönpano keskeytettäväksi korjaamisasian käsittelyn ajaksi.

YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT
1. Lakiehdotusten perustelut
1.1. Hallintolaki

8 luku. Päätöksessä olevan virheen korjaaminen

Lain 8 luvussa säädettäisiin päätöksessä olevan virheen korjaamisen edellytyksistä sekä korjaamisasian vireilletulosta ja sen käsittelyssä noudatettavasta menettelystä.

50 §. Asiavirheen korjaaminen

…
Lakiehdotuksessa on kuitenkin katsottu tarpeelliseksi säilyttää asianosaisen suostumusta koskeva edellytys niissä tilanteissa, joissa päätös korjataan asianosaiselle haitalliseen suuntaan. Tätä pääsääntöä sovellettaessa ei voida tehdä eroa sen suhteen, onko kysymys menettelyvirheen vai päätöksen sisältöä koskevan asiavirheen korjaamisesta. Merkitystä ei myöskään olisi päätöksen kohteena olevien asianosaisten lukumäärällä. Näin ollen korjattaessa useita asianosaisia koskevaa päätöstä haitalliseen suuntaan suostumus tarvittaisiin jokaiselta asianosaiselta erikseen.
Ehdotuksen mukaan suostumusta ei kuitenkaan tarvittaisi tilanteissa, joissa asianosainen on itse omalla menettelyllään aikaansaanut päätöksen virheellisyyden. Tällä viitataan lähinnä niihin tilanteisiin, joissa on kysymys asianosaisen vilpillisestä menettelystä tai vakavasta laiminlyönnistä. Säännös ei kuitenkaan ehdottomasti edellyttäisi asianosaisen menettelyltä tahallisuutta, vaan korjaamisen perusteena voisi olla myös asianosaisen erehdykseen tai huolimattomuuteen perustuva virheellisten tietojen antaminen. Korjaamismenettelyyn ryhtyminen riippuisi viime kädessä viranomaisen harkinnasta.
…

SUOMEN PERUSTUSLAKI (11.6.1999/731)

2 § Kansanvaltaisuus ja oikeusvaltioperiaate

Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle, jota edustaa valtiopäiville kokoontunut eduskunta.
Kansanvaltaan sisältyy yksilön oikeus osallistua ja vaikuttaa yhteiskunnan ja elinympäristönsä kehittämiseen.
Julkisen vallan käytön tulee perustua lakiin. Kaikessa julkisessa toiminnassa on noudatettava tarkoin lakia.
…

15 § Omaisuuden suoja

Jokaisen omaisuus on turvattu.
Omaisuuden pakkolunastuksesta yleiseen tarpeeseen täyttä korvausta vastaan säädetään lailla.

Lisätietoja: Finlex
_________________
Errare humanum est

[TAK85]

Ja sitten odottelemme Raahen käräjäoikeuden mahdollisesti syksyllä alkavaa käsittelyä. Käsittelyn alkaminen on lykkäääntynyt näin pitkälle "jutun laajuuden" takia kuten Oulu-radiossa taas hiljattain uutisoitiin tätä mahdottoman mittavaa juttua.

Tosiaankin. Joku pitäisi saada tuomittua jostakin. Muutenhan tutkivat viranomaiset ovat touhuilleet ihan turhia.
Näytöthän sen ratkaisevat. Ja se varmaankin kenet arpa sattuu valitsemaan lautamiehiksi.
Maallikolle näiden asioiden tajuaminen lienee vaikeampaa kuin esimerkiksi seksuaalisen hyväksikäytön toteaminen. Kaikilla kun on vehkeet niin jokaisella on tullut perehdyttyä niiden käyttämiseen ja siihen mikä on sallittua. Ainakin teoriassa.

Pitäisi olla hyvä asianajaja. Samanlainen kuin oli Matti Vuoren esiintyminen eilen "Mies ilman muistia" elokuvassa. Oli tosi vaikuttavaa .
Ja kun poliisipäällikkö vielä vetäisi esille tahdonvastaiseen hoitoon laittamisen niin pykälät löytyivät heti siihenkin mahdollisuuteen. - Ja se ilme.