vitutuksen aiheita hirvijahdissa

[mirage]

Näitä juttuja kun lukee niin voi todeta että HIRVENMETSÄSTYS ON MUKAVAA!

Kyllähän noista aiemmista kirjoituksista tunnisti aika paljon omiakin ajatuksia kuten esim se että

1) koiramies ampuu hirvet. Toissa syksynä koira toi hirvet eteeni n.100m päähän taimikkoon, välissä iso kuusikko. Välillä porukka teki pyrähdyksiä kuusikon puolella niin että jalat vilkkui. Ampumapaikkaa ei tullut, joten kysyin johtajalta saisinko koittaa haukkuun joka raikui edessäni. "Koiramies menee yksin haukkuun". Alkoi käyrä nousemaan kun tiesin että koiramiehellä oli matkaa reilusti varria risukossa ja tuulen päältä. Itse olin tuulen alapuolella ja seuran rajalle n.100m. Eli naapuriseuran maata alkoivat lähes vierestä. No kohta haukku lakkasi ja koiramies ilmoitti että karkasivat naapurin puolelle...

Kyllähän toi meidän koiramies aika usein antaa karkonkin varsin tahallaan jahka on ensin ilmoittanut millaisia elukoita haukussa on. Näin me vähemmän metsästäneet säästämme aikaa kun ei tarvitse jokaista elikko alkaa erikseen katsomaan- kunhan katsoo ettei ammu emää vasoilta. Mutta olisi se joskus mukava päästä koittamaan hirveä haukkuunkin, varsinkin kun tuo meidän koira on porukalla hankittu eli jokainen on maksanut siitä osan.

2) viimesyksynä oli käsky että ammutaan vasoja tai tappisarvia. Pojat pistivät minut "tuhannen taalan" -paikalle eli ns. varmaan kulkupaikkaan. n.1h passissa oltuani alkoi koira haukkua etumaastossa ja kulkeutua hitaasti kohti. Pian alkoikin metsä rapsahdella ja hirven kintut vilahdella... pyssyä olkapäälle ja elukkaa ristikkoon... naarasmullikka lönkötteli haulikkohollilta n.30m:n päästä nätisti sivuttain. Ilmoitin porukalle millainen elukka oli työnalla. Tai yritin- metsästyspuhelimen akku tyhjä. No varapuhelin päälle ja ilmoitus. Oli kuulema koiramies yrittänyt tavoittaa minua ja sanoa että ampukaa pois... Taas v*tutti.

Että tämmöisiä. Mutta puolustukseksi pitää seuraa/porukkaa kehuakkin: koskaan siis KOSKAAN ei ole tullut erimielisyyksiä lihanjaosta, passit on jaettu yleensä siten että se, joka ei ole päässyt ampumaan aikoihin, pistetään kuumalle paikalle eli todennäköisyys on suuri päästä ampumaan tai ainakin näkemään hirviä. Ja aina on mullekkin tuotu mun lihaosuus vaikka joka kerta en pääse töideni vuoksi passiin- siitäkään en ole kertaakaan kuullut että joku olisi nurputtanut. Itse porukkaan liittyessäni sanoin etten joka kerta pääse ja noilta kerroilta en ole lihaa vaillakaan, mutta aina on lihat kotiin löytyneet.
_________________
no enhän minä kun ootin että joku muu ampuu ensin...

[Powerhead]

Ei sitä kannata joka elukan kohalla alkaa soitteleen kavereille että "APUA! HIRVI NÄKÖSÄLLÄ, MITÄ MÄ TEEN!!!???" Paina ensin liipasinta ja sitten vasta kännykän nappia niin saatat joskus päästä kaatamaankin sen hirven. Omassa porukassa pitäis melkein kieltää koko puhelimen käyttö ennen kaatoa, on sen verran monta kertaa elukat säikkyny puhelimen pirinää ja turhia neuvotteluja.
_________________

[mirage]

kyllä meillä ilmoitetaan jos ei olekkaan ammuttava eläin niin eipähän "noviiseilla" joihin itsekin katson vielä kuuluvani mene aikaa (jota joskus on huikea sekunti pari kun eläin viilettää uran yli) enää arvioimiseen millainen elukka oli ja osaavat päästää väärät eläimet ringistä ulos. Pari olen ampunut tähän mennessä. Ja noi puhelimet on kätevät kun aluetta on vaan 2500ha ja alue on muodeltaan pitkä ja kapea --> saadaan miehet siirrettyä äkkiä eteen jos pääsee ketjusta läpi sellainen eläin jota jahdataan. Turha alkaa meuhaamaan noista puhelimista, joka jannulla on nappi korvassa ja radio hiljaisuus kuri kova. Turhat jaarittelut ehtii hoitamaan makkaratulilla.
_________________
no enhän minä kun ootin että joku muu ampuu ensin...

[ELLU69]

[Tursas]

[ELLU69]

Kuulepas Tursas, kyllä näitä tapauksia on että ampuvat ja varsinkin ne kokeneet hirvenmetsästäjät.....vaikka ei aivan varmuutta mikä elukka tai ammutaan sinnepäin, matka liian pitkä yms....taitaa se järki jonnekin kadota kun ryske tai koiran haukku rupeaa läheltä kuulumaan......nähty on.

[Karhukoira]

Aikaisempaan kommenttiini viitaten, juuri nuo pari hosujaa ovat ns. kovia hirvi- ja koiramiehiä....liipasinherkkyys on oikeasti sitä luokkaa, että kun korvat välähtää pusikossa niin lipas on jo tyhjä. Sitten katellaan että osukohan se....yleensä ei ainakaan hyvin ja taas haetaan haavakkoa...

[Tursas]

Ellu... Minäpä puhuinkin järkevistä metsästäjistä, joita löytyy sekä noviiseista että konkareista. On meilläkin porukassa muutama paukkuahne hosuja.

[kuhna]

Kyl ne "muut" ovat sit höhlii.

[riku75]

Itse olen noviisi metsästäjä ja nuoresta iästä (30+) hirviporukassa 7syksyä takana. Siitä huolimatta olen hirviporukan johtaja ollut jo muutaman vuoden. Meillä ennen jahdin aloitusta sovitaan mitä ammutaan ja jos tilanne muuttuu tunennen olevani ilmoitus velvollinen kaikille mukana oleville metsästäjille (näkyy puhelin laskussa) meillä koiramiehet ampuvat n 15-20% hirvistä passimiehet loput. Ja lähes aina on päässyt koiramiehen mukaan ampujaksi jos on halunnut...
_________________
Kaikki osaa purkaa, harvat kasata...

[Kyykky]

Täytyy ihan ensiksi todeta ja painottaa, että olen mukana hirviporukassa, joka toimii ja jossa viihdyn, mutta koska porukka on kohtuullisen suuri (n. 40-50 molemman sukupuolen edustajaa), niin joukkoon löytyy myös niitä vitutuksen aiheitakin. En tällä tarkoita sinänsä yksittäisiä henkilöitä, vaan lähinnä joitain heidän käyttäytymispiirteitään. Joten olen kaivamalla kaivanut oheisen listan ja todettakoon vielä, että suuri osa noista listatuista asioista eivät ole kovin usein toistuvia ja asiat eivät ole missään tärkeysjärjestyksessä.

- Neuvon kaverille passin aukon toisella puolen olevaan kapeikkoon. Jonkin ajan kuluttua tulee puhelu: ”Nyt täältä meni hirvet läpi” ja kun kyselen, että mistä ne meni, niin vastaus on: ”Sieltähän ne meni kapeikosta, minä kun jäin tähän aukon reunaan, kun ajattelin ettei tuollaisen ojitetun aukon yli kannata lähteä loimimaan”. (Niin, kiusallanihan minä näitä passeja määräilen kaikkein v-mäisimpiin paikkoihin.). Tähän ryhmään kuuluvat myös kaverit, joiden on päästävä aina autolla aivan passipaikan viereen. Ymmärrän kyllä, jos on lonkkavika tai muu fyysinen rajoite, niin tämä toive on aivan oikeutettu, mutta jos tämän esittää kaveri joka muuten vain ei viitsisi kävellä, niin asia muuttuu täysin toiseksi.

- Kaveri, joka ei ammu ikinä. Meillä on kirjoittamaton sääntö, ettei ampumatta jättämistä arvostella. Emme halua painostaa varsinkaan uusia metsästäjiä ampumaan jokaiseen ”nippanappa” –tilanteeseen. Uusia tilanteita tulee aina, mutta ammuttua laukausta ei enää saa peruttua. Aseisiin kun ei vielä ole saatu ympättyä tietokonemaailmasta tuttua ”undo –toimintoa”. Jokainen ampuu kykyjensä mukaan, eli jos hirvi meni passimiehen mukaan liian kaukaa ja/tai kovaa, niin asia selvä ja siirrytään seuraaviin passeihin. Mutta jos hirvi käyskentelee 20 m päästä tornin ohi ja ei voi ampua, niin kannattaisi harkita osallistumista hirvijahtiin jollain muulla tapaa kuin passimiehenä.

- Kaverit, jotka ampuu heti kun jotain vilkkuu. Näiden kanssa saa aina olla varuillaan. Tulee haavakoita ja yksinäisiä vasoja. On jännä miten jotkut muuten niin rauhalliset kaveritkin kuumenevat kun pusikossa alkaa risut katkeilemaan.

- Narinaa voutien tekemistä päätöksistä. Esimerkki muutaman vuoden takaa: RHY:ltä/piiriltä tullut suositus, että kaadettujen aikuisten hirvien naaras/uros –suhde tulisi olla 50/50. Lupia jäljellä enää kaksi ja niiden pitäisi tuon suosituksen mukaan olla sonneja. Yksi viikonloppu on nyt metsästetty tyhjää, vaikka vasoja ja lehmiä on kyllä nähty. Aamulla päätetään voutien neuvottelussa pitäytyä tuossa suosituksessa. Kyllä varsinkin vanhemman porukan osalta alkaa aikamoinen nurina. Päivän tulos: kaksi kaadettua sonnia samasta ajosta myöhemmin päivällä.

- Lihanpaloitteluun ei ole liiemmin tunkua, vaikka aina tarpeeksi porukkaa ilmaantuukin, mutta lisäkädet eivät olisi haitaksikaan. Lihanjako on yleensä viikolla, joten on ymmärrettävää, etteivät monet pääse (itse mukaan lukien) aina paikalle, mutta töistä kun tullaan suoraan lihanjakoon, niin sakkia on kuin Saipan matsissa, mutta lahtivajan ja välineiden putsauksen saavat hoitaa samat kaverit, jotka hoitivat paloittelunkin.

- Passiin mennään helvetillisellä pulinalla. Ei vaikka kuinka painottaisi, että juuri tähän passiin on mentävä kuin kusi sukassa, niin ei, kyllä aina on jokin juttu, mikä ei kerta kaikkiaan voi odottaa taukotulille.

- Passista lähdetään ennen kuin on annettu siihen lupa. Lompsitaan kaadolle katsomaan, että minkälaisen hirven se naapuri nyt ampui. Tilanne ei aina ole niin selvä kuin miltä se näyttää. ”Motin” toisella puolen on voinut tapahtua jotain sellaista, mikä edellyttää passituksen jatkamista ja josta kaadon lähettyvillä ei ole vielä mitään tietoa. Annan aina varsinkin uusille passimiehille ohjeen, että jos et tiedä mitä tehdä, niin seisot paikallasi ja ammut vain selvästi haavoittuneita hirviä. Tuota ohjetta noudattamalla ei voi tehdä mitään väärin.

- Kaverit, jotka väittävät, että heillä on juuri sopivasti sellaiset rata- ja hirvipaukut, että ne ampuvat molemmat samaan reikään, eli toisin sanoen ase on viimeksi kohdistettu joskus 70-luvun lopulla.

- Sauna- ja/tai sököporukkaa on muutamaa urhoollista lukuun ottamatta vaikea, edes kerran syksyssä, saada jäämään jahdin jälkeen illalla majalle.

[Kettu]

Perskules! Kyykky, me ollaan samassa metsästysseurassa!

[dxman]

Ajattelin samaa. Varsinkin kun tuli puhetta SaiPasta... Piti oikein tarkistaa kyykyn aiemmat viestit. Seuran maanomistusjäsenyys ja osa hirvistä miesajolla paljasti kuitenkin ettei sentään
_________________

[Kyykky]

[latvalaturi]

Kyykky kirjoittaa asiaa.

Varsinaisesti henk.kohtaisesti harmittaa vain joka vuotinen lupien kesken loppuminen. Suurella osalla porukasta on kiire lopettaa jahti jo ennen kunnon lumikelejä.
Edes lisälupia ei haluttaisi ottaa. Porukkamme maat ovat talvilaidunta, joten harkittu verotus loppuluvasta ei vaikuta kovin radikaalisti seuraavien vuosien jahtiin.