Pienaseiden vastaista toimintaa tarvitaan (E Suominen SDP)?

[Paha Kani]

[Anttiman]

[Anttiman]

[Kettu]

[quote="Anttiman"]

[Mili]

On täysin selvää jokaiselle järkevälle kansalaiselle ja aseenomistajalle, että ministeri Erkki Tuomiojan asenne yksityistä aseenomistusta kohtaan juontaa juurensa jo hänen taustastaan, olihan hänen äidin äitinsä Hella Wuolijoki, joka tuomittiin maanpetoksesta jatkosodan aikana ja vain erittäin poikkeuksellisten syiden vuoksi hän selvisi saamatta kuolemantuomiota.

Tuomioja ja hänen lähipiirinsä Ulkoministeriössä on järjestelmällisesti jo yli 3 vuoden ajan käyttänyt veronmaksajien rahoja asevastaisten ryhmien kokousten järjestämiseen Suomessa. Hänen "alaisuudessaan" toimii käytännössä myös Suomen YK:n pysyvä edustusto Genevessä.

Australiassa itselataavien aseiden kielto oli lähes yksinomaan IANSA:n Rebecca Petersin ansiota ja hän hehkuttaakin ko. asiaa IANSA:n kotisivuilla.

Ministeri Tuomiojan ihailema edesmennyt Neuvostoliitto hoiti kansalaisten aseistamisen silloin kun talonpoikaisväestö kansanvihollisina tapettiin tai karkoitettiin tiloiltaan -20 ja -30-luvuilla. Toisen kerran kansa aseistettiin "suuren Isänmaallisen Sodan" aikana.

Muulloin Stalin hoiti asiat salaisen poliisinsa avulla, eli aseet olivat vain valtakoneistolla, mikä lienee myös Tuomiojan ihanne.

YK:ssa ATT (Arms Trade Treaty) sopimusta ajaa edelleen Suomen edustajat esiintyen kaikkien EU-maiden nimissä.

[mart]

[quote="Kettu"]

[paragon]

Pitänee asian ollessa ajankohtainen tehdä 4-6 aseen katoamisilmoitus ja ostaa 50BMG, vaikka se on muuten hiukan epämukava.

[joop]

Toivottavasti tuommoiset "kansan edustajat" saadaan kitkettyä viimeistään seuraavissa vaaleissa pois!

[Pastrana]

Mulle ei sitten millään mahdu päähän, että mikä into ihmisillä on karsia pois/kieltää ja arvostella asioita joita ei itse harrasta tai ylipäänsä niistä mitään ymmärrä.

Tämä oli yhtä älytön veto Esa Suomiselta, kuin että vaatisi pesäpalloharrastusta lopetettavaksi, koska pesäpallomailoja löytyy jatkuvasti raggareiden autojen takakonteista ja niillä pahoinpidellään ihmisiä.

"Hakekaa ne pesismailanne kyttikseltä kun lähdette pesäpallotreeneihin"

Ei jummarra...
_________________
Juujuu... mitämittäää

[joop]

Kielletään samalla:

Golfmailat.
Jääkiekkomailat.
Sählymailat.
No kaikki mailat nyt yleensäkin.

Jousipyssyt kanssa.
Hiihtäminen.
Lintujen bongaaminen. (lintubongari keppi ainakin!)
Autoilu!
Tunkit.
Puntarit.
Puukot!
Keittiöveittet.
No kaikki yli 2 cm pitkä tai terävä!

Tai no voitaisiin myös kieltää ulkonaliikkuminen, ihmisten kanssakäyminen, harrastukset jne. Eipähän kukaan vahingoittais toista, edes vahingossa, kun kaikki olisivat yksinään vain 4 seinän sisällä! (mielellään vielä pehmustettu, ettei itseäänkään pääsis vahingoittamaan)

Rupeis varmaan muistuttamaan, jotain pohjois koreaa tms?

[Vortex]

Suomalainen henkirikollisuus muutoksessa?

Suomi on tunnetusti väkivaltainen maa. Viime kuukausien uutisia lukiessa tuntuisi, että maamme olisi muuttumassa entistä väkivaltaisemmaksi: sarjamurhaajia, kannibalismia, raa´asti surmattuja pikkulapsia... Tietynlaisia muutoksia todella ilmassa onkin.

Rikollisuuden rakenteessa ei kylläkään ole mikään olennaisesti muuttunut. Sarjamurhaajat ja kannibalistit ovat suomalaisessa henkirikollisuudessa edelleenkin täysin poikkeuksellisia yksittäissattumia, ja pikkulapsille maamme on maailman turvallisimpia ja muuttumassa koko ajan turvallisemmaksi. Surmattujen lasten määrä niin absoluuttisesti kuin asukaslukuun suhteutettunakin on 2000-luvun alkuvuosina ollut historiallisen ajan alhaisin. Määrä on ollut tasaisessa laskussa koko toisen maailmansodan jälkeisen ajan, ja lasku siis edelleenkin jatkuu.

Myös muutoin rikollisuuden rakenne on vakaa. Useimmat henkirikoksen uhrit surmataan kotonaan ja useimmat rikokset liittyvät holtittomaan alkoholin käyttöön tutussa seurassa. Suomalaisen naisen pahin uhka on puoliso, miehen tappaa useimmiten ryyppykaveri ja alaikäisen lapsen uhkana on oma äiti. Lapsia lukuun ottamatta surmaajat ja surmatut ovat tekohetkellä yleensä tolkuttomassa humalassa.

Jotain näyttäisi kuitenkin olevan muuttumassa. Henkirikosten määrä, joka oli vakaa kolmisenkymmentä vuotta 1970-luvun alusta alkaen, on nimittäin laskenut selvästi jo useamman vuoden. Myöskään vuoden 2004 alkoholin hinnanalennuksen vaikutukset eivät olleet ennakko-odotusten mukaiset. Rikosten määrä kyllä lisääntyi toissa vuonna, mutta odotuksia vähemmän ja lisäys jäi myös lyhytkestoiseksi. Vuonna 2005 palattiin jälleen lasku-uralle. Lievempänä laskeva kehityssuunta on ollut havaittavissa 1990-luvun lamavuosista lähtien. Kyse on siten suhteellisen pitkään jatkuneesta kehityksestä, jota ei voine selittää enää pelkällä satunnaisvaihtelulla.

Mielenkiintoista asiassa on se, että muutos näyttäsi tapahtuvan nimenomaan henkirikollisuuden ongelmaryhmässä. Henkirikollisuus on meillä pitkälti pienen päihteiden väärinkäyttäjäryhmän keskinäistä väkivaltaa. Niin aikuisten kuin nuortenkin rikokset ja perheiden sisäinen kuin ulkopuolinenkin väkivalta ovat kiinteästi kytköksissä alkoholin väärinkäyttöön. Ongelmaryhmän muodostavat erityisesti keski-ikäiset, työelämän ulkopuolella olevat miesalkoholistit. He vastaavat pääosasta rikoksia ja heidän todennäköisyytensä päätyä henkirikoksen tekijäksi tai uhriksi on kymmen-viisitoistakertainen muihin väestöryhmiin nähden.

Henkirikollisuuden määrällinen vähentyminen viime vuosina on keskittynyt tähän ryhmään ja nimenomaan miesten keskinäiseen väkivaltaan. Perheväkivaltaan liittyvien rikosten määrässä muutokset ovat olleet ainakin toistaiseksi vähäisempiä. Myös nuorten tekemien henkirikosten määrä on vuosituhannen alun lyhytaikaista piikkiä lukuun ottamatta pysynyt vakaana (ja yleismaailmallisesti tarkastellen erittäin alhaisena).

Miksi keski-ikäisten alkoholistimiesten väkivalta sitten on vähenemässä? Kysymys on vaikea vastattavaksi. Alkoholin kulutus on viime vuosikymmenet tasaisesti kasvanut ja viime vuosina jopa varsin nopeasti, sen perusteella odottaisi täysin vastakkaista kehitystä. Myös erilaiset ennalta ehkäisevät ohjelmat ja toimenpiteet väkivallan vähentämiseksi on kohdistettu pääosin muihin väestöryhmiin, erityisesti perheväkivallan vähentämiseen. Niillä onkin saatu myönteistä kehitystä aikaan lievemmässä väkivallassa, mutta henkirikollisuudessa perheväkivaltaan liittyvien rikosten määrä on pysynyt toistaiseksi ennallaan. Syrjäytyneiden alkoholistimiesten keskinäisen väkivallan vähentämiseksi ei sen sijaan juurikaan ohjelmia ole kehitelty ja vielä vähemmän toteutettu. Yksinkertaisesti siksi, että tämä ryhmä ei ole kovinkaan vastaanottavainen sellaisille ohjelmille. Demografia, väestön ja erityisesti suurten ikäluokkien ikääntyminen, on epäilemättä yksi tekijä, joka on vaikuttanut rikosmäärän vähentymiseen kymmenen vuoden aikajänteellä. Niin jyrkkää muutosta kuin viime vuosina on ollut havaittavissa, ei kuitenkaan voi yksin demografialla tai esimerkiksi parantuneilla taloussuhdanteillakaan selittää.

Toisaalta viime vuosien myönteinen kehitys ei ole tavoittanut maan kaikkia osia samalla tavoin. Koko maan luvuissa näkyvä henkirikollisuuden väheneminen johtuu pääasiassa siitä, että muutamissa kasvukeskuksissa, erityisesti pääkaupunkiseudulla ja muualla Uudellamaalla, Tampereen talousalueella Pirkanmaalla sekä Oulun ympäristössä Pohjois-Pohjanmaalla, rikollisuus on vähentynyt jyrkästi. Pohjois- ja Itä-Suomessa, jotka jo ennestään ovat olleet väkivallan ongelma-aluetta, kehitys on ollut pikemminkin päinvastainen. Seurauksena on ollut rikollisuuden tasoerojen kärjistyminen maan sisällä. Vuosi 2005 oli kuitenkin siinä mielessä lupaava, että pitkästä aikaa myös Pohjois- ja Itä-Suomessa henkirikosten määrä väheni.

Jatkuessaan nykykehitys muuttaisi varsin perusteellisesti maamme väkivaltaista yleiskuvaa. Esimerkiksi Suomen ja Skandinavian maiden välillä henkirikollisuuden nykyinen tasoero muodostuu lähes kokonaisuudessaan työttömien alkoholistimiesten alkoholisidonnaisesta väkivallasta. Muiden väestöryhmien henkirikollisuudessa ei Suomen ja läntisten naapureidemme välillä juurikaan eroa ole.

Tuleeko kehitys jatkumaan myönteisenä myös tulevina vuosina, on kuitenkin tällä hetkellä yhtä suuri arvoitus kuin kehityksen perimmäiset syytkin.
Martti Lehti
tutkija
Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos


Lisää pohdittavaa: http://www.optula.om.fi/uploads/y0tjd7susv7q1q.pdf
Erityisesti rikoksen tekijän ja uhrin suhteet, tekovälineet ja alkoholin osuus. Myös rikoksen kohteiden määrä on tärkeä tekijä.


Mikä paistaa läpi kaikesta henkirikoksiin liittyvistä tutkimuksista? Alkoholi! Olisiko se sellainen tekijä, johon kannattaisi puuttua ennemmin kuin viedä metsästäjiltä ja ammunnanharrastajilta harrastusvälineet? Yritys tuntuu olevan samanlainen kuin modernin länsimaisen lääketieteen vastaus nykyisiin vaivoihin; Kiinnitetään huomio oireiden lievittämiseen mutta itse sairaus jää hoitamatta. Tehokas keino mutta hyvin väliaikainen ja ainoastaan tilannetta pahentava. Toisaalta alkoholin käyttöäkin voidaan pitää oireena jostain muusta ongelmasta. Yleensä tällainen ongelma on pitkäaikainen työttymyys.

Vuosina 2002-2004 tehdyistä henkirikoksista 18 %:ssa käytettiin ampuma-asetta. Näistä 56 % oli luvattomia. Tyypillisin tapaus on sellainen, jossa keski-ikäinen mies ampuu ryyppykaverinsa. Tekijä on yleensä vahvassa humalassa. Luultavasti tappo olisi tapahtunut jollain muulla välineellä, jos asetta ei olisi ollut saatavilla.
_________________

[Fields]

[Vortex]

[Hirvikoiramies]

[Vortex]

Ei aivan, puhtaimmillaan 96 % !
_________________