Eduskunnan esitys lainmuutoksesta

[Puuhapete]

Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi arpajaislain, viihdelaitelain, rahankeräyslain, ampuma-aselain, yksityisistä turvallisuuspalveluista annetun lain ja järjestyksenvalvojista annetun lain muuttamisesta

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Esityksessä ehdotetaan valtion keskushallinnon uudistamisen periaatteiden mukaisesti arpajais-, viihdelaite-, ampuma-ase-, turvallisuuspalvelu- ja järjestyksenvalvoja-alojen valtakunnallinen ohjaus ja valvonta siirrettäviksi sisäasiainministeriöstä yhteen lääninhallitukseen, joka olisi arpajais-, viihdelaite- ja ampuma-aseasioiden osalta Etelä-Suomen lääninhallitus sekä turvallisuuspalvelu- ja järjestyksenvalvoja-asioiden osalta Itä-Suomen lääninhallitus. Mainittujen alojen yleinen ohjaus ja valvonta jäisivät edelleenkin sisäasiainministeriöön. Rahankeräysalan osalta vastaava ratkaisu on toteutettu osin jo aikaisemmin.
Yhden kihlakunnan aluetta laajempaa aluetta koskevat tavara-arpajais- ja arvauskilpailuasiat ehdotetaan keskitettäviksi yhdenmukaisen ratkaisulinjan ja erikoistumisen mahdollistaman asiantuntemuksen kertymisen turvaamiseksi kaikista lääninhallituksista Etelä-Suomen lääninhallitukseen. Rahankeräysasioiden osalta vastaava ratkaisu on toteutettu jo aikaisemmin. Bingoasiat ehdotetaan keskitettäviksi samasta syystä kihlakuntien poliisilaitoksista Etelä-Suomen lääninhallitukseen.
Kaupalliset ja muut merkittävät ampuma-aseasiat ehdotetaan siirrettäviksi valtion keskushallinnon uudistamisen periaatteiden mukaisesti sisäasiainministeriöstä Etelä-Suomen lääninhallitukseen. Vartioimisliikelupa-, vartioimisliikkeen vastaavan hoitajan hyväksymis- ja järjestyksenvalvojakouluttajaksi hyväksymisasiat ehdotetaan siirrettäviksi samasta syystä sisäasiainministeriöstä Itä-Suomen lääninhallitukseen.
Lait ovat tarkoitetut tulemaan voimaan 1 päivänä maaliskuuta 2008.


1. Nykytila

1.1. Lainsäädäntö ja käytäntö

Sisäasiainministeriön poliisiosaston hallintoyksikön vastuualueena Riihimäellä toimivan arpajais- ja asehallintoyksikön arpajaishallinto valmistelee ja esittelee valtioneuvostolle rahapeliluvat, vahvistaa rahapelien pelisäännöt, määrää rahapelitoiminnan valvontaa varten viralliset valvojat sekä antaa ratkaisusuositukset raha-arpajaisia taikka veikkaus-, vedonlyönti- tai totopelejä toimeenpanevan rahapeliyhteisön ja pelaajan välisestä voitonmaksua koskevasta erimielisyydestä. Arpajaishallinto vastaa arpajais-, rahankeräys- ja viihdelaitetoiminnan lainmukaisuudesta sekä arpajaisten ja rahankeräysten toimeenpanon valtakunnallisesta valvonnasta ja tilastoinnista. Se myös antaa arpajaisten ja rahankeräysten toimeenpanoa koskevia lausuntoja ja ohjeita.
Arpajais- ja asehallintoyksikön asehallinnon tehtävänä on ratkaista ampuma-aseiden, aseen osien, patruunoiden ja erityisen vaarallisten ammusten kaupalliseen toimintaan liittyvät lupa-asiat, asekeräilijän hyväksyntää koskevat hakemusasiat ja erityisen vaarallisten ampuma-aseiden hankkimislupa-asiat. Asehallinnossa ratkaistaan myös asealan elinkeinon harjoittamista ja ase-elinkeinonharjoittajan vastuuhenkilön hyväksyntää koskevat hakemusasiat ja ampuma-aseiden kaupallista siirtoa, tuontia, vientiä ja kauttakuljetusta koskevat hakemusasiat. Asehallinto toimii Suomessa ampuma-aseiden ja patruunoiden käyttöturvallisuuden tarkastusta suorittavana tarkastuslaitoksena. Se osallistuu kansainväliseen aseiden tarkastusjärjestöön (C.I.P.) liittyneiden maiden väliseen yhteistyöhön sekä muuhun kansainväliseen yhteistyöhön.
Sisäasiainministeriön poliisiosaston hallintoyksikön vastuualueena Mikkelissä toimiva turvallisuusalan valvontayksikkö vastaa yksityisen turvallisuusalan valtakunnallisesta valvonnasta ja ohjauksesta. Sille kuuluu vartioimisliiketoiminta, turvasuojaustoiminta ja järjestyksenvalvojatoiminta. Yksikkö myöntää ja peruuttaa vartioimisliikeluvat sekä hyväksyy vartioimisliikkeiden vastaavat hoitajat. Se myös kehittää vartioimisliikkeisiin ja järjestyksenvalvontaan kohdistuvaa käytännön valvontatoimintaa kihlakunnan poliisilaitosten kanssa.

1.2. Nykytilan arviointi

Valtion keskushallinnon uudistamisen periaatteiden mukaan ministeriöiden tehtävien tulisi painottua strategisluontoisiin valtioneuvoston esikuntatehtäviin. Operatiivisluontoiset tehtävät tulisi hoitaa ministeriöiden alaisessa hallinnossa. Ministeriöiden tehtävistä on säädetty valtioneuvoston ohjesäännön (262/2003) 11 §:ssä. Sisäasiainministeriön poliisiosaston arpajais- ja asehallintoyksikön sekä turvallisuusalan valvontayksikön tehtäväalueisiin sisältyy sekä ministeriötasolle kuuluvaa hallinnonalan yleistä ohjausta ja valvontaa että luonteeltaan keskusvirastomaista valtakunnallista ohjausta ja valvontaa. Yksiköt ratkaisevat myös yksittäisiä lupa-asioita.
Tavara-arpajais- ja arvauskilpailuasioiden hoitaminen kaikissa lääninhallituksissa ja bingoasioiden hoitaminen kihlakunnan poliisilaitoksissa vaikeuttaa yhdenmukaisen ratkaisulinjan ja erikoistumisen mahdollistaman asiantuntemuksen kertymisen turvaamista.

2. Esityksen tavoitteet ja keskeiset ehdotukset

2.1. Tavoitteet ja keinot niiden saavuttamiseksi

Valtion keskushallinnon uudistamisen periaatteiden mukaisesti ehdotetaan nykyisellään sisäasiainministeriölle kuuluvat operatiivisluontoisiksi katsottavat valtakunnalliset arpajaisiin, viihdelaitteisiin, ampuma-aseisiin ja yksityisiin turvallisuuspalveluihin ja järjestyksenvalvojiin liittyvät lupa-, valvonta- ja tarkastustehtävät siirrettäviksi ministeriön alaiselle hallinnolle. Rahankeräysten osalta vastaava ratkaisu on toteutettu osin jo aikaisemmin. Uuden keskusviraston perustamista pelkästään näitä tehtäviä varten ei ole pidetty tarkoituksenmukaisena. Jäljempänä selostettavalla tavalla eduskunta on hylännyt ehdotuksen ampuma-aseisiin ja yksityisiin turvallisuuspalveluihin liittyvien lupa-, valvonta- ja tarkastustehtävien siirtämisestä Poliisin tekniikkakeskukseen. Edellä sanotun johdosta nyt ehdotetaan tehtävien siirtämistä Etelä-Suomen ja Itä-Suomen lääninhallituksiin, jotka näin saisivat valtakunnallisia tehtäviä.

2.2. Keskeiset ehdotukset

Esityksessä ehdotetaan valtion keskushallinnon uudistamisen periaatteiden mukaisesti arpajais-, viihdelaite-, ampuma-ase-, turvallisuuspalvelu- ja järjestyksenvalvoja-alojen valtakunnallinen ohjaus ja valvonta siirrettäviksi sisäasiainministeriöstä yhteen lääninhallitukseen, joka olisi arpajais-, viihdelaite- ja ampuma-aseasioiden osalta Etelä-Suomen lääninhallitus sekä turvallisuuspalvelu- ja järjestyksenvalvoja-asioiden osalta Itä-Suomen lääninhallitus. Mainittujen alojen yleinen ohjaus ja valvonta jäisivät edelleenkin sisäasiainministeriöön. Rahankeräysalan osalta vastaava ratkaisu on toteutettu osin jo aikaisemmin.
Yhden kihlakunnan aluetta laajempaa aluetta koskevat tavara-arpajais- ja arvauskilpailuasiat ehdotetaan keskitettäviksi yhdenmukaisen ratkaisulinjan ja erikoistumisen mahdollistaman asiantuntemuksen kertymisen turvaamiseksi kaikista lääninhallituksista Etelä-Suomen lääninhallitukseen. Rahankeräysasioiden osalta vastaava ratkaisu on toteutettu jo aiemmin. Bingoasiat ehdotetaan keskitettäviksi samasta syystä kihlakuntien poliisilaitoksista Etelä-Suomen lääninhallitukseen.
Kaupalliset ja muut merkittävät ampuma-aseasiat ehdotetaan siirrettäviksi valtion keskushallinnon uudistamisen periaatteiden mukaisesti sisäasiainministeriöstä Etelä-Suomen lääninhallitukseen. Vartioimisliikelupa-, vartioimisliikkeen vastaavan hoitajan hyväksymis- ja järjestyksenvalvojakouluttajaksi hyväksymisasiat ehdotetaan siirrettäviksi samasta syystä sisäasiainministeriöstä Itä-Suomen lääninhallitukseen.

3. Esityksen vaikutukset

3.1. Taloudelliset vaikutukset

Esityksessä on kysymys eräiden viranomaistehtävien hoidon uudelleenorganisoimisesta, jolla ei olisi sinällään vaikutusta kokonaiskustannuksiin.

3.2. Vaikutukset viranomaisten toimintaan

Sisäasiainministeriön poliisiosastolle arpajaislaissa (1047/2001), viihdelaitelaissa (164/1995), ampuma-aselaissa (1/1998), yksityisistä turvallisuuspalveluista annetussa laissa (282/2002) ja järjestyksenvalvojista annetussa laissa (533/1999) nykyisin säädettyjä tehtäviä ehdotetaan siirrettäviksi Etelä-Suomen ja Itä-Suomen lääninhallituksiin. Tehtävien siirtymisen myötä myös niitä hoitava henkilöstö sekä virat siirrettäisiin mainittuihin lääninhallituksiin. Ministeriön tehtäviin jäisivät kuitenkin edelleen arpajais-, viihdelaite-, ampuma-ase-, turvallisuuspalvelu- ja järjestyksenvalvoja-alojen yleinen ohjaus ja valvonta, lainsäädännön ajan tasalla pitäminen ja kehittäminen sekä valtioneuvosto- ja ministeriötason kansainvälinen yhteistyö. Ministeriön vastuulle jäisivät edelleen myös rahapelilupa- ja rahapelien pelisääntöasiat. Tämä olisi otettava huomioon voimavarojen sijoittelussa. Ministeriöön jäävän työmäärän voidaan arvioida olevan kolme henkilötyövuotta. Huolimatta siitä, että poliisiosaston arpajais-, viihdelaite-, ampuma-ase-, turvallisuuspalvelu- ja järjestyksenvalvoja-asioita hoitava henkilöstö siirrettäisiin lääninhallitusten henkilöstöksi, henkilöstö työskentelisi nykyiseen tapaan Riihimäellä ja Mikkelissä. Uudistusten edellyttämät henkilöstöjärjestelyt toteutettaisiin noudattaen valtion virkamieslain (750/1994) ja valtioneuvoston henkilöstön aseman järjestämisestä organisaation muutostilanteissa antaman periaatepäätöksen (VNp 23.3.2006) mukaisia menettelytapoja.
Kaikista lääninhallituksista Etelä-Suomen lääninhallitukseen siirtyvän tavara-arpajais- ja arvauskilpailuasioihin liittyvän työmäärän voidaan arvioida olevan [pyydetään arvioimaan lausunnoissa] henkilötyövuotta. Kihlakunnan poliisilaitoksista Etelä-Suomen lääninhallitukseen siirtyvän bingoasioihin liittyvän työmäärän voidaan arvioida olevan [pyydetään arvioimaan lausunnoissa] henkilötyövuotta.

3.3. Yhteiskunnalliset vaikutukset

Tavara-arpajais-, arvauskilpailu- ja bingoasioiden hoidon keskittäminen mahdollistaisi yhdenmukaisen ratkaisulinjan ja erikoistumisen mahdollistaman asiantuntemuksen kertymisen turvaamisen.

4. Asian valmistelu

4.1. Valmisteluvaiheet ja -aineisto

Sisäasiainministeriö asetti joulukuussa 2004 selvitysmiehen selvittämään, miten arpajais-, viihdelaite-, rahankeräys- ja ampuma-aselainsäädännön sekä yksityiseen turvallisuusalaan liittyvän lainsäädännön nojalla sisäasiainministeriön poliisiosastolle kuuluvien tehtävien hoito olisi tarkoituksenmukaista järjestää. Selvitysmiehen selvitys valmistui huhtikuussa 2005. Selvitysmies esitti selvityksessään kolme vaihtoehtoista organisaatiomallia. Nämä olivat itsenäisenä virastona toimiva Poliisin hallintokeskus, Poliisin tekniikkakeskuksen pohjalta muodostettava Poliisin hallinto- ja tekniikkakeskus sekä Etelä-Suomen ja Itä-Suomen lääninhallituksiin tukeutuva lääninhallitusmalli.
Rahankeräyslain (255-257/2006, HE 102/2005 vp, HaVM 25/2005 vp) säätämisen yhteydessä yhden kihlakunnan aluetta laajempaa aluetta koskevat rahankeräysasiat keskitettiin kaikista lääninhallituksista Etelä-Suomen lääninhallitukseen. Eduskunnan hallintovaliokunta kuitenkin katsoi, että rahankeräysten toimeenpanon yleisen valvonnan ja ohjauksen ja tilastoinnin sekä rahankeräysten toimeenpanoa koskevien lausuntojen ja ohjeiden antamisen kaltaiset valtakunnalliset tehtävät soveltuvat huonosti alueelliselle hallintoviranomaiselle ja ovat omiaan lisäämään hallintojärjestelmämme monimutkaisuutta.
Valtioneuvoston asettama Rahapelifoorumi totesi 10 päivänä maaliskuuta 2006 valmistuneissa kansallista rahapelipolitiikka koskevissa linjauksissaan (Sisäasiainministeriön julkaisuja 28/2006), että rahapeliasioiden huomattavan yhteiskunnallisen merkityksen vuoksi rahapelejä koskevat yleiset linjaukset on syytä säilyttää jatkossakin ministeriötasolla tehtävinä. Lainsäädännön ja lupaehtojen noudattamisen yksittäiset valvontatehtävät (mukaan lukien tietotekniset valvontajärjestelmät ja viralliset valvojat) olisi sen sijaan mahdollista siirtää alemmalla hallinnollisella tasolla hoidettaviksi. Yhdenmukaisen ratkaisulinjan ja erikoistumiseen perustuvan asiantuntemuksen turvaamiseksi alemmallakin hallinnollisella tasolla hoidettavat tehtävät olisi tarkoituksenmukaista keskittää koko valtakunnan osalta yhteen paikkaan. Rahapeli-, bingopeli-, tavara-arpajais- ja rahankeräystoimintoihin liittyvien lupa- ja valvontaviranomaistehtävien hoidon tulee tapahtua tarkoituksenmukaisella hallinnollisella tasolla ja olla toimintojen samankaltaisuuden ja osaksi samojen yleishyödyllisten toimijoiden vuoksi tarkoituksenmukaisessa määrin keskitettyä.
Poliisin hallinnosta annetun lain muutoksen (100-103/2007, HE 72/2006 vp, HaVM 24/2006 vp) yhteydessä ehdotettiin, että ampuma-ase- ja turvallisuuspalvelualoihin liittyviä tehtäviä siirrettäisiin sisäasiainministeriöstä Poliisin tekniikkakeskukselle. Eduskunta ei hyväksynyt tätä ehdotusta. Eduskunnan hallintovaliokunta katsoi, että Poliisin tekniikkakeskukselle suunnitellut viranomaistehtävät olisivat omiaan vaarantamaan sen toiminnan uskottavuuden poliisin ja muiden turvallisuusviranomaisten hankintojen tasapuolisena ja syrjimättömänä kilpailuttajana ja toteuttajana, jos sillä samalla olisi kilpailutukseen osallistuviin elinkeinonharjoittajiin kohdistuvia lupa-, valvonta- tai tarkastustehtäviä. Lisäksi eduskunnan lausuman mukaan syyttäjäntoimen ja ulosoton hallinnon tapaan myös poliisin osalta on arvioitava poliisin lääninjohdon tehtävät ja asema.
Pääministeri Matti Vanhasen II hallituksen ohjelman mukaan keskushallintoa uudistetaan muun muassa siirtämällä ministeriöistä siirrettävissä olevia toimeenpanotehtäviä ja muut kuin valtakunnalliset kehittämistehtävät alue- ja paikallishallinnolle. Tämä edellyttää, että esimerkiksi ministeriötehtävät ja keskusvirastotehtävät arvioidaan uudelleen. Nykymuotoisen lääninhallinnon tehtävät organisoidaan uudelleen. Valtion aluehallintoa uudistetaan kokoamalla lupa-, valvonta- ja oikeusturvatehtäviä yhteen.
Hallitusohjelman mukaan poliisin hallintorakenteen uudistusta jatketaan siten, että se kohdistuu jatkossa myös poliisin ylijohtoon, poliisin lääninjohtoihin, poliisin valtakunnallisiin yksiköihin sekä Helsingin poliisilaitokseen. Lisäksi selvitetään, erotetaanko toisistaan ministeriön ohjaus- ja valvontatehtävät sekä operatiivisen poliisitoiminnan johtaminen. Sisäasiainministeriö on asettanut työryhmän tekemään 31 päivään joulukuuta 2007 mennessä kokonaisselvityksen poliisin hallintorakenteen, johtamisjärjestelmän ja yhteistoiminnan kehittämistarpeista eri hallinnon tasoilla sekä selvityksen aiheuttamat muutosesitykset.
Tämä esitys on valmisteltu sisäasiainministeriössä virkamiestyönä.

4.2. Lausunnot ja niiden huomioon ottaminen

Esityksestä pyydettiin lausunnot seuraavilta tahoilta:…

5. Riippuvuus muista esityksistä


YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT

1. Lakiehdotusten perustelut

1.1. Arpajaislaki

25, 31, 32 ja 34 §. Yleisperusteluissa mainituista syistä lupaviranomaiseksi yhden kihlakunnan aluetta laajempaa aluetta koskevan tavara-arpajaisluvan ja arvauskilpailuja koskevan ilmoituksen osalta säädettäisiin nykyisten kaikkien lääninhallitusten sijasta Etelä-Suomen lääninhallitus. Vastaavasti Etelä-Suomen lääninhallitus säädettäisiin nykyisten kihlakunnan poliisilaitosten sijasta lupaviranomaiseksi bingoluvan osalta.
Rahapeliasioiden huomattavan yhteiskunnallisen ja taloudellisen merkityksen vuoksi rahapelilupa-asiat esiteltäisiin valtioneuvoston yleisistunnolle edelleen sisäasiainministeriöstä ja sisäasiainministeriö vahvistaisi edelleen rahapelien pelisäännöt.

42 §. Arpajaisten valvonta. Yleisperusteluissa mainituista syistä arpajaisalan yleisestä ohjauksesta ja valvonnasta vastaisi sisäasiainministeriö sekä valtakunnallisesta ohjauksesta ja valvonnasta Etelä-Suomen lääninhallitus. Etelä-Suomen lääninhallitus vastaisi jatkossa myös arpajaisten toimeenpanon tilastoinnista.

43 §. Viralliset valvojat. Kun Etelä-Suomen lääninhallitus vastaisi arpajaisalan valtakunnallisesta valvonnasta, se määräisi jatkossa myös rahapelitoiminnan valvontaa varten viralliset valvojat.

45 §. Tarkastus- ja kielto-oikeus. Kun Etelä-Suomen lääninhallitus vastaisi arpajaisalan valtakunnallisesta valvonnasta, se ehdotetaan lisättäväksi säännökseen tahoksi, jolla on oikeus tarkastaa hyväksytyn rahaliikenteen valvontalaitteen käyttö.

48 §. Ratkaisusuositus. Kun Etelä-Suomen lääninhallitus vastaisi arpajaisalan valtakunnallisesta ohjauksesta ja valvonnasta, se antaisi jatkossa myös ratkaisusuositukset rahapeliyhteisöjen ja pelaajien välisistä voitonmaksua koskevista erimielisyyksistä. Näin erotettaisiin toisistaan sisäasiainministeriölle kuuluva rahapelien pelisääntöjen vahvistamisrooli ja Etelä-Suomen lääninhallitukselle kuuluva pelisääntöjen tulkintarooli.

53 §. Rahapeliyhteisöjen velvollisuus luovuttaa tietoja. Kun Etelä-Suomen lääninhallitus vastaisi jatkossa arpajaisten toimeenpanon tilastoinnista, sille olisi toimitettava tilastoimista varten tarvittavat tiedot.

58 §. Tarkastuslaitokseksi määrääminen ja tarkastuslaitoksen tietojenantovelvollisuus. Rahaliikenteen valvontalaitteiden tarkastuslaitokseksi määräisi edelleen sisäasiainministeriö. Tarkastuslaitoksen olisi kuitenkin toimitettava tiedot tyyppitarkastetuista laitteista arpajaisalan valtakunnallisesta valvonnasta vastaavalle Etelä-Suomen lääninhallitukselle.

66 §. Muutoksenhaku. Aiemmin kaikkien lääninhallitusten ratkaistaviksi kuuluneet tavara-arpajaislupa-asiat ja kihlakunnan poliisilaitosten ratkaistaviksi kuuluneet bingolupa-asiat ratkaisisi ehdotetun muutoksen jälkeen Etelä-Suomen lääninhallituksen Riihimäellä toimiva yksikkö. Tämän vuoksi olisi tarkoituksenmukaisinta, että muutoksenhakuviranomaisena näissä asioissa olisi hallintolainkäyttölainkäyttölain (586/1996) 12 §:ssä säädetystä poiketen aina Hämeenlinnan hallinto-oikeus. Muutoin muutoksenhakuun sovellettaisiin hallintolainkäyttölain säännöksiä.

66 a §. Arpajais-, viihdelaite- ja rahankeräyslautakunta. Sisäasiainministeriö asetti 18 päivänä marraskuuta 2002 arpajais- ja rahankeräysasioiden neuvottelukunnan. Neuvottelukunnan toiminta päättyi valtioneuvoston asetettua 16 päivänä huhtikuuta 2004 eduskunnan toimikaudeksi Rahapelifoorumin.
Nyt ehdotetaan arpajais-, viihdelaite- ja rahankeräysalalle perustettavaksi samanlainen lakisääteinen neuvoa-antava elin, jollainen on jo olemassa ampuma-asealalla (ampuma-aselautakunta) sekä turvallisuuspalvelu- ja järjestyksenvalvoja-alalla (turvallisuusalan neuvottelukunta).
Arpajais-, viihdelaite- ja rahankeräyslautakunnan asettaisi sisäasiainministeriö ja se toimisi Etelä-Suomen lääninhallituksen yhteydessä. Lautakunta koostuisi eri sidosryhmien edustajista. Lautakunta voisi antaa lausuntoja sekä sisäasiainministeriön että Etelä-Suomen lääninhallituksen pyynnöstä.

Voimaantulo- ja siirtymäsäännös

Voimaantulo- ja siirtymäsäännös sisältäisi tavanomaisten voimaantulosäännöksen ja lupa-asioiden käsittelyä koskevan siirtymäsäännöksen lisäksi siirtymäsäännöksen sisäasiainministeriön poliisiosaston arpajais- ja asehallintoyksikön arpajaishallinnon henkilöstön asemasta. Arpajais- ja asehallintoyksikön asehallinnon henkilöstön asemasta säädettäisiin ampuma-aselain muutoksen voimaantulo- ja siirtymäsäännöksessä.
Tehtävien siirtymisen myötä myös niitä hoitava henkilöstö sekä virat siirrettäisiin sisäasiainministeriöstä Etelä-Suomen lääninhallitukseen. Henkilöstö työskentelisi edelleenkin Riihimäellä.

1.2. Viihdelaitelaki

8 §. Rahaliikenteen valvontalaitteen tarkastus ja hyväksyminen. Rahaliikenteen valvontalaitteiden tarkastuslaitokseksi määräisi edelleen sisäasiainministeriö. Tarkastuslaitoksen olisi kuitenkin toimitettava tiedot tyyppitarkastetuista laitteista viihdelaitealan valtakunnallisesta valvonnasta vastaavalle Etelä-Suomen lääninhallitukselle.

9 §. Viihdelaitealan seuranta sekä lausunnot ja ohjeet. Yleisperusteluissa mainituista syistä viihdelaitealan yleisestä ohjauksesta ja valvonnasta vastaisi sisäasiainministeriö sekä valtakunnallisesta alan kehityksen seurannasta sekä ohjauksesta ja valvonnasta Etelä-Suomen lääninhallitus.

10 §. Valvonta. Kun Etelä-Suomen lääninhallitus vastaisi viihdelaitealan valtakunnallisesta valvonnasta, se ehdotetaan lisättäväksi säännöksiin tahoksi, jolla on oikeus tarkastaa viihdelaitteen avulla käytettävä ohjelmapeli ja viihdelaitteen sijoitus sekä hyväksytyn rahaliikenteen valvontalaitteen käyttö.

Voimaantulosäännös

Voimaantulosäännös sisältäisi tavanomaisen voimaantulosäännöksen. Sisäasiainministeriön poliisiosaston arpajais- ja asehallintoyksikön arpajaishallinnon henkilöstön asemasta säädettäisiin arpajaislain muutoksen voimaantulo- ja siirtymäsäännöksessä.

1.3. Rahankeräyslaki

26 §. Valvonta. Säännöksessä todettaisiin nykyistä selkeämmin, että rahankeräysalan valtakunnallisesta ohjauksesta ja valvonnasta vastaisi Etelä-Suomen lääninhallitus. Etelä-Suomen lääninhallitus vastaisi myös rahankeräysten toimeenpanon tilastoinnista.

28 §. Tietojensaantioikeus. Kun Etelä-Suomen lääninhallitus vastaisi jatkossa rahankeräysten toimeenpanon tilastoinnista, sille olisi toimitettava tilastoimista varten tarvittavat tiedot.

Voimaantulosäännös

Voimaantulosäännös sisältäisi tavanomaisen voimaantulosäännöksen. Sisäasiainministeriön poliisiosaston arpajais- ja asehallintoyksikön arpajaishallinnon henkilöstön asemasta säädettäisiin arpajaislain muutoksen voimaantulo- ja siirtymäsäännöksessä.

1.4. Ampuma-aselupa

20, 26, 32-35, 35 a, 36, 37, 40, 42, 45, 57, 59 a, 64, 83 a ja 110 §. Yleisperusteluissa mainituista syistä lupaviranomaiseksi asealan elinkeinoluvan, ase-elinkeinonharjoittajan vastuuhenkilön hyväksymisen, kaupallisen ennakkosuostumuksen, kaupallisen tuontiluvan, kaasusumuttimen kaupallisen tuontiluvan, kaupallisen siirtoluvan, määräaikaisen kaupallisen siirtoluvan, kaupallisen vientiluvan, kaupallisen kauttakuljetusluvan, kaasusumuttimen kaupallisen vientiluvan, kaasusumuttimen kaupallisen kauttakuljetusluvan, erityisen vaarallisen ampuma-aseen ja sen osan hankkimisluvan, asekeräilijäksi hyväksynnän, oikeuttamisen pitämään tiedostoa asekeräilijän ampuma-aseista, kansainvälisten valtiovierailujen turvatehtäviin liittyvän luvan sekä patruunoiden tarkastusmerkinnän käyttöoikeuden osalta säädettäisiin nykyisen sisäasiainministeriön sijasta Etelä-Suomen lääninhallitus. Vastaavasti tullilaitoksen olisi ilmoitettava kaupallisessa tuontiluvassa, kaasusumuttimen kaupallisessa tuontiluvassa, hankkimisluvassa, yksityisessä valmistusluvassa, kaasusumutinluvassa ja yksityisessä tuontiluvassa mainittujen esineiden tuonnista Suomeen sisäasiainministeriön sijasta Etelä-Suomen lääninhallitukselle.

115 §. Lain noudattamisen valvonta. Yleisperusteluissa mainituista syistä ampuma-asealan yleisestä ohjauksesta ja valvonnasta vastaisi sisäasiainministeriö sekä valtakunnallisesta ohjauksesta ja valvonnasta Etelä-Suomen lääninhallitus.

117 a §. Ampuma-aselautakunta. Ampuma-aselautakunta ei toimisi enää sisäasiainministeriön, vaan Etelä-Suomen lääninhallituksen yhteydessä. Se voisi kuitenkin antaa lausuntoja myös sisäasiainministeriön pyynnöstä. Lautakunnan asettaisi edelleenkin sisäasiainministeriö.

118 §. Muutoksenhaku. Niiden päätösten osalta, joissa toimivaltaiseksi viranomaiseksi on ehdotettu säädettäväksi Etelä-Suomen lääninhallitus sisäasiainministeriön sijaan, muutoksenhakuviranomaisena ei enää olisi ensimmäisessä asteessa korkein hallinto-oikeus vaan hallinto-oikeus. Aiemmin sisäasiainministeriön ratkaistaviksi kuuluneet asiat ratkaisisi ehdotetun muutoksen jälkeen Etelä-Suomen lääninhallituksen Riihimäellä toimiva yksikkö. Tämän vuoksi olisi tarkoituksenmukaisinta, että muutoksenhakuviranomaisena näissä asioissa olisi hallintolainkäyttölainkäyttölain 12 §:ssä säädetystä poiketen aina Hämeenlinnan hallinto-oikeus. Muutoin muutoksenhakuun sovellettaisiin hallintolainkäyttölain säännöksiä.

119 §. Tarkemmat säännökset. Myös tarkemmat ohjeet ampuma- ja toimintakelvottomiksi tekemisestä antaisi sisäasiainministeriön sijasta Etelä-Suomen lääninhallitus.

Voimaantulo- ja siirtymäsäännös

Voimaantulo- ja siirtymäsäännös sisältäisi tavanomaisten voimaantulosäännöksen ja lupa-asioiden käsittelyä koskevan siirtymäsäännöksen lisäksi siirtymäsäännöksen sisäasiainministeriön poliisiosaston arpajais- ja asehallintoyksikön asehallinnon henkilöstön asemasta. Arpajais- ja asehallintoyksikön arpajaishallinnon henkilöstön asemasta säädettäisiin arpajaislain muutoksen voimaantulo- ja siirtymäsäännöksessä.
Tehtävien siirtymisen myötä myös niitä hoitava henkilöstö sekä virat siirrettäisiin sisäasiainministeriöstä Etelä-Suomen lääninhallitukseen. Henkilöstö työskentelisi edelleenkin Riihimäellä.

1.5. Laki yksityisistä turvallisuuspalveluista

3-7, 15, 20-22, 33, 45-47 ja 49 §. Yleisperusteluissa mainituista syistä lupaviranomaiseksi vartioimisliikeluvan, vartioimisliikkeen vastaavaksi hoitajaksi hyväksymisen ja väliaikaiseksi vastaavaksi hoitajaksi hyväksymisen osalta säädettäisiin sisäasiainministeriön sijasta Itä-Suomen lääninhallitus. Vastaavasti sisäasiainministeriön sijasta Itä-Suomen lääninhallitus voisi kieltää vartijan asun, merkin tai tekstin käyttämisen, jollei se ole säännösten mukainen.

42 §. Valvonta. Yleisperusteluissa mainituista syistä turvallisuuspalvelualan yleisestä ohjauksesta ja valvonnasta vastaisi sisäasiainministeriö sekä valtakunnallisesta ohjauksesta ja valvonnasta Itä-Suomen lääninhallitus.
Nykyisellään kihlakunnan poliisilaitoksen on tarkastettava toimialueellaan sijaitsevat vartioimisliikkeiden toimipaikat vähintään joka toinen vuosi. Tarkastustehtävät ehdotetaan keskitettäviksi Itä-Suomen lääninhallitukseen. Paikallispoliisi avustaisi tarkastustehtävissä Itä-Suomen lääninhallitusta.

43 §. Tietojensaantioikeus. Tehtävien siirrosta johtuen säännökseen ehdotetaan lisättäväksi Itä-Suomen lääninhallitus tahoksi, jolla on oikeus tietojen saantiin. Sisäasiainministeriö ehdotetaan säilytettäväksi edelleen tietojen saantiin oikeutettuna tahona, koska sille jatkossakin kuuluu turvallisuuspalvelualan yleinen ohjaus ja valvonta.

51 ja 52 §. Turvallisuusalan neuvottelukunta ei toimisi enää sisäasiainministeriön, vaan Itä-Suomen lääninhallituksen yhteydessä. Se voisi kuitenkin antaa lausuntoja myös sisäasiainministeriön pyynnöstä. Lautakunnan asettaisi edelleenkin sisäasiainministeriö.

60 §. Muutoksenhaku. Niiden päätösten osalta, joissa toimivaltaiseksi viranomaiseksi on ehdotettu säädettäväksi Itä-Suomen lääninhallitus sisäasiainministeriön sijaan, muutoksenhakuviranomaisena ei enää olisi ensimmäisessä asteessa korkein hallinto-oikeus vaan hallinto-oikeus. Aiemmin sisäasiainministeriön ratkaistaviksi kuuluneet asiat ratkaisisi ehdotetun muutoksen jälkeen Itä-Suomen lääninhallituksen Mikkelissä toimiva yksikkö. Tämän vuoksi olisi tarkoituksenmukaisinta, että muutoksenhakuviranomaisena näissä asioissa olisi hallintolainkäyttölainkäyttölain 12 §:ssä säädetystä poiketen aina Kuopion hallinto-oikeus. Muutoin muutoksenhakuun sovellettaisiin hallintolainkäyttölain säännöksiä.

Voimaantulo- ja siirtymäsäännös

Voimaantulo- ja siirtymäsäännös sisältäisi tavanomaisten voimaantulosäännöksen ja lupa-asioiden käsittelyä koskevan siirtymäsäännöksen lisäksi siirtymäsäännöksen sisäasiainministeriön poliisiosaston turvallisuusalan valvontayksikön henkilöstön asemasta.
Tehtävien siirtymisen myötä myös niitä hoitava henkilöstö sekä virat siirrettäisiin sisäasiainministeriöstä Itä-Suomen lääninhallitukseen. Henkilöstö työskentelisi edelleenkin Mikkelissä.

1.6. Laki järjestyksenvalvojista

18, 22 ja 23 §. Yleisperusteluissa mainituista syistä lupaviranomaiseksi järjestyksenvalvojakouluttajaksi hyväksymisen osalta säädettäisiin sisäasiainministeriön sijasta Itä-Suomen lääninhallitus.

19 §. Valvonta ja tietojensaanti. Yleisperusteluissa mainituista syistä järjestyksenvalvoja-alan yleisestä ohjauksesta ja valvonnasta vastaisi sisäasiainministeriö sekä valtakunnallisesta ohjauksesta ja valvonnasta Itä-Suomen lääninhallitus.
Tehtävien siirrosta johtuen säännökseen ehdotetaan lisättäväksi Itä-Suomen lääninhallitus tahoksi, jolla on oikeus tietojen saantiin. Sisäasiainministeriö ehdotetaan säilytettäväksi edelleen tietojen saantiin oikeutettuna tahona, koska sille jatkossakin kuuluu järjestyksenvalvojatoiminnan yleinen ohjaus ja valvonta.

27 §. Muutoksenhaku. Niiden päätösten osalta, joissa toimivaltaiseksi viranomaiseksi on ehdotettu säädettäväksi Itä-Suomen lääninhallitus sisäasiainministeriön sijaan, muutoksenhakuviranomaisena ei enää olisi ensimmäisessä asteessa korkein hallinto-oikeus vaan hallinto-oikeus. Aiemmin sisäasiainministeriön ratkaistaviksi kuuluneet asiat ratkaisisi ehdotetun muutoksen jälkeen Itä-Suomen lääninhallituksen Mikkelissä toimiva yksikkö. Tämän vuoksi olisi tarkoituksenmukaisinta, että muutoksenhakuviranomaisena näissä asioissa olisi hallintolainkäyttölainkäyttölain 12 §:ssä säädetystä poiketen aina Kuopion hallinto-oikeus. Muutoin muutoksenhakuun sovellettaisiin hallintolainkäyttölain säännöksiä.

Voimaantulo- ja siirtymäsäännös

Voimaantulo- ja siirtymäsäännös sisältäisi tavanomaisen voimaantulosäännöksen ja lupa-asioiden käsittelyä koskevan siirtymäsäännöksen. Sisäasiainministeriön poliisiosaston turvallisuusalan valvontayksikön henkilöstön asemasta säädettäisiin yksityisistä turvallisuuspalveluista annetun lain muutoksen voimaantulo- ja siirtymäsäännöksessä.

2. Tarkemmat säännökset ja määräykset

Tehtävien siirto sisäasiainministeriöstä Etelä-Suomen lääninhallitukselle aiheuttaa tarpeen eräiden arpajaisista annetun valtioneuvoston asetuksen (1345/2001) ja ampuma-aseasetuksen (145/1998) säännösten tarkistamiseen. Asetusten säännöksissä tulisi muuttaa toimivaltaiseksi viranomaiseksi Etelä-Suomen lääninhallitus sisäasiainministeriön sijaan.
Tarkemmat säännökset arpajaislain 66 a §:ssä säädettäväksi ehdotetusta arpajais-, viihdelaite- ja rahankeräyslautakunnasta tulisi antaa valtioneuvoston asetuksella.

3. Voimaantulo

Lait ehdotetaan tulemaan voimaan 1 päivänä maaliskuuta 2008.

4. Suhde perustuslakiin ja säätämisjärjestys

Perustuslain 119 §:n mukaan valtion keskushallintoon voi kuulua valtioneuvoston ja ministeriöiden lisäksi virastoja, laitoksia ja muita toimielimiä. Valtiolla voi lisäksi olla alueellisia ja paikallisia viranomaisia. Valtionhallinnon toimielinten yleisistä perusteista on säädettävä lailla, jos niiden tehtäviin kuuluu julkisen vallan käyttöä. Valtion alue- ja paikallishallinnon perusteista säädetään niin ikään lailla. Valtionhallinnon yksiköistä voidaan muutoin säätää asetuksella.
Esityksessä ehdotetaan uudelleenorganisoitavaksi eräiden viranomaistehtävien hoitoa. Hallituksen käsityksen mukaan lakiehdotukset voidaan käsitellä tavallisessa lainsäätämisjärjestyksessä.

Edellä esitetyn perusteella annetaan Eduskunnan hyväksyttäviksi seuraavat lakiehdotukset:


Lakiehdotukset

1. Laki arpajaislain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan 23 päivänä marraskuuta 2001 annetun arpajaislain (1047/2001) 25 §:n 2 momentti, 31 §:n 2 momentti, 32 §:n 1 momentti, 34 §, 42 §:n 2 momentti, 43 §, 45 §:n 1 momentti, 48 §:n 1 momentti, 53 §:n 3 momentti, 58 §:n 3 momentti ja 66 §, sekä
lisätään lakiin uusi 42 §:n 3-5 momentti ja 66 a § seuraavasti:

25 § Tavara-arpajaislupa

-----
Tavara-arpajaisluvan yhden kihlakunnan aluetta laajemmalla alueella toimeenpantaviin tavara-arpajaisiin antaa ja peruuttaa Etelä-Suomen lääninhallitus.
-----

31 § Arvauskilpailuja koskevat erityiset säännökset

-----
Ilmoitus yhden kihlakunnan alueella toimeenpantavasta arvauskilpailusta tulee tehdä toimeenpanopaikan kihlakunnan poliisilaitokselle. Ilmoitus yhden kihlakunnan aluetta laajemmalla alueella toimeenpantavasta arvauskilpailusta tulee tehdä Etelä-Suomen lääninhallitukselle.
-----

32 § Bingolupa

Luvan bingopelin toimeenpanemiseen (bingolupa) antaa ja peruuttaa Etelä-Suomen lääninhallitus.
-----

34 § Pelisääntöjen ja suurimman sallitun pelipanoksen vahvistaminen

Etelä-Suomen lääninhallitus vahvistaa hakemuksesta bingopelin pelisäännöt ja pelin suurimman sallitun pelipanoksen. Pelisääntöihin on liitettävä arvontaa koskevat määräykset. Vahvistetut pelisäännöt on pidettävä pelin toimeenpanopaikassa maksutta yleisön saatavilla.

42 § Arpajaisten valvonta

-----
Sisäasiainministeriö vastaa arpajaisten toimeenpanon yleisestä ohjauksesta ja valvonnasta (poist.).
Etelä-Suomen lääninhallitus vastaa arpajaisten toimeenpanon valtakunnallisesta ohjauksesta ja valvonnasta sekä tilastoinnista.
Etelä-Suomen lääninhallitus ja kihlakuntien poliisilaitokset vastaavat myöntämiinsä lupiin perustuvien arpajaisten toimeenpanon valvonnasta.
Etelä-Suomen lääninhallitus voi antaa arpajaisten toimeenpanoa ja toimeenpanon valvontaa koskevia lausuntoja ja ohjeita.

43 § Viralliset valvojat

Etelä-Suomen lääninhallitus määrää rahapelitoiminnan valvontaa varten virallisia valvojia, jotka ovat tässä tehtävässään virkavastuun alaisia.
Virallisten valvojien tulee valvoa, että rahapelien toimeenpanossa noudatetaan 14 §:n nojalla vahvistettuja pelisääntöjä, ja vahvistaa pelikierroksittain veikkaus-, vedonlyönti- ja totopelien tulokset ja voittojen määrä. Virallisten valvojien tulee valvoa myös raha-arpajaisten arvonta ja arpojen sekoittaminen sekä vahvistaa arvonnan tulos, jollei julkinen notaari suorita näitä tehtäviä Etelä-Suomen lääninhallituksen suostumuksella.

45 § Tarkastus- ja kielto-oikeus

Etelä-Suomen lääninhallituksella, poliisilla, virallisella valvojalla ja 58 §:ssä tarkoitetulla tarkastuslaitoksella on oikeus tarkastaa, että raha- ja tavaravoittoautomaateissa sekä 56 §:ssä tarkoitetuissa peliautomaateissa ja pelilaitteissa käytetään hyväksyttyä rahaliikenteen valvontalaitetta.
-----

48 § Ratkaisusuositus

Pelaaja voi pyytää kirjallisesti raha-arpajaisia taikka veikkaus-, vedonlyönti- tai totopelejä toimeenpanevan rahapeliyhteisön ja pelaajan välisestä voitonmaksua koskevasta erimielisyydestä ratkaisusuositusta Etelä-Suomen lääninhallitukselta.
-----

53 § Rahapeliyhteisöjen velvollisuus luovuttaa tietoja

-----
Rahapeliyhteisöjen on toimitettava 3 §:n 1-7 kohdassa tarkoitettujen arpajaisten toimeenpanoa koskevat tiedot tilastoimista varten Etelä-Suomen lääninhallitukselle ja arpajaisiin osallistumisesta aiheutuvien ongelmien seurantaa ja tutkimusta varten tarpeelliset tiedot sosiaali- ja terveysministeriölle.

58 § Tarkastuslaitokseksi määrääminen ja tarkastuslaitoksen tietojenantovelvollisuus

-----
Tarkastuslaitoksen on toimitettava tiedot tyyppitarkastetuista rahaliikenteen valvontalaitteista Etelä-Suomen lääninhallitukselle.
-----

66 § Muutoksenhaku

Etelä-Suomen lääninhallituksen tämän lain 25, 32, 34 ja 43 §:n nojalla antamaan päätökseen haetaan muutosta Hämeenlinnan hallinto-oikeudelta siten kuin hallintolainkäyttölaissa (586/1996) säädetään. Muuhun tämän lain nojalla annettuun hallintopäätökseen ja 57 §:ssä tarkoitettuun rahaliikenteen valvontalaitteen hyväksymistä koskevaan päätökseen haetaan muutosta siten kuin hallintolainkäyttölaissa säädetään. Hallinto-oikeuden päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.

66 a § Arpajais-, viihdelaite- ja rahankeräyslautakunta

Etelä-Suomen lääninhallituksen apuna on sisäasiainministeriön asettama neuvoa-antava arpajais-, viihdelaite- ja rahankeräyslautakunta, joka antaa sisäasiainministeriön ja Etelä-Suomen lääninhallituksen pyynnöstä lausuntoja tämän lain sekä viihdelaitelain (164/1995) ja rahankeräyslain (255/2006) soveltamisalaan kuuluvista asioista. Tarkemmat säännökset arpajais-, viihdelaite- ja rahankeräyslautakunnasta annetaan valtioneuvoston asetuksella.

----------

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
Tämän lain tullessa voimaan sisäasiainministeriön poliisiosaston arpajais- ja asehallintoyksikön arpajaishallinnon henkilöstö siirtyy ja virat siirretään Etelä-Suomen lääninhallitukseen. Viran siirtämiseen ei tarvita virkamiehen suostumusta.
Tavara-arpajaislupaa koskeva lupa-asia, joka on tullut lääninhallituksessa vireille ennen tämän lain voimaantuloa, ja bingolupaa koskeva asia, joka on tullut kihlakunnan poliisilaitoksessa vireille ennen tämän lain voimaan tuloa, siirtyy tämän lain voimaan tullessa Etelä-Suomen lääninhallitukseen.


2. Laki viihdelaitelain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan 10 päivänä helmikuuta 1995 annetun viihdelaitelain (164/1995) 8 §:n 2 momentti, 9 § sekä 10 §:n 1 momentin johdantokappale ja 3 momentti,
sellaisina kuin niistä on 8 §:n 2 momentti, 9 § ja 10 §:n 3 momentti laissa 1050/2001, seuraavasti:

8 § Rahaliikenteen valvontalaitteen tarkastus ja hyväksyminen

-----
Tarkastuslaitoksen on toimitettava tiedot tyyppitarkastetuista rahaliikenteen valvontalaitteista Etelä-Suomen lääninhallitukselle.
-----

9 § Viihdelaitealan seuranta sekä lausunnot ja ohjeet

Viihdelaitealan yleisestä ohjauksesta ja valvonnasta vastaa sisäasiainministeriö.
Etelä-Suomen lääninhallituksen tehtävänä on seurata viihdelaitealan kehitystä ja antaa lausuntoja ja ohjeita:
1) viihdelaitteen avulla käytettävistä video- ja ohjelmapeleistä;
2) viihdelaitteen sijoittamisesta;
3) viihdelaitteen käyttöturvallisuudesta ja teknisistä ominaisuuksista; sekä
4) muista viihdelaitetoimintaan liittyvistä seikoista.
Arpajais-, viihdelaite- ja rahankeräyslautakunnasta säädetään arpajaislain
(1047/2001) 66 a §:ssä.

10 § Valvonta

Etelä-Suomen lääninhallituksella ja poliisilla on oikeus tarkastaa, ettei
-----
Etelä-Suomen lääninhallituksella, poliisilla ja sisäasiainministeriön määräämällä tarkastuslaitoksella on oikeus tarkastaa, että viihdelaitteessa käytetään hyväksyttyä rahaliikenteen valvontalaitetta.

----------

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.


3. Laki rahankeräyslain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan 31 päivänä maaliskuuta 2006 annetun rahankeräyslain (255/2006) 26 § ja 28 §:n 3 momentti seuraavasti:

26 § Valvonta

Rahankeräysten toimeenpanon yleisestä ohjauksesta ja valvonnasta vastaa sisäasiainministeriö.
Etelä-Suomen lääninhallitus vastaa rahankeräysten toimeenpanon valtakunnallisesta ohjauksesta ja valvonnasta sekä tilastoinnista.
Etelä-Suomen lääninhallitus ja kihlakuntien poliisilaitokset vastaavat myöntämiinsä lupiin perustuvien rahankeräysten toimeenpanon valvonnasta.
Etelä-Suomen lääninhallitus voi antaa rahankeräysten toimeenpanoa ja toimeenpanon valvontaa koskevia lausuntoja ja ohjeita.
Arpajais-, viihdelaite- ja rahankeräyslautakunnasta säädetään arpajaislain
(1047/2001) 66 a §:ssä.

28 § Tietojensaantioikeus
-----
Etelä-Suomen lääninhallituksella on oikeus saada rahankeräysten toimeenpanon tilastoimiseksi tarvittavia tietoja luvan saajalta ja rahankeräyksen käytännön toimeenpanijalta maksutta ja yhteisön jäsentä, tilintarkastajaa, toimitusjohtajaa, hallituksen jäsentä tai työntekijää velvoittavan yrityssalaisuuden estämättä.

----------

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.


4. Laki ampuma-aselain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan 9 päivänä tammikuuta 1998 annetun ampuma-aselain (1/1998) 20 §:n 1 momentti, 26 §:n 2 momentti, 32 §:n 1 momentti, 33 §:n 1 momentti, 34 §:n 1 momentti, 35 §:n 1 momentti, 35 a §, 36 §:n 1 momentti, 37 §:n 1 momentti, 40 §, 42 §:n 1 momentti, 45 §:n 3 momentti, 57 §:n 1 momentti, 59 a §:n 1 momentti, 64 §:n 1 momentti, 83 a §, 110 §:n 4 momentti, 115 ja 117 a §, 118 §:n 1 momentti sekä 119 §:n 3 momentti,
sellaisina kuin niistä ovat 20 §:n 1 momentti, 26 §:n 2 momentti, 35 a §, 42 §:n 1 momentti, 45 §:n 3 momentti, 57 §:n 1 momentti, 59 a §:n 1 momentti, 83 a §, 110 §:n 4 momentti, 117 a § ja 119 §:n 3 momentti laissa 601/2001 sekä 118 §:n 1 momentti laissa 703/2003, seuraavasti:

20 § Asealan elinkeinolupa

Etelä-Suomen lääninhallitus antaa ja peruuttaa luvan asealan elinkeinon harjoittamiseen (asealan elinkeinolupa).
-----

26 § Vastuuhenkilö

-----
Vastuuhenkilön hyväksyy ja hyväksynnän peruuttaa Etelä-Suomen lääninhallitus. Jos se on ase-elinkeinonharjoittajan toiminnan laajuuden vuoksi tarpeen, hyväksynnän antava viranomainen voi vaatia, että vastuuhenkilöitä on useampia kuin yksi.
-----

32 § Kaupallinen ennakkosuostumus

Ennakkosuostumuksen ampuma-aseiden, aseen osien, patruunoiden ja erityisen vaarallisten ammusten siirtoon Suomeen kaupallista tarkoitusta varten (kaupallinen ennakkosuostumus) antaa ja peruuttaa Etelä-Suomen lääninhallitus.
-----

33 § Kaupallinen tuontilupa

Luvan ampuma-aseiden, aseen osien, patruunoiden ja erityisen vaarallisten ammusten tuontiin Suomeen kaupallista tarkoitusta varten (kaupallinen tuontilupa) antaa ja peruuttaa Etelä-Suomen lääninhallitus.
-----

34 § Kaasusumuttimen kaupallinen tuontilupa

Luvan kaasusumuttimen siirtoon ja tuontiin Suomeen kaupallista tarkoitusta varten (kaasusumuttimen kaupallinen tuontilupa) antaa ja peruuttaa Etelä-Suomen lääninhallitus.
-----

35 § Kaupallinen siirtolupa

Luvan ampuma-aseiden, aseen osien, patruunoiden ja erityisen vaarallisten ammusten siirtoon Suomesta kaupallista tarkoitusta varten (kaupallinen siirtolupa) antaa ja peruuttaa Etelä-Suomen lääninhallitus.
-----

35 a § Määräaikainen kaupallinen siirtolupa

Etelä-Suomen lääninhallitus voi antaa useampaa eri siirtoa varten määräaikaisesti voimassa olevan kaupallisen siirtoluvan (määräaikainen kaupallinen siirtolupa). Luvan antamisen edellytyksenä on sen lisäksi, mitä 35 §:n 2 momentissa säädetään, että esineiden vastaanottajana on sama toisessa EU:n jäsenvaltiossa oleva ase-elinkeinonharjoittaja.
Siirrosta on kirjallisesti ilmoitettava Etelä-Suomen lääninhallitukselle ennen siirtoa siten kuin valtioneuvoston asetuksella tarkemmin säädetään.

36 § Kaupallinen vientilupa ja kaupallinen kauttakuljetuslupa

Luvan ampuma-aseiden, aseen osien, patruunoiden ja erityisen vaarallisten ammusten vientiin Suomesta kaupallista tarkoitusta varten (kaupallinen vientilupa) ja kauttakuljetukseen kaupallista tarkoitusta varten (kaupallinen kauttakuljetuslupa) antaa ja peruuttaa Etelä-Suomen lääninhallitus.
-----

37 § Kaasusumuttimen kaupallinen vientilupa ja kaasusumuttimen kaupallinen kauttakuljetuslupa

Luvan kaasusumuttimen siirtoon ja vientiin Suomesta kaupallista tarkoitusta varten (kaasusumuttimen kaupallinen vientilupa) sekä kauttakuljetukseen kaupallista tarkoitusta varten (kaasusumuttimen kaupallinen kauttakuljetuslupa) antaa ja peruuttaa Etelä-Suomen lääninhallitus. Kaasusumuttimen kaupallinen kauttakuljetuslupa voidaan antaa myös sellaiseen kauttakuljetukseen, jossa lähtö- ja määrämaa tai jompikumpi niistä on EU:n jäsenvaltio.
-----

40 § Tullilaitoksen ilmoittamisvelvollisuus

Tullilaitoksen on kolmen kuukauden välein ilmoitettava Etelä-Suomen lääninhallitukselle kaupallisessa tuontiluvassa ja kaasusumuttimen kaupallisessa tuontiluvassa mainittujen esineiden tuonnista Suomeen siten kuin valtioneuvoston asetuksella tarkemmin säädetään.

42 § Hankkimislupa

Luvan ampuma-aseen ja aseen osan hankkimiseen (hankkimislupa) antaa ja peruuttaa hakijan kotikunnan tai kotipaikan poliisilaitos. Luvan erityisen vaarallisen ampuma-aseen tai sen osan hankkimiseen antaa ja peruuttaa kuitenkin Etelä-Suomen lääninhallitus. Hankkimislupa oikeuttaa myös aseen ja aseen osan väliaikaiseen hallussapitoon. Hallussapitoluvasta säädetään 52 §:ssä.
-----

45 § Hankkimisluvan saajaa koskevat edellytykset luonnolliselle henkilölle

-----
Lupa museossa tai kokoelmassa pitämiseen voidaan antaa vain asekeräilijälle, jolla on Etelä-Suomen lääninhallituksen hyväksyntä ampuma-aseiden tai aseen osien keräilyyn ja jonka ampuma-aseiden ja aseen osien säilytystilat säilytystilojen sijaintipaikan poliisilaitos on hyväksynyt.

57 § Asekeräilijäksi hyväksyminen

Asekeräilijäksi hyväksyy ja hyväksynnän peruuttaa Etelä-Suomen lääninhallitus.
-----

59 a § Tiedosto asekeräilijän ampuma-aseista

Etelä-Suomen lääninhallitus voi hakemuksesta oikeuttaa asekeräilijän pitämään hallussapitoluvan hakemisen sijasta tiedostoa hankkimistaan, valmistamistaan tai muuntamistaan ampuma-aseista siten kuin valtioneuvoston asetuksella tarkemmin säädetään. Oikeus lakkaa olemasta voimassa ja ampuma-aseiden osalta menetellään siten kuin 8 luvussa säädetään, jos asekeräilijälle annettu hyväksyntä raukeaa tai se peruutetaan.
-----

64 § Kansainvälisten valtiovierailujen turvatehtäviin liittyvä lupa

Luvan ampuma-aseen, aseen osan, patruunoiden ja erityisen vaarallisten ammusten hallussapitoon kansainvälisten valtiovierailujen turvatehtävien järjestämiseksi antaa ja peruuttaa Etelä-Suomen lääninhallitus.
-----

83 a § Tullilaitoksen ilmoittamisvelvollisuus

Tullilaitoksen on kolmen kuukauden välein ilmoitettava Etelä-Suomen lääninhallitukselle hankkimisluvassa, yksityisessä valmistamisluvassa, kaasusumutinluvassa ja yksityisessä tuontiluvassa mainittujen esineiden tuonnista Suomeen siten kuin valtioneuvoston asetuksella tarkemmin säädetään.

110 § Ampuma-aseiden ja patruunoiden tarkastus

-----
Etelä-Suomen lääninhallitus voi antaa patruunoiden valmistajalle tai maahantuojalle patruunoiden tarkastusmerkinnän käyttöoikeuden. Tarkastusmerkinnän käyttöoikeuden edellytyksistä ja peruuttamisesta säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella.

115 § Lain noudattamisen valvonta

Ampuma-aseisiin liittyvästä yleisestä ohjauksesta ja valvonnasta vastaa sisäasiainministeriö. Etelä-Suomen lääninhallitus vastaa ampuma-aseisiin liittyvästä valtakunnallisesta ohjauksesta ja valvonnasta. Lain ja sen nojalla annettujen säännösten noudattamista valvoo poliisi. Rajavartiolaitos ja tullilaitos valvovat lain ja sen nojalla annettujen säännösten noudattamista toimialallaan.

117 a § Ampuma-aselautakunta

Etelä-Suomen lääninhallituksen apuna on sisäasiainministeriön asettama neuvoa-antava ampuma-aselautakunta, joka antaa sisäasiainministeriön ja Etelä-Suomen lääninhallituksen pyynnöstä lausuntoja tämän lain soveltamisalaan kuuluvista asioista. Tarkemmat säännökset ampuma-aselautakunnasta annetaan valtioneuvoston asetuksella.

118 § Muutoksenhaku

Etelä-Suomen lääninhallituksen tämän lain 32-35, 35 a, 36, 37 ja 64 §:n nojalla antamaan päätökseen haetaan muutosta Hämeenlinnan hallinto-oikeudelta siten kuin hallintolainkäyttölaissa (586/1996) säädetään. Muuhun tämän lain nojalla annettuun päätökseen haetaan muutosta siten kuin hallintolainkäyttölaissa säädetään. Hallinto-oikeuden päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.
-----

119 § Tarkemmat säännökset

-----
Etelä-Suomen lääninhallitus antaa tarvittaessa tarkempia ohjeita ampuma-aseiden pysyvästi ampumakelvottomiksi ja aseen osien pysyvästi toimintakelvottomiksi tekemiseen liittyvistä teknisistä seikoista sekä 112 a §:ssä säädetyssä esittämisessä noudatettavasta menettelystä.

----------

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
Tämän lain tullessa voimaan sisäasiainministeriön poliisiosaston arpajais- ja asehallintoyksikön asehallinnon henkilöstö siirtyy ja virat siirretään Etelä-Suomen lääninhallitukseen. Viran siirtämiseen ei tarvita virkamiehen suostumusta.
Asealan elinkeinolupaa, kaupallista ennakkosuostumusta, kaupallista tuontilupaa, kaasusumuttimen kaupallista tuontilupaa, kaupallista siirtolupaa, määräaikaista kaupallista siirtolupaa, kaupallista vientilupaa ja kaupallista kauttakuljetuslupaa, kaasusumuttimen kaupallista vientilupaa ja kaupallista kauttakuljetuslupaa, erityisen vaarallisen ampuma-aseen ja sen osan hankkimislupaa ja asekeräilijän ja vastuuhenkilön hyväksymistä koskeva asia sekä kansainvälisten valtiovierailujen turvatehtäviin liittyvä lupa-asia, joka on tullut sisäasiainministeriössä vireille ennen tämän lain voimaantuloa, siirtyy tämän lain voimaan tullessa Etelä-Suomen lääninhallitukseen.


5. Laki yksityisistä turvallisuuspalveluista annetun lain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan yksityisistä turvallisuuspalveluista 12 päivänä huhtikuuta 2002 annetun lain (282/2002) 3 §:n 4 momentti, 4 §:n 3 momentti, 5 §:n 2 momentti, 6 §, 7 §:n 1 momentin johdantokappale ja 3 momentti, 15 §:n 1 ja 2 momentti, 20 §:n 4 momentti, 21 §:n 3 momentti, 22 §:n 2 momentti, 33 §:n 3 momentti, 42 ja 43 §, 45 §:n 1 momentin johdantokappale ja 2 momentti, 46 §:n 1 momentin johdantokappale ja 3 ja 4 momentti, 47 §:n 1, 3 ja 4 momentti, 49 §, 51 §:n 1 momentti, 52 §:n 6 kohta ja 60 §:n 1 momentti,
sellaisina kuin niistä on 46 §:n 4 momentti laissa 765/2003 ja 49 § osaksi laissa 765/2003, seuraavasti:

3 § Vartioimisliikelupa

-----
Luvanhaltijan konkurssi- tai kuolinpesällä on oikeus jatkaa vartioimisliiketoimintaa enintään yhden vuoden ajan luvanhaltijan konkurssin alkamisesta tai kuolinpäivästä. Konkurssipesän hoitajan sekä kuolinpesän osakkaan tai muun pesää hoitavan on ilmoitettava Itä-Suomen lääninhallitukselle luvanhaltijan konkurssista tai kuolemasta 30 päivän kuluessa konkurssin alkamisesta tai kuolinpäivästä.

4 § Vartioimisliikeluvan myöntäminen

-----
Vartioimisliikeluvan myöntää Itä-Suomen lääninhallitus.

5 § Vartioimisliikeluvan ehtojen ja rajoitusten muuttaminen

-----
Vartioimisliikelupaan liitettyjä ehtoja ja rajoituksia muuttaa Itä-Suomen lääninhallitus.

6 § Ilmoitukset

Itä-Suomen lääninhallituksen on ilmoitettava myöntämästään vartioimisliikeluvasta sekä muuttamistaan vartioimisliikelupaan liitetyistä ehdoista ja rajoituksista niille poliisilaitoksille, joiden toimialueelle vartioimisliikeluvan hakija tai haltija on ilmoittanut perustavansa toimipaikkoja.

7 § Muutosilmoitukset

Vartioimisliikkeen on ilmoitettava kirjallisesti (muutosilmoitus) Itä-Suomen lääninhallitukselle:
-----
Itä-Suomen lääninhallituksen on toimitettava tieto 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetuista muutosilmoituksista sille poliisilaitokselle, jonka toimialueella vartioimisliikkeen päätoimipaikka sijaitsee, ja sille poliisilaitokselle, jonka toimialueella muutosilmoituksessa tarkoitettu toimipaikka sijaitsee. Tieto 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetuista muutosilmoituksista on toimitettava sille poliisilaitokselle, jonka toimialueella liikkeen päätoimipaikka sijaitsee. Tieto 1 momentin 3 kohdassa tarkoitetuista muutosilmoituksista on toimitettava kaikille niille poliisilaitoksille, joiden toimialueella sijaitsee liikkeen toimipaikkoja.

15 § Vastaava hoitaja

Vartioimisliikkeellä on oltava palveluksessaan yksi tai useampi vastaava hoitaja, jonka hyväksyminen kyseisen vartioimisliikkeen vastaavaksi hoitajaksi on voimassa. Itä-Suomen lääninhallitus määrää vastaavien hoitajien lukumäärän vartioimisliiketoiminnan laajuuden, vartioimisliikkeen toimipaikkojen lukumäärän ja sijainnin sekä muiden vastaavien seikkojen perusteella. Itä-Suomen lääninhallitus määrää myös vastaavien hoitajien vastuualueet.
Vartioimisliikeluvan hakijan tai haltijan on jättäessään hakemuksen vartioimisliikeluvan saamiseksi tai välittömästi sen jälkeen tehtävä Itä-Suomen lääninhallitukselle hakemus vastaavan hoitajan hyväksymiseksi. Vartioimisliiketoimintaa ei saa aloittaa ennen kuin vartioimisliikkeelle on hyväksytty vastaava hoitaja.
-----

20 § Vastaavaksi hoitajaksi hyväksyminen

-----
Vastaavaksi hoitajaksi hyväksyy Itä-Suomen lääninhallitus.

21 § Väliaikaiseksi vastaavaksi hoitajaksi hyväksyminen

-----
Väliaikaiseksi vastaavaksi hoitajaksi hyväksyy Itä-Suomen lääninhallitus.

22 § Vastaavaksi hoitajaksi hyväksymisen ehtojen ja rajoitusten muuttaminen

-----
Vastaavaksi hoitajaksi hyväksymiseen liitettyjä ehtoja ja rajoituksia muuttaa Itä-Suomen lääninhallitus.

33 § Vartijan asu

-----
Itä-Suomen lääninhallitus voi kieltää asun, merkin tai tekstin käyttämisen, jollei se ole tämän lain tai tämän lain nojalla annetun valtioneuvoston asetuksen mukainen.

42 § Valvonta

Yksityisten turvallisuuspalveluiden yleisestä ohjauksesta ja valvonnasta vastaa sisäasiainministeriö.
Yksityisten turvallisuuspalveluiden valtakunnallisesta ohjauksesta ja valvonnasta vastaa Itä-Suomen lääninhallitus.
Poliisin lääninjohto ja kihlakunnan poliisilaitokset vastaavat yksityisten turvallisuuspalveluiden sekä vastaavien hoitajien, vartijoiden ja turvasuojaajien toiminnan valvonnasta toimialueellaan.
Itä-Suomen lääninhallituksen on tarkastettava vartioimisliikkeiden toimipaikat vähintään joka toinen vuosi. Paikallispoliisi on velvollinen avustamaan Itä-Suomen lääninhallitusta vartioimisliikkeen tarkastuksen toimittamisessa. Itä-Suomen lääninhallitus toimittaa tarkastuksesta laaditus pöytäkirjan vartioimisliikkeen toimipaikan poliisilaitokselle.

43 § Tietojensaantioikeus

Sisäasiainministeriöllä, Itä-Suomen lääninhallituksella, poliisin lääninjohdolla ja poliisilaitoksella on oikeus saada vartioimisliikkeeltä ja turvasuojausliikkeeltä valvonnassa tarvittavia tietoja liikkeen toiminnasta, henkilöstöstä, taloudellisesta asemasta ja muista vastaavista seikoista yhteisön jäsentä, tilintarkastajaa, toimitusjohtajaa, hallituksen jäsentä tai työntekijää velvoittavan yrityssalaisuuden estämättä.

45 § Vuosi-ilmoitus

Vartioimisliikkeen on ilmoitettava Itä-Suomen lääninhallitukselle kirjallisesti kultakin kalenterivuodelta seuraavan tammikuun loppuun mennessä:
-----
Itä-Suomen lääninhallituksen on toimitettava tieto vuosi-ilmoituksesta niille poliisilaitoksille, joiden toimialueella sijaitsee vartioimisliikkeen toimipaikkoja.

46 § Vartioimisliikeluvan peruuttaminen

Itä-Suomen lääninhallituksen on peruutettava vartioimisliikelupa, jos:
-----
Itä-Suomen lääninhallitus voi 2 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa luvan peruuttamisen sijasta antaa luvanhaltijalle varoituksen, jos luvan peruuttaminen olisi oloihin nähden kohtuutonta.
Itä-Suomen lääninhallituksen on ilmoitettava vartioimisliikeluvan peruuttamisesta ja varoituksen antamisesta niille poliisilaitoksille, joiden toimialueella vartioimisliikkeellä on toimipaikkoja.

47 § Vastaavaksi hoitajaksi hyväksymisen peruuttaminen

Itä-Suomen lääninhallituksen on peruutettava vastaavaksi hoitajaksi hyväksyminen, jos vartioimisliike tai vastaava hoitaja sitä pyytää.
-----
Itä-Suomen lääninhallitus voi 2 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa hyväksymisen peruuttamisen sijasta antaa vastaavalle hoitajalle varoituksen, jos hyväksymisen peruuttaminen olisi oloihin nähden kohtuutonta.
Itä-Suomen lääninhallituksen on ilmoitettava vastaavaksi hoitajaksi hyväksymisen peruuttamisesta ja varoituksen antamisesta vartioimisliikkeelle, jonka palveluksessa vastaava hoitaja toimii.

49 § Vartioimisliikeluvan ja vastaavaksi hoitajaksi hyväksymisen väliaikainen peruuttaminen

Itä-Suomen lääninhallitus voi väliaikaisesti peruuttaa vartioimisliikeluvan tai vastaavaksi hoitajaksi hyväksymisen, jos poliisin tietoon on tullut seikkoja, jotka todennäköisesti johtavat vartioimisliikeluvan tai vastaavaksi hoitajaksi hyväksymisen peruuttamiseen.
Päätös, jolla vartioimisliikelupa tai vastaavaksi hoitajaksi hyväksyminen on väliaikaisesti peruutettu, on voimassa enintään kolme kuukautta. Itä-Suomen lääninhallitus voi jatkaa päätöksen voimassaoloaikaa enintään kuudella kuukaudella kerrallaan, jos vartioimisliikkeen harjoittajaa, vastaavaa hoitajaa tai vartioimisliikkeen 4 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettua vastuuhenkilöä epäillään rikoksesta, joka todennäköisesti johtaa vartioimisliikeluvan tai vastaavaksi hoitajaksi hyväksymisen peruuttamiseen.
Itä-Suomen lääninhallituksen on ilmoitettava vartioimisliikeluvan väliaikaisesta peruuttamisesta niille poliisilaitoksille, joiden toimialueella vartioimisliikkeellä on toimipaikkoja, sekä vastaavaksi hoitajaksi hyväksymisen väliaikaisesta peruuttamisesta vartioimisliikkeelle, jonka palveluksessa vastaava hoitaja toimii.

51 § Neuvottelukunta

Itä-Suomen lääninhallituksen apuna on neuvoa-antava turvallisuusalan neuvottelukunta.
-----

52 § Neuvottelukunnan tehtävät

Turvallisuusalan neuvottelukunnan tehtävänä on:
-----
6) antaa sisäasiainministeriön ja Itä-Suomen lääninhallituksen pyynnöstä turvallisuusalaa koskevia lausuntoja.

60 § Muutoksenhaku

Itä-Suomen lääninhallituksen tämän lain 4, 5, 20, 21, 22, 46, 47 ja 49 §:n nojalla antamaan päätökseen haetaan muutosta Kuopion hallinto-oikeudelta siten kuin hallintolainkäyttölaissa (586/1996) säädetään. Muuhun tämän lain nojalla annettuun päätökseen haetaan muutosta siten kuin hallintolainkäyttölaissa säädetään. Hallinto-oikeuden päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.
-----

----------

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
Tämän lain tullessa voimaan sisäasiainministeriön poliisiosaston turvallisuusalan valvontayksikön henkilöstö siirtyy ja virat siirretään Etelä-Suomen lääninhallitukseen. Viran siirtämiseen ei tarvita virkamiehen suostumusta.
Vartioimisliikelupaa sekä vastaavan hoitajan, vastaavan hoitajan sijaisen ja väliaikaisen vastaavan hoitajan hyväksymistä koskeva lupa-asia, joka on tullut sisäasiainministeriössä vireille ennen tämän lain voimaantuloa, siirtyy tämän lain voimaan tullessa Itä-Suomen lääninhallitukseen.


6. Laki järjestyksenvalvojista annetun lain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan järjestyksenvalvojista 22 päivänä huhtikuuta 1999 annetun lain (533/1999) 18 §:n 4 momentti, 19 §, 22 §:n 1, 3 ja 4 momentti, 23 § sekä 27 §:n 1 momentti,
sellaisina kuin ne ovat laissa 104/2007, seuraavasti:

18 § Järjestyksenvalvojakouluttajaksi hyväksyminen

-----
Järjestyksenvalvojakouluttajaksi hyväksyy Itä-Suomen lääninhallitus, joka myös muuttaa hyväksymiseen liitettyjä ehtoja ja rajoituksia. Itä-Suomen lääninhallituksen on ilmoitettava järjestyksenvalvojakouluttajaksi hyväksymisestä sekä muuttamistaan ehdoista ja rajoituksista järjestyksenvalvojakouluttajan kotikunnan poliisilaitokselle.

19 § Valvonta ja tietojensaanti

Järjestyksenvalvojien, järjestyksenvalvojakoulutuksen järjestäjien ja järjestyksenvalvojakouluttajien yleisestä ohjauksesta ja valvonnasta vastaa sisäasiainministeriö. Järjestyksenvalvojien, järjestyksenvalvojakoulutuksen järjestäjien ja järjestyksenvalvojakouluttajien valtakunnallisesta ohjauksesta ja valvonnasta vastaa Itä-Suomen lääninhallitus.
Poliisin lääninjohto ja kihlakunnan poliisilaitokset vastaavat järjestyksenvalvojien, järjestyksenvalvojakoulutuksen järjestäjien ja järjestyksenvalvojakouluttajien toiminnan valvonnasta toimialueellaan.
Sisäasiainministeriöllä, Itä-Suomen lääninhallituksella, poliisin lääninjohdolla ja kihlakunnan poliisilaitoksilla on oikeus saada järjestyksenvalvojalta, järjestyksenvalvojaksi asettajalta, järjestyksenvalvojakoulutuksen järjestäjältä ja järjestyksenvalvojakouluttajaksi hyväksytyltä valvonnassa tarvittavia tietoja järjestyksenvalvontatehtävien suorittamisesta ja järjestyksenvalvontakoulutuksen järjestämisestä sekä muista vastaavista seikoista yhteisön jäsentä, tilintarkastajaa, toimitusjohtajaa, hallituksen jäsentä tai työntekijää velvoittavan yrityssalaisuuden estämättä.

22 § Järjestyksenvalvojakouluttajaksi hyväksymisen peruuttaminen

Itä-Suomen lääninhallituksen on peruutettava järjestyksenvalvojakouluttajaksi hyväksyminen, jos järjestyksenvalvojakouluttaja sitä pyytää.
-----
Itä-Suomen lääninhallitus voi 2 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa hyväksymisen peruuttamisen sijasta antaa järjestyksenvalvojakouluttajalle varoituksen, jos hyväksymisen peruuttaminen olisi oloihin nähden kohtuutonta.
Itä-Suomen lääninhallituksen on ilmoitettava järjestyksenvalvojakouluttajaksi hyväksymisen peruuttamisesta tai varoituksen antamisesta järjestyksenvalvojakouluttajan kotikunnan poliisilaitokselle.

23 § Järjestyksenvalvojakouluttajaksi hyväksymisen väliaikainen peruuttaminen

Itä-Suomen lääninhallitus voi väliaikaisesti peruuttaa järjestyksenvalvojakouluttajaksi hyväksymisen, jos poliisin tietoon on tullut seikkoja, jotka todennäköisesti johtavat järjestyksenvalvojakouluttajaksi hyväksymisen peruuttamiseen.
Päätös, jolla järjestyksenvalvojakouluttajaksi hyväksyminen on väliaikaisesti peruutettu, on voimassa enintään kolme kuukautta. Itä-Suomen lääninhallitus voi jatkaa päätöksen voimassaoloaikaa enintään kuudella kuukaudella kerrallaan, jos järjestyksenvalvojakouluttajaa epäillään rikoksesta, joka todennäköisesti johtaa hyväksymisen peruuttamiseen.
Itä-Suomen lääninhallituksen on ilmoitettava järjestyksenvalvojakouluttajaksi hyväksymisen väliaikaisesta peruuttamisesta järjestyksenvalvojakouluttajan kotikunnan poliisilaitokselle.

27 § Muutoksenhaku

Itä-Suomen lääninhallituksen tämän lain 18, 22 ja 23 §:n nojalla antamaan päätökseen haetaan muutosta Kuopion hallinto-oikeudelta siten kuin hallintolainkäyttölaissa (586/1996) säädetään. Muuhun tämän lain nojalla annettuun päätökseen haetaan muutosta siten kuin hallintolainkäyttölaissa säädetään. Hallinto-oikeuden päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.
-----

----------

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
Järjestyksenvalvojakouluttajaksi hyväksymistä koskeva lupa-asia, joka on tullut sisäasiainministeriössä vireille ennen tämän lain voimaantuloa, siirtyy tämän lain voimaan tullessa Itä-Suomen lääninhallitukseen.
_________________
Tänään on se huominen, josta olit huolissasi eilen.