Pakomatkalla ei MUKA merkitystä?!!!!

[bigbore]

Täällä on jauhettu että ei ole mitään väliä juokseeko hirvi osuman jälkeen 10m tai 70 tai 200-300m. Minun mielestä tämä pitkä pakomatka on yksi merkittävimpiä tekijöitä ruhon vereentymisen/sotkeentumisen ja lihan laadun huonontumisen kannalta.

Esimerkkinä yks sentinvenyttäjä kolomenollakasimies ampui vanhoilla halvoilla paukuillaan(=hammerhiitti) naarashirveä melkeimpä suoraan sivulta lavan seutuville, suurinpiirtein sydämmen korkeudelle, mutta luoti meni päreiksi jalan luihin eikä konehuoneeseen mennyt kuin pieniä siruja. Hirvi könkkäsi useamman sata metriä tuskissaan kolmella jalalla ja asettui makuulle. Saatiin onneksi haavakkotilanne päätettyä kaatoon toisella laukauksella.

Nylkiessä sitten järkyttävä sotku paljastui, koko etulavan seutu oli yhtä verimössöä. Oikeastaan lähes koko toinen etupuolikas meni hukkaan. Siinä vaiheessa tokaisin että sais olla hirvihommissa vähän karkeampia vehkeitä tai edes laatuluodilla ladattuja 7.62:sia.

Siihen tämä tyyppi totesi että vai vielä tehokkaampaa paukkua tai asetta kun hammerhiitillä menee jo puoli hirveä pilalle. Ei mennyt perille kun sanoin että vaikkapa .458 a-framella YKSI laukaus olisi kaatanut hirven heti ja inhottavalta haavakkotilanteelta olisi vältytty ja jälki olisi ollut siistimpää. Mutta eihän mitkään uudet opit mene kolomenollakasi jäärälle perille, jauhaa vaan päänuppinsa sisällä että kolomenollakasi on tehokas, liiankin tehokas, hammerheat on huippu, niillä pappakin kaato kaikki, kolomenollakasi on tehokas jne. kunnes asia unohtuu. Ase tietämys sillä tasolla että hirvimetälle harmaapäinen paukku on paras ja 308, kolomenollakutonen ei ihan niin hyvä.

Harmillisen usein "keskiverto kilpa-ampujallakin" ase ja patruunatietämys rajoittuu siihen että 308:siin ladataan 6,5g leikkuria N110:llä ja tähtädään hirvitaulun keskelle ja yritettään pitää jälkipito. Tältä pohjalta annetetaan sitten asiatuntijalausuntoja eri aseisiin, kaliipereihin ja jälleenlataukseen liittyen kun on kerran "kilpa-ampuja". Vaikka ei aseista ei ymmärtäisi paljoa enempää kuin yllämainitut asiat.

Nimittäin nuo vereytymiset ei Todellakaan johdu .308 valtavasta,ylivoimaisesta, hirvittavästä tehosta vaan siitä että hirvi kökkäsee tuskissaaan paikat vähän repeytyneenä ja sydän pumppaa ja levittää vertä vammakohdan ympäristön repeytymiin. Usein pienireikäisellä ammuttu hirvi saattaa elää vielä kaatumisen jälkeenkin ja vereytymistä tulee ja tressilihaa, kun teutaroi maassa.Lisäksi nämä kevyet ja pienet luodit jättävät suuren osan tehostaan hirven pintaan eikä "konehuoneeseen" niinkuin pitäisi.

Toisena esimerkkinä tähän liittyen ammuin viime syksynä vasan 15 metriin .338 winchester magnumilla. Luotina oli 14,6 trophy bonded, jolla lähtöjä lähes 900m/s. Osuma oli lavassa, vasa kaatui heti eikä minkäänlaisia elonmerkkejä ollut kaatumisen jälkeen. Oli siinä nylkiessä monella ihmettelemistä kun minkäänlaista verimössöä ei ollut "vaikka tuollaisella tykillä" meni ampumaan. Reikä oli kyllä iso mutta vähän niinkuin rautakangella murjaistu, eikä verimössöä oikeastaan lainkaan. Tämä perustui hyvin pitkälti siihen että liike loppui samantien laukauksen jälkeen eikä veri liikkunut kun pumppu pysähtyi. Myös ns. premium-luodilla oli osuutensa siistiin jälkeen.

Kyllä sillä vaan on merkitystä että kaatuuko/kuoleeko hirvi eka laakista heti tai lähes heti vai juokseeko satoja metrejä. Joku alkaa varmaan taas inttämään että ei hirvi keuhko/sydänlaukauksella heti kaadu joten sanottakkoon jo tässä että näitä heti-kaatoja on tullut seuraavilla paukkuilla.9,3x62 15g oryx lähtö n.820 m/s, .338 Win 14,6g TB n. 890m/s, 45/70 ja 405grs Woodleigh FN 640m/s sekä .458 win mag 500grs TB takapäästä sorvattuna forexin tapaan n.700 m/s

[siru8]

Ei tuo aivan kokonaan ole sen 308 kaliiperin vika jos luotivalinta on Hammerhetti. Kyllä kolmesatasia Hyviäkin hirviluoteja löytyy.
Esim. Barnes X, Naturalis, Win Fail Safe. Kestäviä ja hirven kokoiselle aivan riittävän tehoisia.

[bigbore]

Taitaa vaan suurimmalla osalla olla käytössa megat, hammerheadit, "corelokit", sun muut halvat !&%¤#. Hyvinä luoteina .30 kaliiberiin itse pitäisin 180 ja 200grs trophy bonded, 200grs norma oryx, 180 ja 200grs a-frame. Noista kuparikuulista vain natun voisin kelpuuttaa, senkin vain .300 magnumeihin.. Tosin nämä muutkin luodit vaatii vähintään .30-06:sen maksimilatauksen N500 ruudeilla jotta alkaa olla hyvä kaataja, tai .300 WSM ,300 WM, 300WBY tai muu vastaava.

[petri r]

Joo, lisätäänkö siihen heti kaatuu listalle myös 6.5mm, 308 ja 30-06? Ainakin meidän tilastoista löytyy sellaisiakin. Ja sellaisia että menee 9.3mm keuhko-osumalla jopa 300m

[Nimrod]

Tuo kaliiperikohtainen arvuuttelu hirvien pakomatkasta on aika kyseenalaista, koska siihen asiaan vaikuttaa niin moni eri tekijä pelkän kaliiperin lisäksi (ja käytetyn luodinkin lisäksi). Mielestäni kyseessä on vähintään yhtä paljon myös ns. "shot placement" -kysymys, eli se tarkka paikka mihin kohtaa kuolettavaa aluetta hirveä ammutaan.

Mielestäni kyseessä on monen eri tekijän summa, joista vähäisimpänä ei tule kyseeseen eläimen viretila.

Kaliipereilla on toki vaikutusta, mutta mielestäni enemmän tulisi panostaa siihen, että käytetään luoteja, jotka lyövät lujaa. Ts. luodin tulee aueta osumassa heti ja sen tulee saada aikaan mahdollisimman iso haavakanava sisäänmenoaukon välittömään läheisyyteen. Jäämäpainoa ja läpäisyä tarvitaan sen verran, että luoti löytyy kulmittaisissakin osumissa läheltä "mettänpuolta". Läpikin saa mennä jos tekee työnsä osumassa.

Se mitä tulee pakomatkan pituuteen lihan laadun kannalta ajateltuna, on mielestäni hyvä tuoda esille. Itse pitäisin kuitenkin enemmän ongelmana sitä, että hirveä joudutaan etsimään metsästä sulan maan aikana liian kauan ja se jää pistämättä (ei tosin aina tarpeellista ja muutoinkin vain harvoin pistämään ehtii oikeasti riittävän ajoissa) tai sitten se lämpimällä kelillä ei pääse jäähtymään tarpeeksi nopeasti. Lisäksi ei ole ollenkaan hieno homma jos kaatunutta hirveä etsitään silloin kun osa vääristä sisälmyksistä on rikki. Ts. puurot ja vellit ovat pahemman kerran sekaisin.

Kaiken tämän sanottuani olen kuitenkin sitä mieltä, että hirvelle on olemassa kaliipereissa ns. happy medium, eli kohtuullisen raskas luoti halkaisijaansa nähden, joka läpäisee aina riittävästi silloin kun se ammutaan keskinkertaisilla nopeuksilla. Jos sellainen luoti on riittävän pehmeä niin se toimii aina vain paremmin.

Eli suomennettuna: .338-06 kaliiperissa 250 gr. tavallinen luoti yli 700 m/s lähdöillä pitäisi riittää.

[Lahtaaja]

Taas tuntuu että sotketaan se jauheliha ja vereentyminen keskenään.
Jauhelihaa tulee siitä luodin nopeudesta ja/tai hajoamisesta ja jonka vuoksi EI mene "puoli hirveä pilalle", vereentyminen taas siitä että sitä verta pääsee lihasten kalvojen väliin. Vereytyminen ei sinänsä pilaa sitä lihaa niin että se pitäisi heittää pois.

Ja mielestäni pakomatka ei ole ehkä niinkään syypää siihen lihojen veretymiseen, vaan osumakohta.
Joku joskus tällä foorumilla toi esille ajatuksen että sillä olisi merkitystä, kummalle kyljelle eläin kaatuu, josta sitten veri valuu sinne lihaskalvojen väliin. Voipa ollakin niin, jota ilmarinta -ilmiö vahvistaa.

Joka tapauksessa se on ainakin varmaa että parin kaadetun hirven perusteella ei voi päätellä mitään varmaa.

Muuten, kummalla luulet bigbore tulevan enemmän tuota jauhelihaa, sillä 338 WinMag:illa nopeudella 900m/s, vaiko sillä .30 vauhtien ollessa n. 800m/s, jos luotien laatuluokka ja osumakohta on sama?

[bigbore]

Tuossa edellamainitussa tapauksessa vähemmän lihän lihaa meni pilalle .338 win mag:lla ammuttaessa. Toinen tapaus meidän porukassa oli.338 lapua mag ja rhino 250 grs. osuma tuli etuviistosta ja kävi luihinkin. Jälki oli yllättävän siistiä siinäkin tapauksessa. Oon itsekin ihmetellyt miten siistiä jälki on ollut, eikä verimössöä lainkaan. Eikä nämä ole ainoat tapaukset mitä olen päässyt näkemään. Myös 9,3x62 on toiminut kovimmillakin latauksilla erittäin hyvin tässä suhteessa.

Olen tässä yrittänyt kertoa että järeäkään kaliiperi ei tuhoa pieniä enempää lihaa kun vain käyttää laadukasta luotia ja yksi laukaus pysäyttää elintoiminnot erittäin nopeasti. Erityisesti tämä asia korostuu kaliibereissa 45/70, .450 marlin ja 458 win mag joissa nopeuskin on vielä sopivan matala.

[bigbore]

Petri r:lle; Kyllä ne .308, 7,62x53 ja 30-06(tehdaslataus) heti kaatuu osumat on ollu lähes kaikki ranka-osumia mitä olen nähnyt ja kuullut. Eikä se 6,5 x55 niin ihmeellinen ole, metsästys&kalastus kymppikerhon pisimmälle menneet "haavakot" oli ammuttu kuuspuolikkaalla ja kolmekymppisillä.

Voihan se hirvi mennä kauaskin ysikolmosella jos joku idiootti menee ostamaan hirvipaukuiksi jotain aliladattuja sellier bellot äksiä. Lähtönopeus nipin napin 700m/s 16,2g hitaasti aukeavalla luodilla. ja jouletkin vain 30-06:sen tasolla.Myös megan tehdaslatauksessa oli rekyyli-lehden testissä lähtöjä 670m/s. Alkaa olla 100m matkoilla melkein sama kuin ampuisi kokovaipalla(varsinkin tämä S&B X)

[338 Lapua Magnum]

Valitettavan monesti asiat on vielä niin että marginaalikaliberien omistajat eivät tosiaan panosta yhtään niihin panoksiin vaan jotain "lyijykärkistä" piippuun.

30-06 on ITSELATAAJAN kaliberi ja niissä käsissä siitä saa TODELLA toimivan kaliberin hirvijahtiin.

[Lahtaaja]

[Nimrod]

Sanoisin, että .30-06 käy hirvijahtiin erinomaisesti vaikka patruunoita ei lataisikaan itse. Esimerkiksi Federal Premium TBBC on valmis lataus hirvijahtiin, ja erinomainen sellainen.

Mitä tulee lihan vertymiseen niin satojen kaadettujen hirvien perusteella seuratasolla voidaan alkaa vetää jotain johtopäätöksiä. Kaliiperien erot eivät mielestäni ole merkittäviä, koska sattumalla on niin suuri merkitys lihahävikissä. Perstuntuma on kuitenkin se, että jos hirven yrittää tappaa ampumalla ilman lihahävikkiä niin on aivan sama yrittää tappaa se huutamalla.

[nettijussi]

Suurimmat näkemäni lihanhävikit ovat tulleet kaliiberista riippumatta huonoista ja tosi huonoista laukauksista, päivän parin päästä koko hirvi kuoppakunnossa.
Seuraavaksi lihahävikkiä lisäävät, hyvän keuhkolaakin jälkeen puolipaniikissa ammutut paistiosien reijittelyt. Nämäkin taas täysin riippumatta käytetyistä luodeista ja aseista.
Näitten jälkeen tulee eri luotien ja käytettyjen latausten nopeuksien erityyppiset verrytysvaikutukset.
Osumakohta on kuitenkin ykköspointti.

[iiroS]

[338 Lapua Magnum]

On tosiaan itsekin tullut tehdaspanoksella ammuttua hirveä ja kaliberi 30-06. Vieläpä Lapuan Naturalis, eikä ole kyllä ollut mitään moittimista.

Läpäisystä voisi sanoa sen että ainakin 10 piikkiseen sonniin etuviistoon ammuttuna kahlasi etu jalasta, molemmista keuhkoista, maksasta läpi ja löytyi pallealihojen joukosta noin 15-16mm tattina.

Tähän voi kyllä vaikuttaa se että tuo laukaus on ammuttu aseella joka perus Tikkaan nähden antaa noin vähintään 50-60m/s etua eli tehot tietysti hieman toiset.

Itse olen nähnyt "isoilla" ammuttuja hirviä aikalailla vähän johtuen pienestä seurasta ja siitä että jotenkin tuo 30-06 muodostunut ylärajaksi meillä. 338lm:lla olen yhden hirven ampunut ja 458 Lottia kokeilen jos paikka tulee.

9,3x62 löytyy yhdeltä kaverilta ja vaikka hän tuota kaliberia on kovin kehunutkin niin mitään erikoista en ole siitä vielä nähnyt KÄYTÄNNÖSSÄ. Pari kertaa ammuttu puuhun (jahdissa) ja vaikka kuulemma se peura kaatuu tällä kaliberilla AINA paikalleen (ei tee sitä aina edes 338lm:lla) niin kummasti se tositilanteessa pitää rämpiä siellä metsässä etsimässä mihin on kaatunut...

Tehdaspanoksia löytyy moneen kaliberiin jopa TODELLA hyviäkin mutta moniko näitä KALLIITA panoksia sitten ostaa?

[Crowhunter]