Vesi: Mistä keittovedet eräretkellä?

[Lahtinen]

Vesi: Mistä keittovedet eräretkellä?

Pohjoisessa retkeillessä tämä ei ole ollut ongelma. Aika surutta ollaan virtaavia luonnonvesiä käytetty, eikä ongelmia ole ollut. Asia muuttuu ongelmallisemmaksi, kun ollaan etelässä.

Veden kantaminen vaikkapa kahvinkeittoon tai kuivamuonien kokkailuun ei välttämättä tunnu kovin houkuttelevalta, kun syksyisessä metsässä on kuitenkin enemmän tai vähemmän vettä tarjolla.

Kun noita jahtimaita pohtii, niin etelässä luonnonvesiä ei ole tullut käytettyä juuri lainkaan ja kaikki nesteet on tullut kannettua repussa. Tämä rajoittaa melkoisesti toimintaa eväs- ja makkaralinjalle.

Vettä olisi kuitenkin saatavissa monestakin paikasta:

- Joet ja purot
- Järvet
- Metsäojat
- Pelto-ojat
- Jne.

Suurin käytön este on epäilys vesien käyttökelpoisuudesta. Lähteitä alueella on todella harvassa jos lainkaan. Pelto-ojien ja jokien (valuma-alueita) vesi ei oikein houkuttele, virtaavuudesta huolimatta… Jotenkin ainoiksi vaihtoehdoiksi äkkiseltään mieleen tulee jonkinlaiset metsäojat, joissa osassa vesi vaikuttaa suht koht kirkkaalta.


Onko jollain pidempiaikaista kokemusta:

Mistä ”etelässä” kannataa keittovesi ottaa?

Kannattaako luonnonvesien käyttö ylipäätään, vai onko vesien mukanakantaminen järkevämpää?

Kauanko vettä pitäisi keittää, jos epäilee siinä olevan jotain basiliskoja?

[Lahtinen]

Ilmeisesti vesi-kysymykseni oli liian triviaali, palautteen vähäisyydestä johtuen.


Siinä hirvijahdin tiimellyksessä pohdiskelin lisää tätä vesihuoltoasiaa:



Syksyisin virtailee vanhoissa ”metsäojissakin” kohtuullisesti vettä. Ojat eivät virtaa mistään pelloilta, vaan metsän keskellä. Vesi näyttää kohtuullisen puhtaalta, joskin hieman humuspitoiselta.

Jotenkin voisi kuvitella, että näin kohtuu kylmään aikaan vesien basiliskokasvustomäärät olisivat kohtuullisen pieniä tämäntyyppisissä virtapaikoissa?

[susihiisi]

Tee sama homma kuin mökkikaivovedelle. Paikallisesta vesilabrasta näytepullo, siihen vesinäyte. Maksaa muutaman kympin. Tietenkin jos aina pyörii uusissa paikoissa, ei auta kuin keittäminen.
Ot: Isäukko vielä 70-luvun lopulla joi kalareissulla suoraan Etelä_Saimaasta. Itekkin joutunut joskus harrastamaan.
_________________
Joka sialle joulu koittaa.

[kuhna]

Kyllä etelän vedet ovat olleet vähintään arveluttavia vuosikymmenet. Maanmuokkaus on ollut sen verran voimakasta. Lisäksi etelän maapohja on luonnostaan ravinteikkaanpaa kuin Lapissa.

Mökilläni on tankki(1000l). Tein kaivon mutta vesi haisee rikkille läheisen suon takia, joten otin tankin takaisin käyttöön. Tankki vettä en juo. Juomaveden tuon pienmmällä säiliöllä kotoa(juoko nykyihminen vettä ylipäätään) .
Tankkivesi pesuvetenä on huonompaa kuin juokseva raanavesi. Etelän miehellä ei kuitenkaan ole huolta asiasta koska autolla pääsee joka paikkaan ja kuttaperkka astiota on keksitty, vaikka minkä muotoisia.
_________________
Ammuin ohi !

[NoVoeHelevetti]

[joop]

Onhan olemassa kaikenmaailmaan suodatin systeemeitä ja muuta nappia mikä sitten tappaa ne loput bakteerit sun muut. Hommaa semmoinen.

[Lahtinen]

Samalla vaivalla alkaa kantamaan sitä kraanavettä repussa, kuin suodatinsysteemeitä.

Itseäni kiinnostaa tosiaan tuo, mikä "suomalaisille vesille" on se suositeltava keittoaika, jotta todennäköisimmät haitalliset basiliskot kupsahtavat.

Samoin ainakin osa "napeista" vaatii jonkinmoisen vaikutusajan ja samaan hintaan tulee jonkinlainen "makuvaikutuskin".

[Apple]

Kinkkupastabanaanilla-miehille onkin varmaan tullut tutuksi saman pakkauksen sisältämä "ihmepilleri". Nurmeksen suosta otettu "vesi" muuttui juomakelpoiseksi hyvinkin nopeasti. Ja hyvää oli....

Näistä puhdistuspillereistä on jotain kokemusta ja sen perusteella en voi suositella kuin hätäkäyttöön.
_________________

[Lahtinen]

Itse käytin noita puhdistuspillereitä armeija-aikoina ja jonkinlainen muistikuva jäi, että noista tuli enemmän maku- ja terveyshaittoja, mitä vedestä . Taistelumuonapakkauksessa oli muistaakseni neljän pillerin pakkaus.

[Lahtaaja]

Lieneekö tuolle veden keittämiselle tarvetta jos ei ihan jäteviemärin päästä sitä oteta. Taitaa olla paljolti turhaa bakteerikammoa.
Kesäisin uidaan samoissa vesissä eikä ne bakteerit silloin haittaa ketään.

[Jusse]

Hyvä huomio edelliseltä kirjoittajalta.

Armeijassa vesihuolto on pääosin järjestetty siinä missä ruokakin. Sissimuonilla ollessakin tuntuu upseerit roudaavan vesikanistereita pitkin metsiä, mistä sai halutessaan käydä tankkaamassa.

Patikoidessa tuleekin sitten sitä kuuluisaa "Nurmeksen vettä" litkittyä sitten ihan ilman mitään ihmepillereitä. Pidemmällä vaelluksella ei kertakaikkiaan ole järkevää kantaa omia vesiä mukana, lämpimällä ilmalla saattaa juomavettä päivässä mennä helposti se 5 litraa per ukko, sitten ruoka ja kahvivedet päälle.

Omaa kokemusta on vajaasta kymmenestä vaellusreissusta, joilla ollut mukana 10-30 henkeä. Yhden ainoan kerran on yksi henkilö saanut akuutin vatsataudin ja siitäkin selvittiin yössä hiilien ja tulehduskipulääkkeen avulla. Vaellukset tapahtuneet Pohjois-Karjalassa syysaikaan.

Eihän sitä vettä turhaan kannata litkiä, rsiki tautiin on aina, eikä se humus ainakaan omasta mielestä ole mitään kovin hyvää. Jos kahvit tekee, kannattaa antaa veden hetken porista, niin ainakin siitä kuolee kaikki bakteerit. 10 minuutin keitto on suositus, mutta aika harvassa on ne bakteerit, jotka elää edes siihen kiehumispisteeseen saakka.

[kuhna]

Käsittääkseni bakteerit kuolevat ns.kiehauttamalla eli hyvin lyhyt kova veden kiehuminen.
Makuhaitat eivät ilmeisesti häviä edes keittämällä. Humus tuntuu kahvin maunkin läpi.
Kerran rapuloissaan varsinainen juomavesi loppui mökillä. Aloin keittelemään kesän seissyttä tankkivettä juodakseni. Mitään ei tullut; paitsi se rapula ei hävinnyt yhtään nopeammin.
_________________
Ammuin ohi !

[NoVoeHelevetti]

Reipas vuosi takaperin oltiin pohjoisen aavoilla hanhen pyynnissä heti aloituksen jälkeen. Siellähän oli tuo nimimerkki migi_nanni ollut jo pari päivää pyytämässä. Mies oli dehydraation partaalla kun ei suovettä alkanut juomaan. Hernekeitotkin keitti kaljaan. Sitä kaljaa nimittäin riitti. Kuka hullu tuonne asti vettä jaksaa kantaa, autollekin melkoinen huikonen kuitenkin.

Kyllä sitä suovettä piti meikäläisenkin sitten alentua juomaan. Kankkusessa kun kävelee helteessä aapasuolla niin kyllä siinä nestetasapaino on sen verran alakantissa että suovesikin oli oikein hyvää, hiukan tammista ja pirskahtelevaa kenties. Pöpöt tapoin siitä vain perisuomalaisesti kossulla huuhtelemalla.

[dxman]

[Vilperi]

Jostain lehdestä aikanaan luin humuspitoisten vesien suodatuksesta; Rahkasammalta jonkinlainen kerros ja kun sen läpi veden suodattaa, niin tulisi kohtuukirkasta vettä. Olen sen kerran kokeillutkin ja vesi oli "kirkasta" sen jälkeen. Olihan siinä vähän makua jäljellä, mutta en edes keittänyt sitä vaan join janooni. Toinen mikä on kanssa tullut testattua on meri talvella; kairaa reikä melkein läpi ja odota; saat makeaa vettä hetken kuluttua. Ja sehän on jo valmiiksi suodatettuakin.
_________________