Nettikäyttäytyminen; syy erottamiseen.

[kuhna]

Voiko nettikäyttäytyminen olla syy metsätysseurasta erottamiseen. Metsästyksestä julkisesti puhuminen on ainakin maalaisseuroissa tabu. Olen itse ollut kuulemassa, kuinka hirvestyksen johtaja itse on kieltänyt metsästysaikana "sellinpaariin" menemisen. Huumoria tietenkin, mutta puolet totta.

Otetaan kuitenkin esimerkki, mikä allekirjottaneelle on myös pelko.
On tullut selville metsätysporukan keskuudessa, että olet kirjoitellut täällä. Joku on pystynyt selvittämään, että olet kirjoitellut porukan sisäisistä tapahtumista, joskaan nimiä, eikä paikoja pysty tunnistamaan tekstistä. Osa tekstistä on ollut alaarvoista.
Voiko metsästysseura erottaa foorumille kirjoittavan jäsenen. Täyttyykö lain kohtaa: "huomattavaa haittaa seuralle".
Onko jäsenellä oikeuksia, jos tästä asiasta häntä epävirallisesti rankaistaa tai uhkaillaan.

Kaikki huomaavat, että kuhnaa on pelottanut. Toin vain asian esille, koska olen huomannut, että montaa muutakin foorumilaista "ilmitulon pelko" on askarruttanut.
_________________
Ammuin ohi !

[Hande]

Vastaavanlaista (?) tapausta joutunut käsittelemään ampumaseuran luottamustehtävässä muutama vuosi sitten. Jos nimiä, paikkoja tms. ei pystytä osoittamaan nettijutuilla ei ole merkitystä.
Tämä oli siis lakimiehen neuvo molemmille osapuolille. Asia jäi siihen, että kokemusta muusta ei ole.

[Kaaleb]

Kyllä netissäkin pitää käyttäytyä, eikä täällä ole syytä retostella tahi revitellä millään jutuilla, mitä ei tekisi muutenkaan tosielämässä. Eli nettikäyttäytymistä ei pitäisi suoraan minusta unohtaakaan.

Onko Kuhnan nettikäytöksellä ollut haitallista vaikutusta metsästysseuralle, eli onko Kuhna toiminut vastoin seuran sääntöjä? Jos sääntöjä on rikottu niin seuraamuksia voi tulla mikäli seurassa näin päätetään.

Toisaalta saa Kuhnakin nettiin kirjoittaa, mutta tietysti kannattaa pysytellä kirjoituksissa mitkä pysyvät yläarvoisina. Jos jotakuta täällä herjaa, ja siitä paikalliset tunnistaa henkilöt ja sillä heitä saattaa omalla kylällä huonoon valoon niin ei sekään minusta fiksua ole. Samahan se on jos kylillä huutelee että "kusipää on tuo". Tunnistaako ne kylällä Kuhnan? Tietävätkö että juuri tuo tyyppi on nimimerkki "Kuhna" ja se on nettiin kirjoittanut julkisesti nähtäville että näin on asiat Kuhnan mielestä? Ja se kirjoittaa noiden toisten tiedossa olevien tyyppien toilailuista?

Summa Summarum: Nettikäytös voi olla mielestäni syy. Kannattaa toimia netissäkin asiallisella linjalla.

[kuhna]

[Fields]

Metsästysseurasta, kuten muistakin yhdistyksistä voidaan jäsen erottaa sääntöjen ja yhdistyslain puitteissa. Kuten sanottu "huomattavaa haittaa seuralle" on lainkin mukaan erottamisperuste, haitta ja haitan aiheuttaja (=erotettava jäsen) on kuitenkin viime kädessä voitava näyttää toteen jopa oikeudessa, eli "kyllä varmaan se on tuo Kuhna, joka kirjoitteli" ei riitä erottamisen perusteeksi.

Nettikeskustelijan henkilöllisyys on voi olla hankala selvittää, ei kuitenkaan mahdotonta.

Tämän(-kin) fooruminen netiketti sanoo:
http://forum.eralle.net/viewtopic.php?t=53

[dxman]

Kun kerran kukaan ei tiedä mistä seurasta tai henkilöstä on kyse, niin eipä siitä ole seuralle tai henkilöille mitään haittaa. Myöskään tosiaisoihin perustuva seuran asioiden yleinen puiminen tahi arvostelu ei ole erottamisperuste.

Valheellisen tiedon tai herjaamisen tunnusmerkistön täyttävä kirjoittelu sen sijaan on.

Meilläkin on käytössä "Tästä ei sitten yleisesti puhuta" koodisto käytössä, mutta ei tiedon levittäjiä ole erotettu, vaan sen jälkeen tippuu ulkopuolelle eikä kuule sen jälkeen edes kuulopuheita.

Joissakin seuroissa on harmaata aluetta runsaasti. Sitä enemmän mitä luotettavampaa porukkaa on kyseessä. Hajanaisten ja ulkopaikkakuntalaisten täyttämien seurojen asiat on varsin läpinäkyviä, mutta toisista seuroista ei saa minkään valtakunnan tiedusteluyksiköt mitään selvää.
_________________

[Hirvikoiramies]

[kuhna]

[Fields]

[dxman]

[kuhna]

60-vuotias maanomistaja jäsen piti "mustaa kirjaa" nuorista jäsenistä, jotka eivät olleet osallistuneet talkoisiin. Muutenkin 60-vuotias jäsen piti pitkiä puheita kokouksissa mennen henkilökohtaisuuksiin. Unohtamatta omaa erinomaisuuttaan.
Eräs 30-vuotias maatavuokraamaton kaupunkilaisjäsen kerran ilmaisi, että kyseinen toimita saattaisi olla laitonta.
Kokousväki reagoi: Hööö...mikä ääni...kuka puhuu...saunan taakse.
_________________
Ammuin ohi !

[Solifer]

Suomessa yhdistyslaki on sen verran vahva että jos yhdistyksen nimissä ei tee rikoksia ja maksaa jäsenmaksunsa ja vie tarvittaessa asiat oikeuteen niin erottaminen on käytännössä mahdotonta.

Jos joku "kuhna" jotain yleistä webissä kertoo niin laillinen erottamisperuste se todellakaan ei ole. Pitää olla näyttöä että "kuhna" on tietty henkilö ja sitten pitää olla VAHVA näyttöä että kirjoittelusta on seurannut jotain TODELLISTA VAHINKOA. Mielipaha ei ole riittävä peruste.

Muistettakoon miksi meillä on Suomessa yhdistymisvapaus ja miksi yhdistystoimintaa ja yksittäisen jäsenen oikeuksia on aika tarkkaan määritelty.

Aikoina jolloin nämä vapaudet eivät olleet aivan selviä niin väärään kerhoon kuulumisesta sai napin otsaan. Oikeasti. Näistä syystä aivan pikkujutuista ei yhdistysvapauteen voi puuttua edes yhdistyksen oma väki omien jäsentensä osalta.

Uskoisin että harvassa metsästysseurassa on kellään halua lähteä puimaan mitään juttuja oikeuteen. -> Jos tulee mussutusta niin kannattaa todeta että jos on näyttöä niin rikosilmoitusta vaan kehiin. Muistuttaa samalla että perätön ilmianto on myös rikos josta tulee seuraamuksia asianosaisille. Luulisin että suurin uho loppuu siihen.

Loput voidaan katsoa oikeudessa jossa sitten tietty kerrotaan vähän muitakin juttuja kuten viinankeitot, raittjuopumukset, salakaadot, tukiaisvedätykset yms. pikkupuuhat jota näissä piireissä aina jonkin verran esiintyy. Tietenkin jos itsekin näitä harrastaa niin tiettyä sordiinoa kannattaa ehkä käyttää..

[fygy]

juu yhdistyksestä erottaminen on todella vaikeaa niinkun edellä mainittiin eikä mitkää netti hommat vaikuta siihen jotkut luulee että se on ihan muutakun sanoo vaan et sut on erotettu. mut se ei todellakaan ole yksinkertaista.

[Puuhapete]

Jospa allaoleva vähän selvittäisi tilannetta.

Seuratoiminta Jäsenasiat

Juha K. Kairikko



SEURASTA EROTTAMINEN

Metsästysseuratoiminnassakin joudutaan välillä käyttämään yhdistyslain tuntemaa ankarinta rangaistusmuotoa eli seurasta erottamista. Se on kuitenkin toimenpide, johon voi ryhtyä vasta sitten, kun sille löytyy riittävän vahvat perusteet.

Erottaminen voidaan suorittaa myös silloin, kun säännöissä mainitut jäsenen liittymishetkellä voimassaolleet jäsenyysedellytykset ovat muuttuneet tai hän on jättänyt jäsenmaksunsa maksamatta. Näihinkin perusteisiin liittyy eräitä näkökohtia, joista tehdään selkoa hieman tuonnempana.

Yhdistyslaki ja siihen liittyvät oikeudenpäätökset takaavat jäsenelle hyvin paljon oikeuksia. Niinpä ketään ei voida potkaista seuran toiminnan ulkopuolelle ilman todella riittäviä perusteita. Jäsenoikeuksien pysyvyyssäädösten vuoksi on syntynyt jopa sellaisia käsityksiä, että mikäli erotettu jäsen vie asian oikeuteen, päätös kumoutuu aina, ja seura joutuu maksamaan molempien osapuolten suuret oikeudenkäyntikulut. Käsitystä vahvistavat sellaiset lehtiuutiset, joissa kerrotaan oikeuden määränneen jollekin erotetulle palautettavaksi jäsenoikeudet ja määrännyt seuran maksamaan kymmenientuhansien markkojen korvaukset. Valtakunnallisiinkin lehtiin pääsi hiljattain yksi tapaus, jossa seura suoritti uuden erottamisen aina hävityn oikeusprosessin jälkeen. Sitä lehtiuutisissa ei kerrottu riittävän selvästi, että ensimmäisissä oikeudenpäätöksissä erottamispäätöksen kumoaminen perustui erottamisprosessissa tapahtuneisiin muotovirheisiin. Kun yksityiskohdat hoidettiin kolmannella erottamiskerralla viimeistä piirtoa myöten paragrafien mukaisesti, erotettu manasi seuran jälleen oikeuteen. Tällä kertaa hän hävisi juttunsa ja hänet tuomittiin maksamaan vuorostaan kymmenientuhansien markkojen korvaukset.

Säännöissä mainitut erottamisperusteet

Yhdistysten sääntöihin on kirjattu perusteita, joilla jäsen voidaan erottaa yhdistyksestä. Tavallisimmin erottamisperusteiksi luetellaan

1. yhdistyksen sääntöjen vastainen toiminta

2. metsästystä koskevien lakien, asetusten tai määräysten rikkominen

3. yhdistyksen päätösten vastainen toiminta

4. toimiminen seuran tarkoitusperien vastaisesti

5. jäsenmaksujen laiminlyönti


Siinä sitä onkin perusteita kerrakseen. Mikään niistä ei kuitenkaan välttämättä ole yksiselitteinen, vaan tulkinnanvaraa jää kovastikin. Nopeasti analysoituna yhdistyksen sääntöjenvastainen toiminta on useimmissa tapauksissa periaatteessa aika selvä erottamisperuste. Seurojen säännöt ovat kuitenkin yleensä niin pelkistettyjä, että sääntöjenrikkomista ei kovinkaan usein voida käyttää erottamisperusteena.

Paljon selvempi erottamisperuste on metsästyssäädösten rikkominen. Tätä erottamisperustetta ei kuitenkaan kannata käyttää ennen kuin rikkomisen tapahtumisesta on saatu oikeuden lopullinen päätös. Varoitukseni on paikallaan, koska välillä käy niin, että vaikka jossakin selvässä lainrikkomistapauksessa löytyisi silminnäkijäkin, syyttäjä saattaa jättää syytteen nostamatta tai oikeusistuin katsoa ettei mitään rikettä ole tapahtunutkaan. Harvinaista ei ole sekään, että käräjäoikeus mätkäisee rangaistuksen, mutta hovioikeus kumoaa sen perusteettomana tahi toteennäyttämättömänä – aika usein äänin 3-2. Jos seura on ehtinyt kaverin jo erottaa, erotettu esittää usein korvausvaateen – yleensä summa ei ole ihan pieni.

Yhdistyksen päätösten vastainen toiminta on erottamisperuste silloin, kun jäsen on tietoisesti ja merkittävällä tavalla rikkonut seuran päätöstä tai päätöksiä. Esim. jos jäsen tavataan metsästämässä sellaisella alueella, jonka seura on päättänyt pitää rauhoitusalueena, erottamisoikeus on olemassa, mikäli jäsen on saanut tiedon seuran rauhoituspäätöksestä. Läheskään aina ei tieto tärkeistäkään päätöksistä kuitenkaan kulje jäsenistölle.

Rangaistusten tulee aina olla suhteessa tekoon. Esim. jos seura on päättänyt, että jokaisen jäsenen tulee ilmoittaa maaliskuun loppuun mennessä sihteerille syksyn saalismääränsä, ilmoituksen tekemättä jättäminen ei riitä erottamisperusteeksi.

Päätösten rikkomisten täytyy perustua yksiselitteisesti selvään piittaamattomuuteen. Edellytyksenä tietysti on myös se, että päätökset on tehty ja saatettu jäsenkunnan tietoon riittävän selvinä ja yksiselitteisinä. Sellaisina niiden on näyttävä myös pöytäkirjoissa. Tässä suhteessa monilla seuroilla on vielä paljon parantamisen varaa.

Edelläolevassa luettelossa neljäntenä oleva seurojen tarkoitusperien vastainen toiminta ei sekään ole aina ihan selvä asia. Muutama vuosi sitten saatiin oikeuden päätös pitkäaikaiseen prosessiin, joka alkoi siitä, että seuran jäsen kanteli eräästä seuran alueella tehtävästä vesistötoimenpiteestä. Ennen työn alkua viranomaiset olivat sekoilleet asiassa perusteellisesti. Ympäristöviranomaiset olivat määränneet vesistön toimenpidekieltoon, muutama vuosi tästä vesiviranomaiset antoivat työn suorittamisluvan. Seuran säännöissä sen yhdeksi tarkoitusperäksi mainittiin luonnonsuojelu, luonnonsuojelullisiin syihin kantelun tehnyt seuran jäsen vetosikin kantelunsa perusteluissa.

Kantelu suututti kuitenkin osan seuralle maataan vuokranneista. He laativat kirjelmän, jossa todettiin, että allekirjoittaneet maanomistajat eivät tule uusimaan seuran kanssa tekemäänsä metsästysvuokrasopimusta niin kauan kuin kantelun tehnyt henkilö on seuran jäsenenä. Kirjelmän allekirjoitti suuri osa vuokranantajista.

Seura oli hankalassa tilanteessa. Jäsen ei ollut toiminut oikeussäädösten vastaisesti eikä edes seuran tarkoitusperien vastaisesti. Seuratoiminnassa hän oli jopa kuulunut aktiiviampujiin ja oli palkittu monena vuonna erilaisissa toimintakilpailuissa. Kuitenkin oli niin, että mikäli hän jatkaisi seuran jäsenyyttä, seura menettäisi esim. hirvenmetsästysmahdollisuutensa kokonaan. Niinpä seura erotti tämän jäsenensä, perustellen päätöstään sillä, että tämän toiminnan johdosta seura ei kyennyt jatkossa toteuttamaan yhtä tarkoitustaan eli hankkimaan riittävästi metsästysmaita jäsentensä käyttöön. Seuran säännöissä mainittiin myös, että seura pitää yllä hyviä suhteita vuokranantajiin, tässäkin mielessä jäsen oli vaikeuttanut seuran toimintaa.

Asia meni hovioikeuteen saakka. Lopullinen päätös oli, että seuralle oli erottamisoikeus, joten se ei ollut toiminut säädösten vastaisesti.

Tämäntyyppisiä tapauksia oikeusistuimissa on käsitelty ainakin kahdesti. Kummallakin kertaa päätös oli samanlainen.

Hyvien metsästäjätapojen rikkominen ei sekään ole yksiselitteinen erottamisperuste, vaikka näistä tavoista on useitakin erilaisia ohjeistoja. Jos joku erotetaan johonkin sellaiseen sisältyvän yksityiskohdan rikkomisesta, uskaltaisin olettaa oltavan aika heikoilla jäillä. Teon pitää olla sellaista luokkaa, että täyttää jonkun muunkin erottamisperusteen tunnusmerkistön.

Erottaminen erottamispykälästä poiketen

Vaikka sääntöjen erottamisperusteissa ei erikseen mainittaisikaan, jäsen voidaan aina erottaa yhdistyksestä yhdistyslain 14 §:ssä mainituilla perusteilla, jotka ovat:

# jäsenvelvollisuuksien täyttämättä jättäminen
# yhdistyksen toiminnan huomattava vahingoittaminen
# jäsen ei enää täytä laissa tai yhdistyksen säännöissä mainittuja jäsenyysehtoja

Jäsenvelvollisuuksien laiminlyöntiin jäsen voi syyllistyä esim. jättämällä noudattamatta yhdistyksen kokousten päätöksiä. Yksiselitteinen jäsenvelvollisuuksien laiminlyönti on myös jäsenmaksujen laiminlyönti. Laiminlyönniksi ei kuitenkaan voida katsoa jäsenmaksujen maksamista hieman myöhässä, omana käsityksenä sanoisin, että vasta vuoden laiminlyönti riittää erottamisperusteeksi.

Yhdistyksen toiminnan huomattavaan vahingoittamiseen jäsen voi syyllistyä esim. silloin, jos hän liittyy sellaiseen yhdistykseen, jonka tarkoitusperät ovat täysin vastakkaiset kuin sen yhdistyksen, jossa hän on ollut jäsenenä. Metsästysseurarintamalla kyseeseen voisi tulla esim. sellainen yhdistys, joka ajaisi metsästyksen täydellistä kieltämistä.

Yhdistyksen toiminnan vahingoittamisesta on myös kysymys silloin, kun jäsen levittää sen toiminnasta perätöntä tietoa. Pötypuhettahan maailmaan mahtuu, joten kaikenlaiset pikkuilkeydet ja epämääräiset vihjailut ja kevyet panettelut eivät riitä erottamisperusteiksi. Vasta silloin voidaan ryhtyä erottamisprosessiin, kun perättömän tiedon levittämisestä on ollut yhdistykselle huomattavaa vahinkoa. Metsästysseuratoiminnassa yleisin tämänlaatuinen vahinko on metsästysmaiden vuokrasopimuksen katkeaminen perättömien puheiden vuoksi. Mikäli maanomistaja on valmis todistamaan nuo pötypuheet päätöksensä syyksi, ei erotetulla ole suuriakaan mahdollisuuksia saada jäsenyyttään takaisin edes oikeudessa.

Jahtirintamalla laissa mainittu yhdistyksen toiminnan huomattava vahingoittaminen ja monien yhdistysten säännöissä mainittu seuran tarkoitusperien vastainen toiminta tulevat esiin yleisimmin metsästysmaidenvuokrauksessa. Kummankin edellämainitun erottamisperusteen tunnusmerkistöt täyttyvät selvästi, jos

1. seuran jäsen ryhtyy perustamaan toista metsästysseuraa, jonka tarkoituksena on vuokrata metsästysmaita vanhan jäsenseuransa perinteiseltä toimialueelta

2. seuran jäsen ei solmikaan toimialueen maanomistajien kanssa tehtäviä vuokrasopimuksia seuran nimiin vaan vuokraa metsästysoikeudet itselleen

3. käy tekemässä tai uusimassa vuokrasopimukset jonkun toisen seuran tai seurueen nimiin.




Monilla muillakin tavoin jäsen voi vahingoittaa yhdistystä niin merkittävästi, että erottamisperuste syntyy.

Jäsenyysehtojen täyttymättömyys tulee erottamisperusteena kyseeseen metsästysseuratoiminnassakin silloin tällöin. On esim. tapauksia, joissa yhdistyksen säännöissä todetaan, että jäseneksi valittavan tulee olla jonkun työnantajan palveluksessa. Tyypillisiä tällaisia ovat ns. työpaikkametsästysseurat, jollaisia ovat muodostaneet esim. metsäyhtiöiden, puolustuslaitoksen, liikelaitosten jne. palveluksessa työskentelevät. On myös metsästysseuroja, joihin pääsemisen edellytyksenä on jonkun tietyn ammatin harjoittaminen (taksimiehet, kirurgit, palomiehet, upseerit jne.). Samoin löytyy metsästysseuroja, joihin pääsevät jäseniksi vain jossakin oppilaitoksessa opiskelevat tai sieltä valmistuneet. Ja sitten on tietysti leegio seuroja, joiden sääntöjen mukaan jäseneksi voidaan valita vain tietyssä kunnassa tahi tietyssä kylässä asuvia.

Jos jäsen ei noita edellytyksiä enää täytä, hänet voidaan erottaa yhdistyksestä, vaikka asiasta ei yhdistyksen säännöissä mainittaisikaan. Näin ei voida tietenkään tehdä silloin, jos säännöissä todetaan, että jäsenyysedellytysten menettäminen ei johda erottamiseen.

On kuitenkin huomattava se, että jäsenyysedellytysten on täytynyt olla yhdistyksen säännöissä jo silloin, kun henkilö liittyi siihen jäseneksi, jotta jäsenedellytysten päättyminen olisi pätevä erottamisperuste. Jos seuran sääntöjä on esimerkiksi muutettu vuonna 1992 siten, että jäseneksipääsyn edellytyksiin lisättiin paikkakunnalla asuminen, erottaa voidaan vain ne muualle muuttaneet jäsenet, jotka on hyväksytty jäseniksi tuon sääntömuutosajankohdan jälkeen. Sensijaan erottamisperustetta ei poismuuton vuoksi synny, vaikka ennen em. sääntömuutosta jäseneksihyväksytty muuttaisi Ruotsin Motalaan.

Jotta asia tulisi riittävän selvästi todettua, otettakoon kuvitteellinen esimerkki. Seuran säännöissä todetaan, että seuran jäseneksi voidaan ottaa Puuyhtiö Oy:n palveluksessa olevia tai yhtiön palveluksesta eläkkeelle jääneitä henkilöitä. Matti Mattinen työskentelee yhtiön hankintamiehenä ja anoo jäsenyyttä tullen valituksi. Muutaman vuoden kuluttua hän siirtyy kuitenkin toisen yhtiön piiriesimieheksi. Itse hän haluaisi jatkaa seurajäsenyyttään, mutta enemmistö seuran jäsenistä on sitä mieltä, että hänet erotetaan jäsenedellytysten lakkaamisen vuoksi. Kenelläkään seuran jäsenellä ei ole mitään Mattia vastaan henkilökohtaisesti, mutta hänestä ei haluta sellaista ennakkotapausta, joka merkitsisi sitä, että jatkossa kaikki muutkin yhtiön palveluksesta eronneet jäsenet olisi pidettävä jäseninä hamaan ikuisuuteen.

Edellä jo tuli todettua yksi tärkeä asiaan liittyvä näkökohta, joka on se, että yhdistys ei voi valikoida, keitä se erottaa jäsenyysehtojen päättymisen vuoksi ja keitä ei. Jos siis käy niin, että seuran jäsen Ville Virtanen on kaksi vuotta sitten siirtynyt Puuyhtiö Oy:n palveluksesta kunnan leipiin, eikä häntä ole tämän vuoksi erotettu, seura ei voi tasavertaisuusperiaatetta loukkaamatta erottaa jäsenyysehtojen lakkaamisen vuoksi Matti Mattistakaan. Jos näin kuitenkin tapahtuu ja Mattinen haastaa seuran käräjille, seura häviää jutun, joutuu palauttamaan Mattisen jäsenyyden ja saattaapa joutua maksamaan kipurahatkin.

Pohtimisen väärti asia on tietysti sellainenkin, että miten tulkitaan tilanne, jossa seuran johdossa tiedetään jonkun jäsenen jäsenyysedellytysten päättyneen, mutta hänelle lähetetään tämän jälkeenkin jäsenmaksupankkisiirtolomake ja jäsen maksaa maksunsa. Tulkitaanko asia niin, että seura on hyväksynyt jäsenyyden jatkumisen jäsenyysedellytysten lakkaamisesta huolimatta, joten tilanne jatkuu ennallaan ?

Välillä käy niin, että tällaisissa tapauksissa metsästysseura ei varaa erotettavalle jäsenelle tilaisuutta tulla kuulluksi erottamisasiasta päättävässä kokouksessa. Seura tekee tällöin virheen, kuulemismahdollisuus on varattava kaikissa muissa erottamistapauksissa paitsi silloin, jos erottaminen perustuu jäsenmaksujen laiminlyöntiin.

Entäpä sitten, miten pitää toimia, jos jäsen valittaa päätöksestä sillä perusteella, että hänelle ei varattu mahdollisuutta tulla kuulluksi ? Eipä siinä sen ihmeempää kuin ottaa asia uudelleenkäsiteltäväksi seuraavassa kokouksessa ja ilmoittaa asianomaiselle sitä ennen, että hänelle on varattu mahdollisuus tulla kuulluksi silloin ja silloin pidettävässä kokouksessa.

Muistettakoon sekin, että mahdollisuus tulla kuulluksi ei tarkoita sitä, että päätöstä ei voitaisi tehdä, jos jäsen ei saavu paikalle. Juridiset vaatimukset täyttyvät ja päätös voidaan tehdä, vaikka jäsen ei kuultavaksi tulisikaan, kunhan on saanut tiedon kuultavanaolomahdollisuudestaan.

Vaikka yhdistyksen säännöissä mainittaisiin, että jäseneksi voidaan valita vain tietyssä kylässä tai kunnassa vakituisesti asuvia, en ole henkilökohtaisesti aina kovin vakuuttunut, onko sellaisten jäsenten poispotkinta seuran toiminnan kannalta järkevää, jotka joutuvat muuttamaan opiskelujensa tai töiden vuoksi pois seuran toimialueelta. Jos jäsen on ollut kunnon jäsen kylässä asuessaan, tuskin hän täysin toisenlaiseksi muuttuu postiosoitteen vaihtuessa. Juridisesti hänet voidaan kuitenkin erottaa, kunhan seurasta on erotettu kaikki muutkin, joiden asuinpaikkaan liittyvä jäsenyysedellytys ei enää ole täyttynyt.

Viiveellä ?

Kovin ainutlaatuista ei ole sekään, että metsästysseura päättää jäsenyysedellytysten lakkaamisen vuoksi erottaa jonkun, joka kuitenkin ilmoittaa, että häntä ei voi erottaa, koska seura ei erottanut viisi vuotta sitten vastaavanlaisessa tapauksessa erästä toista jäsentä, jonka jäsenyysedellytykset olivat lakanneet samalla tavoin kuin hänen.

Tavallisesti seuran johto ryhtyy selvittämään asiaa ja toteaa, että kaverin väittämässä on vinha perä. Sitten tehdään sellainen päätös, että erotetaan molemmat. Näin ei kuitenkaan voida tehdä, vaan seura on tapahtumien vanki. Se ei voi erottaa jäsentään kovin pitkällä viiveellä jäsenedellytysten päättymisen jälkeen. Viiveajan maksimina pidän kalenterivuotta.

Niinpä tässä esimerkkitapauksessa kyseinen erottamisperuste on menettänyt merkityksensä. Molemmat pysyvät seuran jäseninä, niin myös jatkossa muutkin samanlaisessa tilanteessa olevat.

Maksujen palautus

Kun jäsenen erottaminen on tapahtunut hänestä itsestään johtumattomista syistä (esim. työtilanteen aiheuttamasta työpaikan vaihdoksesta), jotkut jäsenet ovat vaatineet seuraa maksamaan takaisin hänen aikoinaan maksamansa liittymismaksun. Vaatimus on monissa tapauksissa ymmärrettävä, monessa seurassahan liittymismaksu voi olla tuhansiakin markkoja. Erotetun tai eroavan jäsenen kannalta kuitenkin valitettavaa on, että hän ei saa lainsäädännöstä tukea vaateelleen. Seura on velvollinen palauttamaan liittymismaksun vain, jos siitä on säännöissä erikseen mainittu.

Asiantuntija-apua kannattaa käyttää

Erottamisiin liittyvät asiat ovat kaikenkaikkiaan niin monimutkaisia ja tapauskohtaisia, että jos seura suunnittelee erottamispäätöksen tekemistä, asiasta kannattaa neuvotella etukäteen jonkun asiantuntijan kanssa. Ja jos asiat kärjistyvät niin pitkälle, että niitä joudutaan käsittelemään oikeusistuimissa, suosittelen asianajajan hankkimista


Juha K. Kairikko
_________________
Tänään on se huominen, josta olit huolissasi eilen.

[Fields]