rautapyynnin turvallisuus

[aappo77]

[Aris60]

Oikeassa olet. Tunnen tuon lainkohdan. Kanakoira on itselläkin. Minkä lainkohdan mukaan ton koiran sai tuolloin luolaan laittaa? Ei niin minkään.
Kuitenkin suurinosa ajattelevista ihmisistä ymmärtää "termin" vaikka se ei ole oikein juridiikan termistön suhteen. Koskaan ei myöskään ei koira saa olla irti toisen pihassa tai puutarhassa. Ei edes 30min ajavan koiran aikaraja ei koske luolakoiraa. Perusteltuja mielipiteitä on esitetty että kyseistä aikarajaa ei voi soveltaa ollenkaa piha ja puutarha-alueille mihin ei ole omistajan erityistä lupaa koska metsästys on kielletty 150 m lähempänä asuttua rakennusta.

Perusteluina yksinkertaisesti. Koira ei ollut kytkettävissä, ei totellut isäntää, ei tullut luolasta. Isännällä ei ollut metsästysoikeutta alueella. Koira ei ollut viittäkuukautta nuorempi. Ei ollut "virkakoira".

Luvan kysymällä sen olisi varmasti saanut laittaa - olisi otettu raudat vain ensin pois. Tämmöiset metsästäjät ehkä saavat juuri ne negatiiviset asenteen heräämään monen maanomistajan mielessä.

Kyllähän Metsästyslaki pykälissä 36 ja 37 kieltää riistan häiritsemisen ja pesintäaikana ja tulkinta on ainakin ollut - pesää ei saa hävittää.

Ja jos olisit huomannut pointin " Nyt ovat tuleet kaurista ajavat mäykyt mukaan kuvioon. " ei tarvitsisi mitään vahvennuksia tänne leikellä. Viimeksi tänään olen ollut mäyräkoirien kanssa kauriiden ajojahdissa. Laki ei tee mitään eroa ajokoirien tyypin suhteen. Paha mennä väittämään että koira ei kauriita aja jos ja kun sen ajosta on useita kauriita ammuttu.

Kysymys on edelleen kuinka toimitaan, että riskiä vahinkoihin pienennetään?

[aappo77]

En ottanut kantaa kertomaasi tapaukseen, omasta keinoluolastasi, vaan yleensä asiasta. Sinä Aris60 olet miettinyt asiaa ja tiedostanut turvallisuus riskin mikä on jo paljon. Uskon että olet miettinyt asioita ja oman alueesi tuntien tiedät kuinka siellä uskaltaa toimia.
Eri mieltä olen kanssasi puhumastasi pesimärauhoituksesta. Vaikka kuinka koitat tulkita lakia ahtaasti on luolakoirametsästys sallittua läpi vuoden. Kaikki muukin paitsi ajavalla koiralla metsästys on sallittua läpi vuoden, kun otetaan huomioon kullekin riistaeläimelle säädetyt rauhoitusajat. Pienpedoillemme on säädetty rauhoitusaika ainoastaan naaraille, joilla on pentuja. Pesimärauha on turvattu lailla, mutta esim. supin pentujen metsästys ei ole pesimärauhan rikkomista vaan metsästystä lain edessä. Jos joku löytää asiasta jotain lakitekstiä mikä tämän kumoaa, niin laittakaahan näkyville. Ja vielä korostetusti! En ole ottanut kantaa pentupesillä käyntiä vastaan tai sen puolesta. Pentupesillä käynnistä oli muistaakseni ihan oma keskustelunsa ja äänestys.
Mielestäni lakitekstiä kun lukee ei se vaadi myöskään metsästyksessä käytettävältä koiralta mihinkään aikaan vuodesta mitään välitöntä kytkentä valmiutta, vai miten muut tuon lakitekstin tulkitsee.

[Aris60]

Toi välitön koiran kytkettävyys ilmenee metsästyslain 1993 eduskunnan valmisteluasiakirjoista. Ne olivat silloin metsästäjillä lausuntokierroksella. Asian voit tarkistaa esim. Vuoden 1993 metsästyslaki Pulliainen ja Saario kirjasta. He olivat tekemässä lakia. Sivu on 124. Sopivaa ennakkotapausta ei liene. Kertokaan jos on. Jos laki ei ole selvä niin ennakkoratkaisun pohjaksi haetaan tulkintaohjetta mm. valmisteluasiakirjoista.

Samasta opuksesta voit tarkistaa myös myös ton pesintärauhoituksen.
Tätä asiaa ei säätele vain metsästyslaki. Se tulee myös luonnonsuojelulain kautta ja jäljet johtavat Suomen ratifioimiin sopimuksiin. Pykälä on 39§ ja se rauhoittaa pesimäluolat mm supin metsästysasetuksen 25§ mukaisesti.

Paljon helpompaa olisi supit hävitää jo pentuina. Laki kuitenkin pitää sitä tuomittavana toimintana. Supin osalta pidän valitettavana. Oma kantani on, että olisi erittäin suotavaa järjestää lakiin mahdollisuus esim. supin jälkien seuraamiseen kytketyllä koiralla läpi vuoden, myös kesällä. Nyt jäljen seuraaminen voi olla kiellettyä jos sen päässä on naaras jota pennut seuraavat. Jos seuraat pelkästään pentua niin se ei ole kiellettyä Saivartelua ja mahdotonta valvoa.

Ja ettei kenellekkään jää epäselväksi niin kannatan lämpimästi luolapyyntiä ja myös loukkupyyntiä. Lakia yritän seurata sen kirjaimen ja hengen mukaan niin tarkasti kun osaan. Lain sallimia keinoja haluaisin saada lisää piisamin, minkin ja supin pyyntiin. Ehkäpä tulevaisuudessa voi voi variksen pesukarhunkin liittää joukkoon.

Tehokkaan luolapyynnin tueksi pitäisi rakentaa pesiä ihan pyydystystarkoitusta varten noin 250-400 ha alueelle 1-2 petokannasta johtuen. Itse tunnen tietyllä noin 500ha alueella 4 käytössäolevaa luonnon pesää. Yhteen ei koiraa voi laittaa koska se on niin laaja ja kivinen. Ollut käytössä jo ainakin 50 vuotta. Kaksi sijaitsee sellaisilla alueilla missä maanomistaja ei anna lupaa kaivaa, koiria ei laiteta pesään kovin mielellä jos ei ole varmuutta luolassa olevasta eläimestä. Yksi luola on kaivettu ja peitetty usein. Keinoluolia on tehty nyt alueelle kolme kappaletta. Ei niitä niin ahkerasti ole mainostettu. Ehkä noin 10-15 henkeä tuntee niiden paikat. Supeja ja kettuja on alueella nyt enemmän kuin koskaan metsästysaikanani. Kalastajien jäälle jättämät roskakalat ovat meidän alueella katettu ruokapöytä. Pilkkiöitä voi etenkin keväisin olla viikottain kymmeniä. En tiedä onko hyvällä kauriskannalla yhteys varsinkin ketun runsastumiseen. Varma yhteys on heikoilla talvilla. Kukaan ei halua päästää kunnon ajuria ketun perään silloin kun on huonot jäät. Metsästysaika jää liian lyhyeksi ajaville koirille. Haaskapyynti ei ole oikein tehokasta kun ruokaa on niin paljon tarjolla. Tehokkain houkutin on ollut kettutarhalta kiima-aikaan haettu virtsa. On vain aika kurjaa hommaa levittää sitä loukkujen lähelle (ja loukkuihin).

[Hiisi]

[Aris60]

Arvasin keskustelua syntyvän. Luotan tässä kyllä -93 uuden lain yhteydessä tapahtuneesen koulutukseen ja "Vuoden 1993 metsästyslaki" - "Mitä uusi metsästyslaki merkitsee metsästäjälle ja metsästykselle" kirjaan. Pullinen ja Saarnio. Kannattaa lukea.

Lainaan kyseisen pykälän alkua ja loppua.

Maaliskuun 1 päivästä elokuun 19 päivään ulkona oleva koira on pidettävä kytkettynä tai siten, että se on välittömästi kytkettävissä

Edellä 1 momentissa tarkoitetusta velvollisuudesta saadaan poiketa, kun muuta kuin ajavaa koiraa käytetään metsästykseen. Kiellosta saadaan poiketa myös, kun kanakoiraa tai muuta lintukoiraa koulutetaan rauhoitettuja riistaeläimiä niiden lisääntymisaikana häiritsemättä.

Tämän perusteella ihan lakia päätyönään lukeva henkilö opetti. Velvollisuus kytkeä on olemassa ja siitä on lievennys "välittömästi kytkettävissä". Metsästyksen yhteydessä ei ole missään lievennetty vaatimusta kytkeä koira välittömästi kyseisenä aikana. Lain valmistelijoiden mm. Pullinen ja Saario mukaan lakia rikotaan jo silloin jos tiedetään, että koira ei ole välittömästi kytkettävissä. Tämä on kuulemma lähtökohta. Kanakoira ja muu lintukoira on mainittu erikseen koska esim. kanakoiraa koulutettaessa se ei ole välittömästi kytkettäessä etäisyyden takia.

Eli siitä, että koira on välittömästi kytkettävissä ei saa yleensä poiketa. Kytkettävyydestä voi tietyin edellytyksin poiketa. Eli edelliselle kirjoittajalle - lakia lukenut ja Sinä tulkitsette nyt lakia eritavalla. Ei ihan selkeä tilanne. Ja vielä vaikeammaksi menee jos kysytään mikä on ajava koira. Pointteri joka ajaa jänistä haukkuen niin kauan kun se on näkyvissä? Harmaa hirvikoira joka ajaa haukkuen supia? Onko vai ei. Ei taida oikein kukaan uskaltaa varmasti sanoa.

[Hiisi]

[Aris60]

Sinulla on mielipiteesi ja minulla omani. Haluan vain nähdä polliisin ilmeen kun kun koira irti ja haulikko mukana kesäkuussa ilmoitat olevasi terrierin kanssa metsässä supijahdissa ja koira huitelee ties missä.

Ja poikkeus ei koske 1 momenttia. Ainoastaan siinä olevaa kiinnipitovelvoitetta. Koira on oltava kytkettävissä aina jos se esimerkiksi uhkaa linnun - tai jäniksen poikasia. Vaikka olisit supimetsällä. Se jäljitys onnistuu hyvin kytketyllä koiralla. Luolakokeiden yhtenä arvostelukriteerinä on koiran tulo ulos luolasta kutsusta. Jos koira ei tule ulos niin yhteistyökyky on huono.

Tiesitkö muuten että edes riistanhoitopiiri ei voi antaa lupaa 1.5.-31.7 välisenä aikana tapahtuvaan luolakoirien kokeeseen. Miksiköhän? Anteeksi voi antaa ML 52§ pykälän perusteella luolakoirien vesikokeeseen 1.3.-19.8. . Herra isä, luulin kuulleeni kaikesta mutta tämä oli uutta. Tämä tieto löytyy esim. kennelpiirien sivuilta. Ja noista vesikokeistakin on ilmoitettava poliisille valvonnan takia vaikka on riistanhoitopiirin lupa. Tanja kun tästä meuhkasi niin häntä pidettiin tällä palstalla tyhmänä moukkana. Jälkeenpäin lehdissä kerrottiin että kokeella ei ollut riistanhoitopiirin lupaa ja poliisiakaan ei oltu informoitu. Lopullista totuutta asiasta en tiedä.

Mutta jokainenhan toimii harrastuksensa ikkunana ulkopuoliseen maailmaan toisilla harrastuksilla on hyvä julkisuuskuva toisilla ei. Julkisuuskuva ratkaisee harrastuksen jatkuvuuden, vertaa esim. ketunmetsästys Britaniassa. Julkisuuskuvan negatiivisuus sen lopetti, ei väitetty raakuus.

Pistän LUME säännöt liitteeksi niin ei tarvitse sitten niistä kinata. Niistä löytyy ne kokeiden poikkeusajat joita riistanhoitopiiiriltä voi hakea.

http://www.kennelliitto.fi/NR/rdonlyres/FFE86B35-7949-4C88-8BB4-124F2E63D8A3/0/lumesaannosto.pdf

Erilaisissa taipumuskokeissa käytetään tarhattuja kettuja ja niiden avulla kokeita voi suorittaa vapaammin.

[Hiisi]

[aappo77]

Avainsana on metsästys. Koirakokeet ja metsästys on eri asioita.
Vaikka hieman saattaa oudoksuttaa, näyttää siltä, että lakipykälien mukaan muulla kuin ajavalla koiralla saa metsästää ympäri vuoden. Kokeidenjärjestämisestä "ns kiinnipitoaikana" on säädetty laissa tiukemmin, kuin metsästyksestä. Älkäämme itse tulkitse lakia tiukemmin, kuin mitä se on kirjoitettu.

[aappo77]

Hiisi kerkesi vastaamaan erittäin hyvin perustellen arsikselle, hienoa, veit tekstit näppäimistöltäni.

[Aris60]

Hiisi kirjoitti

[Hiisi]

[Aris60]

[Tapiok]

Airis60, olet selvästi tankannut lakikirjoja ja koettanut selvittää tuota luolakoirametsästyshommaa. Täytyy tunnustaa että itsekin menin joku vuosi takaperin samassa asiassa lankaan.

Asia selvisi nopeasti yhdellä puhelinsoitolla piirin riistanhoidonneuvojalle. Asia todellakin on kuten aappo77 kertoo. Laki ei estä pyytämästä pienpetoja esim. kesällä luolakoiralla. Ainoa rajoitus mikä on, että naaras pitää teilata viimeisenä. Mitään pesimärauhaa ei ole, tämänkin selvitin samasta lähteestä. Vastuu siitä mitä tehdään on metsästäjällä itsellään.

Tosin samaan hengenvetoon piiristä suositeltiin, että vaikka homma on täysin lakien ja asetusten mukaista toimintaa, se ei välttämättä ole suuren yleisön silmissä kovin hyväksyttävää.

Ellet usko, soita piirisi riistanhoidonneuvojalle ja kysy, kuulet sieltä samat asiat. Nämä riistanhoidonneuvojat ovat juuri sitä varten että ne osaavat neuvoa meitä mettämiehiä tälläisissä asioissa joissa meidän oma älli ei aina riitä vaikka miten kirjoja tankkaisimme.

Lisäksi tulee ottaa huomioon se, että koira saa työskennellä luvallisesti alueella jossa ei ole metsästysoikeutta puoli tuntia ennenkuin sitä saa mennä lain mukaan häätämään pois ellei omistaja ole tuona aikana hakenut sitä pois. .