Mikä poliisihallintoa vaivaa ?

[Solifer]

Tässä viimeisen parin vuoden aikana on enenevässä määrin alkanut kuulua niin poliisiylijohdosta kuin sanomalehtien palstoiltakin miten Poliisiorganisaatio syystä tai toisesta on alkanut suhtautumaan aseluvanhaltijoihin nuivasti.

Herää kysymys miksi näin on ? Onko todistetusti Suomen lainkuuliaisin kansanosa (aseluvanhaltijat) vain helppo kohde vai mistä on kyse ? .

Luulisi poliisilla olevan vakavia oikeitakin rikoksia ratkaisematta ettei tarvitsisi luvanhaltijoita tai -hakijoita erityisesti kiusata.

Itse olen aina ollut pro-poliisi mutta viimeisen parin vuoden aikana olen joutunut muuttamaan suhtautumistani. En luota poliisin nykyisen ylimmän johdon linjausten moraalisuuteen joten en myöskään luota koko laitokseen. Ei se heitä haittaa mutta jos minulta kysytään pitääkö poliisin määrärahoja laskea vai nostaa niin oma vastaus on että niitä pitää laskea. Syynä se että lisämäärärahat kohdistetaan kuitenkin tavallisen kansa kiusaamiseen eikä vakavan rikollisuuden tutkimiseen tai estämiseen.

Suomen kokoisessa maassa jos poliisi menettää kansan tuen niin se voi sitten lopettaa hommansa siihen. Tämänsuuntainen trendi on mielestäni syntymässä ja syitä siihen kannattaisi poliisin vakvasti miettiä.

[makuyl]

Taitavat puhua lämpimikseen miellyttääkseen toimittajia jotka esittävät johdateltuja kysymyksiä tehdäkseen niistä vääristeltyjä uutisia.
Paljonkos olet huomannut parin vuoden aikana lupien saannin vaikeutuneen? Itse en ole huomannut mitään eroa.
Poliisi kuitenkin seuraa toiminnassaan lakeja ja asetuksia, julki lausutut mielipiteet on sitten asia erikseen.
_________________
I don't have to be careful, I've got a gun! - Homer Simpson

[freewilly]

Itse en ole huomannut lupien saannin lainkaan muuttuneen hankalammaksi tms.

Eivätkä tätä tunnustaneet viime viikolla asekaupoissa kierrellessäni kyselyt kauppiailtakaan (Itä-Suomi ja Hki). En myöskään ole kuullut mitään rutinaa omassa harrastajapiirissäni ko asiasta.

Tosiasia taitaa olla markkinoiden täyttyminen tiettyjen aseiden osalta ja harrastajien ukkoituminen.

Lainaus "Tässä viimeisen parin vuoden aikana on enenevässä määrin alkanut kuulua niin poliisiylijohdosta kuin sanomalehtien palstoiltakin miten Poliisiorganisaatio syystä tai toisesta on alkanut suhtautumaan aseluvanhaltijoihin nuivasti."

Kenen kirjoittamia ja missä lehdissä? Taitaa olla pari tiettyä lehteä ja nettipalstaa?
Vaikuttaa, että muutama kirjoittaja eri nimimerkkien kautta tunkee "pahaa oloaan" palstalle. Käytännössä ongelmia lupien saannissa asiallisilla perusteilla (kuten ennenkin) ei vieläkään ole.

Mihin on hävinnyt taannoin palstoilla puhuttu Ulkoministeriön salajuoni kaiken kivan kieltämiseksi?
Eikös poliisiosaston ja muiden kansallisten toimijoiden "huonoasenne" ole marginaalista jos koko valtiojohto linjaa aseen sulatettaviksi auroiksi?
Onko vaara tässä uhkaskeenariossa ohi? Vai oliko sitä ollenkaan?

Syntipukkia etsitään kaikenlaisissa kirjoituksissa hieman arpomalla ja erityisesti ongelmaan jota todellisuudessa ei ole.

[Mili]

Lyhyesti sanottuna mielestäni Poliisihallintoa vaivaa Aselupakäytäntöjen Yhtenäistämisohje AYO sekä Poliisin talous- ja toimintasuunnitelma.

Vaikka ko. ohje ja suunnitelma sinällään eivät ole vahvasti velvoittavia oikeuslähteitä kuten esim. Perustuslaki, Hallintolaki tai Ampuma-aselaki, niin niiden yleiset linjanvedot ja esille tuodut esimerkkitapaukset pyrkivät muokkamaan erityisesti niiden tahojen päätöksentekoa, jotka eivät tunne riittävästi lainsäädäntöä ja yleisiä hallintoperiaatteita (mm. yhdenvertaisuus-, objektiviteetti-, kohtuus-, tarkoitussidonnaisuus- ja suhteellisuusperiaate).

Ohjeen antamien tulkintojen pitävyyttä punnitaan ajan kanssa kun esimerkkitapauksia ohje vs. laki tulee riittävästi esille. Tämä ei luonnollisestikaan näy käytännössä heti, vaan vasta tietyllä viiveellä.

Lainaus:
"Mihin on hävinnyt taannoin palstoilla puhuttu Ulkoministeriön salajuoni kaiken kivan kieltämiseksi? "

Olisiko asiaan mahdollisesti vaikuttanut ulkoministerin vaihtuminen

[Tate]

freewilly
En tiedä missä haavemaailmassa sinä elät, mutta tosiasia on se että lupakäytäntö on kiristynyt. Itä-Suomi ja Helsinki ei ole sama asia kuin koko Suomi.
_________________

[KAF]

Kyllä lupia saa, ei siinä mitään, mutta !&%¤# tulee toimistoneideiltä niskaan enemmän kuin muutamia vuosia sitten. Eli ainakin asiakaspalvelu on huonontunut.

Paperiakin pitää tehdä estistä enemmän. Tekeekö se sitten minusta luotettavamman aseen hallussapitäjän että osaa tuottaa sujuvaa tekstiä lupahallinnon luettavaksi.

Pummeja ei ole vielä tullut, mutta enemmän joutuu luvan eteen tekemään työtä.
_________________
KAF

[freewilly]

Ei tässä mistään haavemaailmasta ole kysymys.
Kerroin vain, että omat ja laajan harrastajapiirini luvat ja niiden saanti eivät ole tiukentuneet ja piste.
Harrastajakontakteja on kisojen tms vuoksi muuallakin kuin edellä mainituissa paikoissa
Viime aikoina tapaamani kauppiaatkaan eivät valita, että kaupankäynti tökkisi lupapolitiikan vuoksi.

Mielestäni kiristynyttä asiaa tuovat esille henkilöt jotka hakevat lupaa ns. muu ase tai .50 vermeisiin.
Kysymys on aivan marginaalisesta kysymyksestä koko harrastajajoukon kannalta.
Onpa käynyt niinkin, että nuoret harrastajat pitävät oman aseen hankinta kynnystä liian korkeana, kun luullaan lupien olevan aivan mahdottoman hankalia saada.
Viittaan taas asilliseen NRA:n pääsihteerin kirjoitukseen harrastajajoukon ikääntymisestä. Nuorisoa täytyy saada mukaan. Asiaton tai provokatiivisesti esitetty narina lupapolitiikan kovasta kiristymisestä pitää nuoret potentiaaliset harrastajat muissa harrastuksissa, siilä tarjontaa muissakin hyvissä harrastuksissa kyllä löytyy.

Täytyy myös muistaa kun joku valittaa ettei lupaa tippunut, niin asialla voi olla toinenkin puoli mitä hakija ei kavereilleen tai palstoilla kerro.

Urbaanilegenda on hepusta joka haki lupaa muistaakseni Turkusesta ja .44 reukun lupa evättiin jo hakemuksen jättöviheessa ja kehoitettin aloittamaan pienemmällä kaliberilla (1.ase).
Hakija totesi "samalla tavalla sillä .22 tappaa"
Rasti kohtaan "käytös" ja ukko pihalle.

[E_h_e]

"...Mihin on hävinnyt taannoin palstoilla puhuttu Ulkoministeriön salajuoni kaiken kivan kieltämiseksi?"

Kyllä ne ovat olemassa ja voivat ilmeisen hyvin. Muistelen joskus nähneeni SM:n sivuilla (www.intermin.fi) asiaa koskevan hankesuunnitelman. Nyt ke 7.11.2007 jälkeen (tai kuten tekijä itse sitä luonnehti ”Jokela High School Massacre – 11/7/2007”) näidenkin etenemiselle on olemassa paremmat edellytykset!

Suomi ja aseidenriisunta

Eräitä tavanomaisia aseita koskeva yleissopimus (Convention on Certain Conventional Weapons, CCW) solmittiin vuonna 1980. Kyseessä on "sopimus sellaisten tavanomaisten aseiden käytön kielloista tai rajoituksista, joiden voidaan katsoa aiheuttavan tarpeettoman vakavia vammoja tai olevan olevan vaikutuksiltaan umpimähkäisiä". Sopimus koostuu neljästä pöytäkirjasta. Sopimukseen sisällytetty muutettu pöytäkirja (II pöytäkirja) miinojen, ansojen ja muiden taisteluvälineiden käyttöä koskevista kielloista tai rajoituksista astui voimaan 3.12.1998. Suomi ratifioi sopimuksen vuonna 1998. II-pöytäkirjaan on liittynyt 69 valtiota. Siinä ovat mukana myös Ottawan sopimuksen ulkopuolella olevat Yhdysvallat, Venäjä ja Kiina. CCW-sopimuksen osalta sovittiin joulukuussa 2002 neuvotteluvaltuuksista koskien sodan räjähtämättömiä jäänteitä.

Lisätietoja: disarmament.un.org/ccw

Tuliasepöytäkirja (Firearms Protocol) on YK:n järjestäytynyttä rikollisuutta koskevan yleissopimuksen (ns. Palermon sopimus) lisäpöytäkirja. Tuliasepöytäkirja hyväksyttiin YK:n yleiskokouksessa vuonna 2001 ja astuu voimaan, kun 40 maata on sen ratifioinut, arvioiden mukaan vuonna 2004. Suomi on valmistelemassa pöytäkirjan ratifiointia. Tuliasepöytäkirja on ensimmäinen laaja valtioiden välinen globaali sopimus ampuma-aseisiin liittyvän rikollisuuden vastustamisesta. Se käsittelee nimenomaan laitonta asekauppaa, mutta sisältää säännöksiä myös aseiden laillisista siirroista. Pöytäkirjan kohteena on kansainvälinen rikollisuus, muunmuassa huumeliigojen ja terroristien pienasearsenaalit. Pöytäkirja sisältää muunmuassa määräykset vientiluvituksesta, rekisterien pidosta, viranomaisten välisestä tietojen vaihdosta sekä aseiden merkitsemisestä valmistuksen ja viennin/tuonnin yhteydessä.

Lisätietoja: www.odccp.org

YK:n pienasetoimintaohjelma (Programme of Action to Prevent, Combat and Eradicate the Illicit Trade in Small Arms and Light Weapons In All Its Aspects) valmistui heinäkuussa 2001 YK:n pienasekonferenssin työn tuloksena. Poliittisesti sitova toimintaohjelma on tärkeä ensimmäinen askel kansainvälisissä pyrkimyksissä, jotka tähtäävät pienaseiden laittoman kaupan ja väärinkäytön aiheuttamien inhimillisten kärsimysten vähentämiseen. Toimintaohjelmaan ei kuitenkaan saatu sisällytettyä EU:n ja monen muunkin maan ajamaa sitoumusta asevälitystä sekä aseiden merkintää ja jäljitystä koskevien sopimusneuvottelujen aloittamisesta. Toimintaohjelman toteutumista tarkastellaan kesällä 2003 pidettävässä YK:n pienasekonferenssissa.

Lisätietoja: disarmament.un.org/cab/salw

ETYJ:n pienaseasiakirja (OSCE Document on Small Arms and Light Weapons) tähtää pienaseiden hallitsemattoman leviämisen ja siitä aiheutuvien turvallisuusongelmien ehkäisemiseen. Asiakirja valmistui marraskuussa 2000. Poliittisesti sitovalla pienaseasiakirjalla ei ole juridista sopimusluonnetta, mutta sen vahvuutena pidetään ennen kaikkea kattavuutta. Asiakirja sisältää paljon pidemmälle meneviä säännöksiä aseiden merkinnästä, hävittämisestä sekä aseiden välityksen, viennin ja valmistuksen valvonnasta kuin esimerkiksi YK:n vastaava pienasetoimintaohjelma.

Lisätietoja: www.osce.org

http://www.finlandun.org/doc/fi/suomiYK/sopimukset.html

Suomen pysyvä edustusto YK:ssa, New York
_________________
Errare humanum est

[Harjula]

[sasu]

[E_h_e]

Huhujen mukaan YK:n Tuliasepöytäkirja on tarkoitus saattaa Suomessa voimaan vuonna 2009? Se tapahtunee ampuma-aselainsäädännön kokonaisuudistuksen kolmanneen vaiheen toteuttamisella.

Hallituksen esitys (HE 110) Eduskunnalle laiksi ampuma-aselain muuttamisesta

YLEISPERUSTELUT / 1. Nykytila / 1.1. Lainsäädäntö ja käytäntö
Ampuma-aselaki

Ampuma-aselaki (1/1998) tuli voimaan 1 päivänä maaliskuuta 1998. Lailla saatettiin voimaan aseiden hankinnan ja hallussapidon valvonnasta annettu neuvoston direktiivi 91/477/ETY, jäljempänä asedirektiivi, sekä tarkastusten asteittaisesta lakkauttamisesta yhteisillä rajoilla 14 päivänä kesäkuuta 1985 tehdyn Schengenin sopimuksen soveltamisesta Schengenissä 19 päivänä kesäkuuta 1990 tehdyn yleissopimuksen määräykset. Asedirektiivin voimaansaattamisen kiireellisyyden vuoksi ampuma-aselainsäädännön uudistaminen päätettiin toteuttaa kahdessa vaiheessa. Tämän hallituksen esityksen säännöksillä toteutettaisiin aselainsäädännön uudistamisen toisena vaiheena ne säännökset, jotka ensimmäisessä vaiheessa jäivät toteuttamatta.
...

1.2. Kansainvälinen kehitys ja ulkomainen lainsäädäntö
Johdanto

Euroopan yhteisön komissio on laatimassa asedirektiivin 17 artiklassa edellytettyä raporttia direktiivin voimaantulon vaikutuksista. Direktiivin sisältöön ja toimivuuteen on eräiltä osin oltu tyytymättömiä. Todennäköistä onkin, että asedirektiiviin tehdään muutoksia lähimmän kahden vuoden aikana.

Yhdistyneiden kansakuntien toimesta laaditaan parhaillaan järjestäytyneen rikollisuuden vastaista yleissopimusta ja siihen liittyvää ampuma-aseiden, niiden osien ja komponenttien sekä ampumatarvikkeiden laittoman valmistuksen ja kaupan torjuntaa koskevaa pöytäkirjaa, jäljempänä tuliasepöytäkirja. Tuliasepöytäkirja olisi määrä saada valmiiksi vuoden 2000 loppuun mennessä. Se sisältänee määräyksiä muun muassa ampuma-aseiden merkitsemisestä ne riittävästi yksilöivillä tunnisteilla, aseiden vienti- ja tuontivalvonnasta sekä niihin liittyvästä erityisestä ilmoitusmenettelystä, tietojenvaihdosta sekä aseiden välitystoiminnasta ja deaktivoinnista.

Sekä asedirektiivin muuttaminen että tuliasepöytäkirja aiheuttavat voimaan tullessaan tarpeen muuttaa myös Suomen kansallista ampuma-aselainsäädäntöä. Todennäköistä onkin, että nyt annettavan esityksen voimaantulon jälkeen joudutaan aloittamaan Suomen ampuma-aselainsäädännön kokonaisuudistuksen kolmannen vaiheen valmistelu. Samassa yhteydessä tullaan valmistelemaan myös eräitä kansallisista tarpeista aiheutuvia muutoksia, joita ei ole voitu ottaa mukaan tähän esitykseen.

Ampuma-aseisiin liittyvä valvonta ja säätely ovat muutoinkin kansainvälisesti arvioiden viime aikoina kiristyneet huomattavasti. Useat maat ovat tiukentaneet tai ovat parhaillaan tiukentamassa kansallisia aseita koskevia säädöksiään. Verrattuna muihin maihin Suomessa on suhteellisesti erittäin paljon ampuma-aseita. Aseharrastus on Suomessa suosittua ja meillä on perinteinen, pitkälti historiallisiin syihin perustuva asekulttuuri. Ampuma-aseisiin liittyvät ongelmat eivät ainakaan toistaiseksi ole tulleet maassamme esille siinä määrin kuin monissa muissa maissa. Ulkomaisesta kehityksestä riippumatta Suomen osalta onkin edelleen syytä pyrkiä säilyttämään kansallinen ampuma-aseisiin liittyvän harrastustoiminnan jatkuminen tarkoituksenmukaisella tavalla mahdollisimman turvallisissa olosuhteissa.

Lisätietoja: Finlex
_________________
Errare humanum est

[E_h_e]

Semmoisenkin huhun kuulin, että vuonna 2009 olisi tulossa kielto CIP tarkastamattomien aseiden kaupallisesta (!) myynnistä.
_________________
Errare humanum est

[E_h_e]

Mielekiintoinen tämä yksi lause tässä Hallituksen esitys (HE 110) Eduskunnalle laiksi ampuma-aselain muuttamisesta, (1.2. Kansainvälinen kehitys ja ulkomainen lainsäädäntö, Johdanto):
...
Samassa yhteydessä tullaan valmistelemaan myös eräitä kansallisista tarpeista aiheutuvia muutoksia, joita ei ole voitu ottaa mukaan tähän esitykseen.
...
Tarkoittaako tämä nyt sitä, että ampuma-aselaki muokataan seuraavaksi Aselupakäytännön yhtenäistämisohjeen mukaiseksi. Sen jälkeen lupahallintoviranomaisella ei ole vaikeuksia toteuttaa lainsäätäjän tahtoa!

http://www.intermin.fi/intermin/hankkeet/asearpa/home.nsf/Pages/E645BC0C83BB0B6AC225737800403582
_________________
Errare humanum est

[Kettu]

Ja sittenkin järjestäytynyt rikollisuus kylpee aseissa. Kuten aina ja kaikkialla. Tämä ei tule muuttumaan. Virkamiehiä toki työllistyy tässä puuhastelussa. Ei sillä etteikö tämä työ olisi periaatteessa tärkeää. Ikävää vain, että kaltaisemme lailliset harrastajat joutuvat kärsimään big time.

[Kettu]