Laminaattitukki

[Vieras]

Eli kannattaako alkaa itse veistämään, onko hankalaa? Mistä saisi tukkiin kelpaavaa laminaattia, vai pitäisikö tehdä lankusta. Tulisi CZ 452 varminttiin, jonka alkuperäinen tukki on melkolailla sopimaton. Neuvot ja vinkit tulisivat kyllä tarpeeseen.

[Vieras]

Eipä taida olla tukinvärkkääjiä linjoilla.......

[igorrock]

Voisit kokeilla puutavarakaupoissa olevaa kertopuuta. Se on kyllä aika pehmeää, mutta muuten varmaan ihan sopivaa tukin raaka-aineeksi. Jos "perse" kestää niin liimaa oma laminaattiaihio ns. lentokonevanerista. Hintaa kertyy mutta laatu on sitten varmasti hyvä. Jenkeistä tilaamalla saat kyllä aikas halvalla valmiin tukin että sitäkin kannattaa miettiä. Käytä vähän GOOGLE:n hakua ja englannin kieltä niin kyllä pitäisi löytyä. Esim. www.gunstocks.com.

[Koheltaja]

Tällä foorumilla nämä tukkiasiat tupsahtavat aina tietyin väliajoin esille ja siksi hyvinkään monella ei ole kiinnostusta jankata samaa asiaa muutaman kuukauden välein, haku toiminnolla pitäisi löytyä paljon tietoa hankintapaikoista ja valmistuksesta.

Antero Lauroselta Kiannasta saa valmiita tukkiaihioita tai tukkien tekemiseen sopivia "lankkuja" laminaatista tai pähkinäpuusta, eikä hinnatkaan hirvitä. Lankut oli postikuluineen jossain 50-60€ huitteilla ja raakatukki johon on raudat istutettu ja muoto ajettu kopiojyrsimellä maksaa n.150€. Kannattaa miettiä että alkaako itse 100€ hinnan erotuksella tekemään rautojen sovitusta saatika sitten pintamuotoilua. Tällaisessa "raakatukissa" on hommana enään loppuhionta ja pintakäsittely.

Antero Laurosen puhelin numero on: 020202

[KukaLie]

[vesku]

Löytyykö jostakin aihioita säädettävään ratatukkiin. Ainakin poskipakan pitäisi olla säädettävä, mutta mielellään myös perän (pituus). Suomesta tai ainakin EU:sta.

[Koheltaja]

Lisätään vielä sen verran että Lauroselta saa sellaisen tukin aihiona kun haluaa. Löytyy varminttia, semisportteria, sportteria, mets.tukkia ja kaikkia saa säädöillä tai ilman.

[Ukko-Pekka]

Minä hommasin 50 mm paksua koivuvaneria ja siitä olis tarkoitus muovata ainakin Tozin piekkariin tukki. Sen verran on jo kokeillu, että pieneen rälläkkään kiinnitettävällä "teräketjulaikalla" on kätevää tehdä karkea muotoilu ja sitten lamellilaikalla hienompi työ.

[Vieras]

Mistä moisia "teräketjulaikkoja" olis saatavilla?

[Ukko-Pekka]

Se "teräketjulaikka" on ostettu varmaan Prismasta tai sitten jostain työkaluliikeestä. Sehän on sellainen, että teräksisen kiekon ympärillä on samanlainen teräketju kuin moottorisahassa. Rälläkkään on saatavana muitakin vastaavanlaisia teriä, jotka on tarkoitettu puuntyöstöön. kannattaa kysellä rautakaupista tai työkaluliikkeistä.

[Jaska]

Joo tosta koivuvanerista saa ihan asiallisen näköisen isän veli teki ohuesta vanerista onko se 4mm siitä liimaili sopivan lankun ja muotoilu nuilla rälläkän lamelilaikoilla ja sitten vielä petsasi sen oransiksi ja on kyllä hienon näköinen
_________________
Täähän on selevä homma....

[Vieras]

Ei siihen tukkiin ihan mitä vaan vaneria kannata käyttää.
Viilujen pitää olla oksatonta (maksaa hieman enemmän kuin peruskama) ja viilujen pitää olla liimattu samaan suuntaan (liiman väri vaikuttaa myös ulkonäköön)! Näillä edellytyksillä saadaan hieno, kestävä ja helposti muokattava laminaatti tukki! Ei jää oksanreikiä (paikkapaloja outoja tummia muotoja tms.) eikä viilujen saumaan karkeaa kohtaa...
Lopuksi lakkaus kuten Sako sen tekee: useita kertoja (yli kymmenen kerrosta) hitaasti kuivuvaa lakkaa ja ohuita kerroksia, aina välillä hionta luonnollisesti, eikä lopputulos häpeä ns. ammattimiehen vastaavaa...
Ns. läpivärjätystä vanerista saa myös aika käheen näköisiä tukkeja!

[Vieras]

Onnistuu mistä tahansa vanerista jotenkin, mutta edelläkerrotusta parhaiten.

Oma tapa on tehdä vaikkapa kolmesta noin 20 mm vaneerilevystä tukki liimaamalla.

Aluksi tehdään sapluuna pahvista tarkoilla mitoituksilla ja leikataan muotoon, piirretään jokaiseen kolmeen levyyn tukin kuvio ja leikataan kuviosahalla muotoon (tarkasti) liimataan vaikkapa kosteudenkestävällä puuliimalla (parempiakin liimoja on mutta on riittävää) ja usealla puristimella, levyt kiinni toisiinsa annetaan kuivua vähintään viikko, leikataan siksi erikseen, että on tarkempaa ja kuviosaha on liian kovilla leikatessa paksua vaneeria.

Eli tukin sivuprofiili on tällöin valmis.

Tässä vaiheessa alan tehdä tilaa raudoille pora/saha/taltta/hiemopaperi jne... vaikein osuus !

Ja kun/tai jos jyrsintä onnistuu lopullinen muotoilu rälläkällä, raspilla/raspiroopella/hiemopaperilla ja kun tukki on valmis ja hiottu sieleäksi jokapuolellta se käsitellään joka paikasta useaan otteeseen puuölyllä vähintään 10 eri kertaan. Kun öljy imeytynyt lopullisesti perä kiilloitetaan joka paikasta huolellisesti ja mahdolliset kohdat jotka eivät saa olla liukkaita käsitellään mehiläisvahalla. Ja petaamista vaille oleva hupputukki on valmis kustannukset halvimmillaan alle 20 euroa jos työkaluja löytyy kotoa valmiiksi, puuöljy, liima ja vaneri maksa yhteensä noin 15 euroa.