YHTEENVETO KULUNEEN SYKSYN KANALINTUKANNOISTA

[Retonkimies]

Ylä-Lapissa taantumista kaikkien kanalintujen osalta, mutta riekkoja vielä paikoin hyvin kun jaksoi kävellä vähän kauemmas.

TRi väitti tuossa että taantumisen syy olisi viime syksyn hurjissa saalismäärissä. Höpö höpö. Metsästyksen osuus on kanalintujen kuolleisuuden osalta suhteelisen pieni. Minkään eläimen osalta huippukannat eivät loputtomiin kestä ja luontainen aaltoliike on ja pysyy kanalintujenkin määrissä, metsästyksestä huolimatta.

Oma mielipiteeni on että huippuvuosina kantaa pitääkin verottaa reilummin. Eivät ne linnut loputtomiin lisäänny vaikka metsästys loppuisi kokonaan.

Kannattaisi korjata satoa silloin kun sitä on, eikä vuosia myöhemmin haikailla menneiden perään.

[Peltsu]

Näimpä.

Metso/koppelo oli viime vuonna havaintojeni mukaan 60/40. Nyt se näytti olevan 30/70. Tämä parillla laajahkolla alueella joissa kävin edellisenä syksynäkin samoihin aikoihin. Poikalintuja valtaosa.

[laurikarhu]

pohj.pohjanmaalla teeret ja riekot vähentyneet mutta metsoja ja pyitä oli enemmän kuin viime vuosina. yhden meton jopa sainkin.

[MtJ]

savossa päin metsoja paljon, pyitä paljon, teeriä ei juur ollenkaan.

[Vieras]

Etelä-Savossa oli kohtalainen lintuvuosi teeriä oil huomattavasti viime vuotta paremmin niinkun kolmio laskenta ilmoitti metsoja vähän laisesti

[TRi]

Tuskin sinulla on-sen paremmin kuin minullakaan-mitään kovaa faktaa osoittaa siitä mikä enimmät linnut tappaa. Olen samaa mieltä siinä että kovin verotus kannattaa ajoittaa huippuvuosiin, eikä kantojen loputon kasvatus (vrt rauhoitus 5v...)johda mihinkään erityisen positiiviseen.

Kuitenkin olen aivan vakuuttunut ylimetsästyksen merkityksestä. Asia voi jossain määrin olla toisin sinun kotikulmillasi, jossa lääniä riittää hieman toisella tavalla. Ainakin etelä-Suomen metsät ovat pieniä puistikoita täynnä teitä, joten mitään rauhallisia sopukoita sinne ei jää.

[deadline]

Alkusyksystä kaikki linnut niin totaalisen hukassa, vain sattumanpyitä pyrähteli silloin tällöin. Lokakuun puolella alkoi näkyä teeriäki, tosin viime syksyn kannoista ei ainakaan vakialueilla Oulun läänin eteläosissa voi puhua. Metsoon en törmännyt kertaakaan, lukuunottamatta kaverin yhtä epäselvää kuulohavaintoa. Riekotkin onnistuin kiertämään, vaikka kuljeskelin otollisia soidenreunuksia retken jos toisenkin, usein pimeästä pimeään.

Metsästyksellä lintukantaa ei toki yhdessä syksyssä (siis viime syksyssä)leikattu. Tämä kesä oli kanalinnuille paikoin hyvinkin hankala, kun oli kylmää ja sateista. Myös mustikan huono menestyminen hankaloitti poikasten elämää, kun ei ollut mittarintoukkia napsittavaksi varvuilta. Mutta kuten sanottua, alueelliset vaihtelut ovat pienelläkin alueella valtavat, niin poikueissa kuin sademäärissäkin.

Saaliista sen verran, että viimeisten mettäpäivien henkilökohtaisen saaliskiintiön ammuin ihan yllättäen täyteen pari päivää ennen metsästyksen loppua. Lintuja näkyi, mutta muuten meni ulkoiluksi.

[MtJ]

Oletko huomannut, mihin ne tiet johtavat? No hakkuillehan ne johtavat. Kyllä metsästettävää riittäisi, jos joka paikka ei olisi pistetty ojaksi ja/tai kannokoksi. Jokuhan tässä aiemmin mainitsi, että jo metsäautoteitä on niinkin paljon, että ne peittävät (olikohan se metsän vai maamme) pinta-alasta 5%. Melkoisia taipaleita..

Metsästys ei nykypäivänä verota riistaa läheskään niin paljon kuin aikaisemmin, kun lintujen ansastus oli sallittua, pyyntitavat vapaita ja kaikenlaisia teeren kirnuja käytettiin. Kanalinnut olivat ennen vanhaan kauppatavaraa, silti niitä riitti joka vuodelle. Pyitä ei edes kannattanut metsästää, sillä metsoa ja teeriä oli sen verran, että niistä sai jo pyytömies palkkansa.

Ainoa ero tuohon aikaan ovat muutama asia;

1. Hakkuita on valtavasti, siis aukkoja.

2. Muu metsä on pelkkää risukkoa, eikä mustikan varpuja enää löydy läheskään siinä määrin kuin vaikkapa 20 vuotta sitten (koska kaikki aukot rouhitaan)

3. Petoja on niin pernamaan paljon, ettei oikein aina jaksa edes käsittää. Eri seuduilla eri pedot rellestävät, etelässä supikoira, savossa kettu, näätä ja supikoira, pohjoisessa taitaa löytyä kettua aiempaa runsaammin. Paikoin lintupedot kanahaukka ja huuhkaja ottavat ne vähät linnut kiinni, mitä nisäkäspedoilta säästyy. Ja minkkejä sen kun vapautellaan luontoon.

4. Suot on ojitettu. Uusintaojituksia tehdään edelleen alueille, joissa 2-3 uusintaojitusta ei kuitenkaan ole tuonut tukkeja suolle, vaan kitukasvuista mäntyä siellä edelleen kasvaa. Suo on kuitenkin muuttunut kuivemmaksi, joten aluskasvillisuus vaihtuu toisenlaiseksi. Ympäristö muuttuu epäsuotuisaksi kanalintupoikueiden kannalta (ei ravintoa, koska alueet kuivuvat).

5. Liikennemäärät ovat kasvaneet. Pari vuotta sitten laskennallisena tuloksena metsojen liikennekuolleisuudelle saatiin vähintään 42000 metsoa. Niistä suurin osa koppeloita.

Muutamia pienempiä vaikuttavia asioita ovat metsäautotiet ja ihmisen välillisesti aiheuttama luonnonkäyttö (kuten soranotot ja sellaiset), sekä sähkölinjat. Yhtälön tuloksena on aina vaan vuosi vuodelta heikommat kanalintukannat. Osaan voivat metsästäjät vaikuttaa, osaan eivät. Parempi olisi kai siirtyä metsästämään aukkohakkuiden menestyjiä; pienpetoja, jänistä ja hirveä.

[mvl]

Missähän päin savossa niitä metsoja on paljon???
Ei ainakaan valtion mailla.Tuli pystykorvan kanssa kulettua vähän !&%¤#"! ja ykkös lintuja oli muttei yhtään poikuetta ja haukkuakkaan ei kestäneet yhtään,parempi olikin jäi ees vähän siementä ensivuodelle.Teeriäkään ei valtion mailla ku vanhoja lintuja,no joku kahen poikue.Pyytkiin vähentyneet ja poikueet pieniä.
Tämä oli tilanne pohjois-savossa ja nimenomaan pääasiassa valtionmailla.

[Vieras]

Pudasjärven alueella lintukanta selvästi huonotunut viime vuosista. Viime vuonna oli jo havaittavissa taaantumaa, mutta tänä vuonna lintukanta oli todella heikko. Metsästys paine tuntui silti olevan aivan yhtä kova kuin huippuvuosina. Toivottavasti emolintuja jäi vielä suosituimmilla lupa alueilla henkiin ees jokunen jatkamaan sukua. Jos ens vuonna epäonnistuu pesintä täällä yhtähuonosti kuin viime kesänä seurauksena on kyllä jo täys kato!

[Pieniä olivat]

poikueet jo heinäkuun alussa. Hilla- ja mustikka-aikana laskeskelin nähneeni Kainuun ja Koillismaan maisemissa n 30 poikuetta. Poikasia oli silloinkin 2-3 kpl/pesue. Enin oli viisi, jonka pitäisi olla keskikokoa elokuulla. Määrä oli kutakuinkin sama lajista riippumatta. Kyllä se kylmä ja märkä alkukesä oli suurin surmaaja.
Soitimilla lintuja oli vähintään sama määrä kuin edelliskeväänä.

[kyllä ss tästä]

sievissä näkyi mukavasti etenkin metsoja ja teeriä. parhaillaan kymmenen metson parvi ja sellaisia kuuden-seitsemän parvia aika paljon. ja pitkän tauon jälkeen 50 teeren parvia melko monta. pyyitäkin enemmän kuin normaalisti

[Vieras]

No joo!! Iliman muuta!!

[Vieras]

Etelä-Lapissa lintukannat pienemmät kuin viime vuonna. Erityisesti pyy- ja metsopoikueet olivat todella harvassa, tai ainakin useimmiten pieniä. Teeriä mielestäni oli sen sijaan runsaasti, ainakin saman verran kuin viime vuonna ellei enemmänkin. Näin useamman kerran 20-30 linnun parvia erityisesti aamuisin soidin touhuissa (suolla ja hakkuiden laidoissa).

Surullista oli sen sijaan huomata, että kanta todellakin on taasen laskusuunnassa pienen iloisen jakson jälkeen. Mutta tilanne toivottavasti korjaantuu jälleen pian!

[Vieras]

Täällä hankasalmen suunnalla metso kanta on todella hiljainen ,mutta teeriä olen nähnyt tod. suurissa parvissa .