ohilaukaus

[Artsan]

Vieras....sori jos sain niskakarvasi nousemaan!

Tuskin kahta samalaista ampumatilannetta on ja näitä täällä olevia tarinoita ei saisi liikaa arvostella, kuten nyt satuin tekemään. Saatan toisinaan ampua itsekin huonoihinkin paikkoihin, mutta meillä raja-alueet tiettyjen naapureiden kanssa on sellaisia pyhiä paikkoja joissa ei oikein viitsi "kokeilla". Mutta totta on se että ei hirvi ampumatta kuole ja mitä pitemmälle syksy ehtii sen huonompiin paikkoihin ukot alkaa ampumaan.

Ohilaukaus on toisaalta "onnellinen" loppu, mutta joskus riipaisee aika syvältä kun osuma on ollut täysin "herran käsissä", mutta tuuria ollut ja hirvi kuollut. Kerran sunnuntai illan jo kääntyessä lopuilleen, tappipään tuli hyvälle hollille mehtuumaiden rajan läheisyydesssä reiluun sataan metriin ja tarkoitus oli ampua seisovaa elukkaa lapaan. Ammuin ja vähän ihmettelin kun hirvi putosi heti, mutta totuus oli että kuula oli osunut kaulaan. Meinasi vähän puistattaa, oli sen verran tuuria mukana ettei kannattanut loppu vuonna lotota. Mutta myönsin reilusti, että osu pikkusen väärään paikkaan, vaikka osuma olikin heti tappava ja lihaa ei mennyt pilalle paljoakaan.

Mutta yksi ukko se vielä väittää tarkoituksella ampuneensa kohti tulevaa hirveä päähän 80 metriin, kun oli kuulemma ohta niin hyvin näkynyt. Ei kai kukaan tuommoista usko, mutta suomalainen perusjuntti ei voi myöntää virhettään!

[Vieras]

Löytyy toki jeesustelijoita.

Mutta löytyi myös ensimmäinen hirvenpummaaja, joka pitää itseään pelastajana

[dxman]

Muutama vuosi sitten hirvimajalla iltasella oli juttua, että haavakkoa sitä joutuu joskus yrittämään huonommastakin paikasta. Seuraavana päivänä naapuripassi ampui hirveä joka lisäsäsi vaan vauhtiaan ja minä tietenkin edellisillan jutut mielessäni ryhdyin ampumatoimiin matkaa 200m juoksuun 3 kertaa ja jälkikäteisanalyysissä lumenpinnasta 3 ohilaukausta.

voi pojat, että vitutti rankasti ja kyllä kirpaisee vieläkin kun muistelee ja jos ei muuten muista, niin kyllä siitä joku vieläkin muistuttaa.

Muuten, ampujatyyppejä on monenlaisia:
- niinkauan ammutaan kun pysyy pystyssä
- kertalaukaus riittää
- kertalaukaus riittää (pumppu tai kaula, ampujasta riippuen)
- kyllä sitä huonommistakin paikoista pitää koittaa
- ens syksynä kyllä ostan viel isomman pyssyn
- Niin hyvää paikkaa ei koskaan tule, että ampuisin.

Oli se ohilaukaus hässäkkä toisaalta terapeuttinen kokemus ja paluu "varmoihin" laukausiin varma. Ei enään koskaan jääkiekkomailmasta tuttua termiä "pitkä päätyyn ja kaikki perään" eli toivotaan, toivotaan laukauksia.
_________________

[Vieras]

Jaa-a, itsellä osumaprosentti on 100. Siihen taitaa tosin vaikuttaa se, että tämä vuosi oli ensimmäiseni hirviporukassa ja laukauksia oli tasan yksi.

Metsästyskokemusta on jo reilu 15 vuotta ja sinä aikana olen kaatanut ja tiputtanut lukemattomia jäniksiä ja lintuja. Pakkaa kuitenkin olemaan niin, että hirveä kun tähtää niin pulssi nousee. On se kuitenkin suurriistaa kun ammutaan. Ohiampumisia tuli meidänkin porukalle useita, mitää sanktioita ei ole, mutta hyväntahtoista !&%¤#"! saa pummeista kuunnella. Ja näin se minun mielestäni kuuluu ollakin. MInulta ainakin loppuisi jahti siihen paikkaan jos pitäisi jotain puupyssyä alkaa kanniskelemaan. Mieluimmin menisin sitten koirani kanssa jänistä jahtaamaan...

[ar]

Joo sammaa mieltä edellä kirjoittaneen kans. On se ihan eri juttu ampua hirveä ku jotain rääppänä sorsaa. Ja itekki olen jo yhen sarvipään posauttanu joten kyllä valehtelematta pulssi oli sillo jotain 110 luokkaa.

[Lahtinen]

Tuo on milestäni Dxman mielestäni hieman eri tilanne, kun ammutaan haavoitettua hirveä. Silloinhan koitetaan aivan poikkeuksellisiinkin holleihin, eivätkä samat systeemit päde, mitä terveen hirven ampumisessa.


Se vähän kummeksuttaa tässä keskustelussa, kun kerrotaan että omalle porukalle on tullut lukuisia pummeja tänä syksynä. Oman käsitykseni mukaan haavoitettuja pitää olla melko raju määrä, jos täysin ohiammuttujakin on runsaasti.

Vai tulkataanko jossain porukassa tilanne aina ohilaukaukseksi, jos hirvi ei kaadu lähietäisyydelle tai seurueen metsästysrajojen sisäpuolelle?

[Massey-Ferguson]

[Vieras 2]

[quote="Massey-Ferguson"]

[Tykki]

Ei meillä ainakaan tule haavakosta mitään sanktioita. Asia syö kyllä ampujaa kylliksi. Huonoja laukauksia tulee varmasti suurimmalle osasta ampujia on todella hyvää tuuria jos selviää kymmeniä vuosia ilman. Ainahan on tietysti näitä mussuttajia jotka keksivät täälläkin esiteltyjä mitä ihmeellisimpiä sääntöjä. Kyllä haavakko tietysti kaikkia harmittaa mutta ei sen takia saa hermot keltään mennä tai sitten on parasta vaihtaa harrastusta.

[Vieras]

EI MEILLÄ AINAKAAN MITÄÄN SANKTIOITA OLE,EHKÄ EI PITÄIS OLLA TEILLÄKÄÄN NII EI PAINEET PILAIS JO ENTISESTÄÄN SURKEITA AMPUMATAITOJA:) MEILLÄ JOKAVUOTINEN AMPUMAKOE ON KIRJATTU SEURAN SÄÄNTÖIHIN JOTEN EI VOI KUKAAN NURISTA.MUN KAATOPROSSA ON 100, MUTTA KOPUTAN SILTI PUUTA.

[havu]

Ohi on tullut itsekin ammuttua ja vielä peltopassissa. Eka ohi ja toisella maksaan. Ei merkannut, mutta meno alkoi kohta yhtäkkiä hiipua, naapuri alkoi yltää ja samantien rokotti sitä soppaletkuun ja kinkkuun. Nahasta tulkattiin osumia vajalla ja erehtymiselle reijittäjistä ei ollut mahollisuutta. Näin, mutta uituttus oli käsittämätöntä. Ja on vähän vieläkin vaikka siitä jo joku vuosi on vierähtänytkin. Sanktioita ei ollut eikä porukka sanonut sanaakaan. Näkyi itsekritiikki varmaan päällepäin sen verran selvästi.

Sen verran anonyymi kait olen, että voin hiukan ruotia erästä toistakin ampumistapausta.

Meinasin kertoa jutun tarkasti, mutta otetaanpa kuitenkin yleisempi linja asiaan. Tapaus: Selvä peltopassi, elikko miltei kohti ja kauhea roiskinta päälle. Lippaallinen ei riittänyt kaikkiin laakeihin. Osumat enemmän siellä kuin täällä. (Asianomaiselle: ole huoleti, tämä ei ole sinun tapaus, olen kuullut toisestakin vastaavasta toisessa porukassa ja kerron nyt siitä).

En nyt pohdi mitenkään ampujan omaa kykyä ampua ja sen sellaista vaan kertoman mukaan elikko oli ehtinyt tulla aika pitkälle ennen kuin passittaja edes havaitsi elikkoa (katteli mualle tai jottain). Itsellä oli hiukan samankaltainen tapaus tuon ohi ampuumisen kanssa. Pulssi hyppäsi siinä tilanteessa levosta miljoonaan ja lakkikin hätkähdyksestä kävi metriä ylempänä. Elikko oli päässyt aika liki ja tuli suoraan kohti (neet jyrää meitin!). Miten tuon kaltainen paikka (todella laaja aukea tasainen oraspelto) vaikuttaa passittajaan? Onko paikka jo silleen liian selvä, että mielletään jo itsekin alitajuntaan pelin alustaksi ettei tästä hirvi voi elävänä ohi mennä. Vaikeammassa paikassa myöhällä havainnolla voi joutua jo olosuhteiden pakosta antaa olla sillään ja antaa elikon juosta. Kun sitten havainto otuksesta jää myöhälle, ei kenties hidas hämäläinen ehdi havainto-mietintämyssy-päätös-teko -tapahtumaketjussa edetä hirven vaatimalla nopeudella aloittaa tekoa, että sille teolle olisi kunnolliset onnistumisen edellytykset. Eli jos silloin vielä aloittaa menee roiskimiseksi. Mikä se silloin on kun vielä laittaa ampumaan vaikka oma älykin saattaa ehtiä sanoa jotta eijeijeijeeeeeee…. pum! Voiiii vi__u! AAARGH! Stna! Prkl! Mikään pakko sen puoleen ei mielestäni ollut, ettäkö hirvet loppuisi tai näissä tilanteissa ettäkö kausi loppuisi. Kysyn sen takia, kun en itse ehtinyt, hämäläisyyttäni kait, ajatella ensimmäiselle laukaukselle asti yhtään mitään, niin selvä se paikka oli. Toiselle asti sentään tajusin että ohi sen oli pakko mennä, vähän odotusta kun tarjosi peppuaan, kääntyi sopivasti sadassa metrissä ja korjaus. Se oli jo niin että pakko oli käydä jos pyssy kohilleen käy. No vähän taakse mutta jää prkl. Naapuri ihmetteli ampuumisen jälkeen että kun ei tuolla vehkeellä tipahtanut niille sijoille.

Jonkinmoinen yllätys se lie ollut näissä molemmissa, niinkin hullulta kuin se voi kuullostaa. Pöh, ylläri ylläri, sun passiisi tuli hirvi! No perhana, enpä olisi osannut arvata että niiinkin voi käydä. Elikkä mitään paineita suoriutua ei voi olla, kun ei minulla ajukopassa mitään toimintaa ollut ekaan laakiin mennessä ja eikös semmoinen paineiden ottaminen vaadi ajattelua. No okei sen verran tiemmä oli, että sonni on ja…

On muuten tullut sen jälkeen oltua hereillä. Lievää suurempaa apua siinäkin on saattanut olla jahtipuhelimista, mitkä sitten hankittiin.

[urtzi]

Onpa teillä joillakin hirviporukat jos ohilaukauksesta tulee !&%¤#"! ja jotakin sanktioita.
Tuntuu että jo heti alkuun laitetaan jätkille hirmu paineet ja uhittelut päälle.Kuitenkin tämä homma on yhteispeliä ja keskinäinen arvostus ja luottamus on tärkeintä ja tämähän on "vain" harrastus.
Meidän porukassa on reilun hutin jälkeen melkeinpä toisinpäin,ampujaa vitututaa aivan varmasti ,mutta aina on porukka sitä mieltä ,että eipä tiedä milloin sattuu omalle kohdalle.
Vuosia sitten oli meidänkin porukassa se joka porukaan kuuluva "!&%¤# ", kerran se meinas alkaa räkyttämään ja vähättelemään muiden tekemisiä ja oli joutua kämpän taakse sakin hivutukseen.Onneks sekin 'älys lopetta hirvestyksen.
Haavikkohan on paljon hankalanpi juttu ,mutta eipä siinäkään auta mitkään kuritustoimenpiteet.,tilanne on mikä on,aina hankala.
Mutta selvitettävissä,varsinkin kun on hyvät suhteet naapuriporukoitten kanssa,niin aina saa apua.

Motto on. Ampuja tekee päätöksen,ampumaton laukaus ei kauaa harmita

Kun ei tiedä mil?????

[Lahtinen]

Urtsi kirjoitti
"kerran se meinas alkaa räkyttämään ja vähättelemään muiden tekemisiä ja oli joutua kämpän taakse sakin hivutukseen."

Teillähän hyvähenkinen porukka on, jos jollakulla on sellainen ilme, että olisi jotain sanomista niin jo siitä viedään saunan taakse tai painostetaan ulos porukasta

[Vieras5]

Ensi kertaa hirvestämään tulijalle pitäisi jonkun vanhemman kertoa ohilaukauksista, muuten miesparka ei uskalla koskaan ampua tai sitten yrittää aina vaikka 200 m juoksevaan. Yleensä näistä asioista ei kai joukossa puhuta, pienemmällä porukalla vain. Kissa pöydälle!

[havu]

Mutta koettelee se myöhemmälläkin.

Hyvähän se on jos sen myötä tulee mukaan pikkuusen harkintaa. Ainakin sen verran, että ne utopistisimmat koittamiset jäävät. Jos harkintaa tulee enempi, kumpi ääritapaus sitten olisi parempi; vain varmoihin vai merkkaaminen? Jokaisen olisi hyvä ruotia omalla kohalla asiaa. Joku jo aiemmin sen lääkkeen kumpaiseenkin sanoi: lisää rataa!

Mitenkäs teilläpäin muuten on se ensimmäinen hauli/luoti, viimeinen luoti/hauli -sääntö tulkattu? Uudessa porukassa sai, kun sitten lopulta joku toinen ensin sai sen nurin, haavakon tekijä havun lakkiinsa.