Kaveria metsälle

[mjkauppi]

Heipähei kaikille, tarkoituksenani on tässä hieman sohia jo täällä monta kertaa ylhäällä ollutta aihetta, mutta kun nuo aiemmat keskustelut eivät ole tuoneet vastauksia kaikkiin kysymyksiini.

Elikkäs, olen tässä pohdiskellut koiran ottoa metsästyskaveriksi. Meikäläisen jahdit rajoittuu kyyhkynpyyntiin, kanalinnustukseen ja jänisjahtiin eri muodoissaan. Tällä hetkellä löytyy osaomistuksesta suomenajokoira, mutta kun sillä juuttaalla ei tee mitään lintujahdissa, eikä se tajua pienpetojenkaan päälle mitään.

Mitä nyt olen katsellut nuita rotuja, olen saanut rajattua sitä kolmeen rotuun, eli kaikille tuttuihin suomenpystykorvaan, saksanmetsästysterrieriin ja saksanseisojaan. Tiedän, että odotan/vaadin liikoja tulevalta kaveriltani, mutta kun tarkoituksena olisi löytää mahdollisimman monikäyttöinen kaveri pitkälle syksyyn ja monipuoliseen käyttöön. Jos tarkasti haluaa rajata koiralta toivottavat ominaisuudet olisivat ne: riistan karkoitus / pysäytys (lintu&jänis&pedot), nouto, jälkityöskentely ja kaitpa siitä pitäisi olla emännällekin iloa esim. tokon/agiltyn muodossa.

Otetaampa ensinnä tuo suomenpystykorva. Tällä hetkellä asutaan kerrostalossa, joka SAATTAA olla ensimmäinen ongelma, jos koira intoutuu päkyttämään jokaiselle rapsahdukselle. Toisekseen kyyhkyjahti on lähellä sydäntä ja olenkin mietiskellyt, että mitenkä spk:n kanalintutyöskentely kärsii(?), jos sitä pitää kyyhkyjahdissa mukanaan noutavana koirana. Puluhan ei tunnetusti jää haukkua kuuntelemaan, eikä sitä toisaalta jahdata pomppulintuna, joten luulisi spk:n osaavan erottaa tämän lajin varsinaisesta leipätyöstään? Spk:n etuna tietty olisi vielä ainakin joillakin koirilla oleva petoviha, joka on iso plussa. Jänisjahdista ei tietty tule mitään, enkä sitä jäniskoiraksi olisi ottamassakaan, kivahan se vaan olisi jos saisi koiran pöläyttämän pitkäkorvan joskus kellistää. Mitenkäs spk:n "laumaanleimautuminen"? Pystyykö sitä pitämään mökillä vapaana, ilman, että sitä saa olla jatkuvasti hakemassa pois haukulta?

Sitten saksanmetsästysterrieri. Sakuahan pidetään melko monikäyttöisenä koirana, melko suuri painotus kuitenkin taitaa olla tuonne luolapuolelle. Itseäni ei tuo luolahomma kiinnosta pätkän vertaa (ei ole sydäntä laittaa koiraa luolaan, tiiä vaikka poloinen jää sinne ), mutta muuten saku olisi kiinnostava. Huolettaa vain, että se kesken jänispöläytyksen saakin päähänsä änkäytyä luolaan; milläs hitolla sen sieltä ilman tutkaa löydät? Lisäksi sakuissa mietityttää tuo luonne, meillä perheessä on kyllä ollut aiemmin terrieri, mutta esim. tältä palstalta luettuja juttuja, joissa saku tulee teräs/vanerihäkistä 10 min läpi syöden samalla koko auton, pistää vähän miettimään. Entäpä jos sattuisi löytämään jostain oikein "pehmeän" sakun, sellainen voisi olla passeli meikäläiselle?

Ja sitten tietty saksanseisoja sileäkarvaisena tai karkkarina. Olisi varmasti monipuolinen kaveri, mutta näiden lintukoirien kohdalla tulee mietittyä, että meneekö koira "hukkaan" minulla näiden lintukantojen ja lähinnä viikonloppuihin rajoittuvien metsäreissujen kanssa. Lisäksi em. kerrostaloasuminen ja tällä hetkellä päätoiminen opiskelu asettaa rajoituksensa. Onhan saksanseisoja iso niin kooltaan, ruokahalultaan, kuin liikunnantarpeeltaan. Lisäksi varmasti aikaavievin ja vaativin koulutus mietityttää.

Tulipas pitkä viesti, mutta toivoisin kuitenkin asiallista keskustelua kirjoitteluni pohjalta.

[DPM]

Ihan järkevän tuntusia ajatuksia on noista roduista.


Meillä on rivitalossa 11kk ikänen lyhytkarvanen saksanseisoja, eikä oo mitää ongelmia syntyny. Koira ei hauku juuri koskaan, paitsi silloin harvoin kun kultanennoutaja ensin alottaa, ja sittenkin se ääni on todella hiljanen.

Liikunnan tarve on tosiaan iso, jos ei kerran päivässä pääse juoksemaa hulluna, niin sit ollaan sisällä hulluna. Ruokahalu taas ei meillä ainakaan mikään älytön ole, eikä kuppiin melkein kosketakkaan ellei ole ensin päässy ulkona energiavarastoja pienentämään.

Nimenomaan yhteisenä koirana emännän kans seisoja on aika loistava, meilläkin emäntä on hoitanu ton TOKO-puolen ja keväällä ilmeisesti alkaa agilitykin. Koira on mielettömän nopea oppimaan, kunhan omistaja osaa asian kertoa niin että karvakorvakin sen ymmärtää.

Jänisajo kuulemma joiltain yksilöiltä onnistuu, takaa kuuluvista kielloista ja kiroilusta huolimatta. Seisonnalta jäniksiä ja rusakoita pääsee ampumaan kun homma toimii. Täällä ei oo vielä viime syksynä kannattanu asetta mukana metässä kantaa, mutta toiveissa olis että tänä vuonna näkis jo senkin puolen. Pienpetoihin ainaki on kiinnostusta jo löytyny.

Yhteenveto: Monipuolinen koira, josta löytyy iloa metsästämättömälle puolisollekkin.

[mjkauppi]

Kiitoksia vastauksesta Saanko udella, miten päädyit itse juuri seisojaan ja onko koirasi ensimmäinen laatuaan sinulle?

Tuo juppe on tietty ongelmallinen koiralle kuin koiralle, en itsekään haluaisi, että seisoja paukuttaisi pitkää lenkkiä pitkäkorvan perässä, riittäisi kun seisoisi ja siihen pääsisi sitten ukko pyssyineen hätiin. Toki opetuskysymyshän tämä taitaa olla...ei ainakaan harjoitusvastuksista ole täällä P-Savossa puute

[DPM]

[valmet 412s]

mites olisi mäyräkoira? itse en rotua pitänyt juuri minään muuna kuin kotikoirana jota ei metsään kannata edes viedä, mitähittoa semmonen 10cm maavaralla ja puolen metrin rungolla varustettu maastonakki siellä tekisi?

kaverin kk mäyristä(12kk) seuranneena syksystä voin vaan todeta että eipä kannata tuomita ennalta. kyyhkyjahdissa oli kaverilla mukana tämä hupi, ikää silloin 7kk, ja ammuimme kyyhkyjä muutamia siten että putosivat jonkin matkan päähän. koira paikalle ja perään. naureskelin siinä että mitäs jos se putoo rotankoloon ja jää sinne... perhana sieltähän se tulee kohta pakilla puskasta ja vetää kyyhkya suussaan! kaiken olen nähny.

tuli sorsaaika ja tilanne lähes samanlainen. nyt kohteena heinäsorsa ja kaislikko-mutaikko. "ajoi" heinurin avoveteen josta helppo poimia saalis talteen.

lintujahdissa koira mukana ja saaliina koiran karkottamana teeri ja metso. toista teertä haukkui vielä puuhun kauden aikana.

jänisajojakin on ollut muutama mutta ei kaatoja.

kaurisjahdissa saatiin koiralle ammuttua kauris, tämä oli joulukuulla.
peurojakin koira ajelee sujuvasti ja kaadettua saatiin suorasta ajosta 2 vasaa. pisimmät ajot peuroilla 6h pitkiä. ja koira tosiaankin sen 1 vuoden ikäinen vasta.

lisäksi toinen mäyräkoirajokemus lokakuulta, musta maa, satoi vettä ja kaveri ampui peuranvasalta etujalan poikki. 3h ampumisesta mäyris paikalle ja pitkän jäljityksen jälkeen löytyi liki kilometrin päästä vasa makuulta valmiina pomppaamaan karkuun.

ihmetellä tarvitsee koiran monipuolisuutta ja sitkeyttä sekä riistatyöskentelyä. niin kuin sanoin minä jouduin muokkaamaan käsitystäni ko. rodusta.

kauden viime saalis.

[mjkauppi]

[kytösavu]

Ota se saksanseisoja, käy kaikkeen kirjoittamaasi, ja oikeastaan tehty sitä varten. Todella monilla tuntuisi olevan iso into myös pienpetojahtiin.
_________________

[Rastinsahi]

Pistin yyveetä mjkauppi.
_________________
Tapion viljan puimakone
http://www.tajukankaan.com

[mjkauppi]

[MK05]

Sehän on tuolla Rastinsahilla sama taktiikka kuin meikäläisellä.
_________________
Hullu saa olla muttei tyhymä.

[wilkastus]

Saksanseisoja kuulostaa varsin sopivalta tarpeisiisi. Eikä se koulutus niin huima homma ole, jos puhtaasti käyttökoiraa haluat. Koesääntöjen mukaan toimiva koira vaatii jo aika lailla enemmän viitseliäisyyttä. Seisojat ovat yleensä aika hanakoita myös petojen perään, joten sekin puoli on hanskassa.

Jos saksanseisoja tuntuu liian kookkaalta, kannattaa tutustua myös pikkumünsteriin. On ss:aa selvästi pienempi, mutta käyttökohteet aika lailla samat. Itselläni on molempia rotuja ja hyvin samanlaiset on kiinnostuksen kohteet riistan suhteen.

[Rastinsahi]

[tetri]

[DPM]

[mjkauppi]