ampumatilanteet hirvijahdisssa.

[JokuUkko]

Itel on kerran käyny niin et kaularangan yli ammuttu (vahingossa, yritin kyl lapaan) kaatui heti, mut nous ylös melkein saman tien. Onneks olin kans valmiina ja ehdin täräyttää uudelleen Niin saatiin hirvi orteen...

[O_K]

[nettijussi]

[opeko]

Joo ja jos ei keretä niin ootellaan hetki että tulee uuttakierrosta muapallonympäri. Näytti niin hennosti hipasevan niskakarvoja että pitäs senverran jaksaa.

[Elan]

[aapeli84]

Viime syksy, marraskuun alkua..Iltapäivällä tuli komennus että yks motti vielä otetaan. Motti oli pieni ja tiedettiin "varmasti" sinne menneen emän ja vasan. Kerkesin juuri passiin metsäuralle kun samassa hirvet tulivatkin jo naapuripassiin. Kaveri ampui samantien vasaa.
Emä lähti hurjaa laukkaa suoraan kohti. Seisoin hievahtamatta paikoillani, vain (yhtä) vasaa sai ampua.
Samassa näin vasan seuraavan perässä, vauhti sama.Emä kompuroi eteeni n.2metrin päähän ojaan kun oli pakko tehdä jonkinlainen liike ettei ois joutunu jyrätyksi!
Vasa tuli lähess samaa rataa ja vetäsin piippua pitkin lavoille. Vasa kaatui ja osuma oli hyvä, huokailin helpotustani, hyvin meni. Viereinen kaveri käveli passiini ja kertoi yrittäneensä huutaa, että hänellä vasa kumossa
_________________
ehkä otin ehkä en..

[optimikko]

Hitto, kumma ku ei ollu lööpissä. Onneksi ei viherpiiperöt kuullu tuota.

Painoko pahasti repussa?
_________________
Hallittu kaaos = selkeä epäjärjestys

[aapeli84]

No paljoko vasa painaa...ei paljo mitää
oli onneksi aikuisen lupia jäljellä!!
_________________
ehkä otin ehkä en..

[JokuUkko]

Heh, kyllä noita sattuu metsällä Meillä kerran yks kaveri ampu vahingossa kolme vasaa samaan kasaan, vaik oli vaan kaks vasanlupaa Jonossa tuli emä, kaksi vasaa ja viimeisenä yksinäinen lehmä. Kaveri täräyttää kakspiippuisella eka toisen vasan nurin ja sitten toisen. Sit äijä kaivelee taskujaan ja härvää uudet kuulat piippuun, ja huomaa, et piru! Toinen vasa se onkin noussu ja porskuttaa karkuun. Ei muuta kun kuulaa ilmaan ja vasa nurin

Noh, ku tilanne rauhoittuu niin äijät pääs kaadol ja siitä vasta soppa syntyi kun huomattiin, että niitä makaakin kolme vasaa siellä. Se viimeinen oli ollu ekoja ammuttaessa sen "yksinäisen lehmän" takana Sit äijä oli laskenu katseensa pyssyyn, kun oli lataillu sitä ja siinä oli tapahtunu hämäännys. Onneks oli eka päivä ja isonluvat kaikki jäljellä. Ja !&%¤#"! selvis kun iltanuotiolla kaivo ukko suosiolla kunnon konjakkipullon esille

Ps. onni onnettomuudessa, et sen yksinäisen lehmän toinen vasa jäi kyydistä, ja salautu metsään. Olis muuten huonol tuuril maannu sekin vielä kasassa...

[huntikas]

[optimikko]

meilläpäin on jotenkin toisille jäänyt sydämen asiaksi, että mikäli naaras ammutaan niin sillä on varmasti vasa jossain piilossa.

Kaveri ampui pellolle aikuisen hirven tuossa männävuonna. Kohta soitti yksi noista "emä-vasa- miehistä" että sillä hirvellä oli "aivan varmasti" vasa, kun ne oli nähny yksinäisen vasan siinä lähellä. Kaveri tuumasi: en oo vielä kuullu että sarvipäillä ois vasoja. (saipa sillä kertaa jauhot suuhun)
_________________
Hallittu kaaos = selkeä epäjärjestys

[fygy]

[JokuUkko]

Heh, niitäkin miehiä tosiaan on Jos ei naaraita ollenkaan verota, niin on sekin mun mielestä melkoisen omituista hirvikannan hoitoa...

[huntikas]

ei oo vissii kovin montaa hirvee kaatunu viime syksynä? olis mukava lueskella juttuja näin tylsinä arki-iltoina

[Artsi]

Viime syksynä kokeiltiin ensimmäisessä ajossa laittaa pari passia takapassiin samalle linjalle josta ajoketju lähti ajamaan virallista passilinjaa kohti. Radiopuhelimesta oli hyvä seurata ajon etenemistä ja hirvistä tuntui havaintoja tulevan mutta laukauksia ei kuitenkaan alkanut kuulua. Hirvet tuntuivat olevan perillä tilanteesta ja menivät rohkeasti läpi ajoketjusta jääden pyörimään alueelle, yksi tappisarvi erehtyi lopulta yrittämään myös passien välistä.

Varoittamatta viereisessä tornissa ollut takapassi ampui kerran ja ehkä varttia myöhemmin toisen kerran. Puhelin tiedustelun jälkeen uskalsin lähteä katsoamaan tilannetta ja nurin näkyi olevan kaksi yksinäistä emää muutaman kymmenen metrin päässä toisistaan. Ampujan mukaan molemmat olivat tulleet juoksulla samaa uraa pitkin, ensimmäinen meni keuhko-osumasta muutaman kymmenen metriä ja toinen putosi paikalleen jo ennen kuin ehti tielle.

Molemmat emät olivat suurikokoisia joten jäätiin odottamaan ampujan kanssa lisäjoukkoja suolistukseen, jahti alkoi hyvin kun saatiin heti kaksi vasatonta nurin.

Myöhemmin lokakuun lopulla jahdattiin pienellä porukalla aikuista hirveä. Koira oli saanut haukun ja ääni kuului toisinaan huolimatta puuskittaisesta tuulesta ja vesisateesta. Passitus ei kuitenkaan onnistunut vaan haukussa ollut yksinäinen emä meni useasta passilinjasta yli ilman että päästiin edes näkemään sitä.

Porukka alkoi olla jo läpimärkää ja metsästyinto vähitellen lopahtaa joten lopulta minä olin koiramiehen kanssa kahdestaan jäljellä. Koiramies lähti hiipimään haukulle ja minä jäin passittamaan tielle hirven oletetulle kulkureitille. Hirvi oli tässä vaiheessa jo sen verran rauhoittunut että rupesi haukussa makuulle johon koiramieskin pääsi hiipimään muutaman kymmenen metrin päähän sakeassa taimikossa. Lähitienoolle ei kuitenkaan ollut mitään traktoriteitä tiedossa joten eikun hirvi ylös ja painostamaan sitä kohti parempia maastoja. Minä kävin sillä aikaa lainaamassa lähitalosta nahkarukkaset sillä sormista oli jo tunto hävinnyt läpimärissä kynsikkäissä.

Koiramieheltä tuli puhelu että hirvi alkaa siirtyä takaisin päin suuntanaan sama vaara josta se aamulla saatiin haukkuun. Minä siirryin autolla etupuolelle ja juoksin loppumatkan ettei hirvi säikähtäisi auton ääntä, haukku tuntui kuuluvankin aivan tien varressa kasvavasta kuusitaimikosta jossa näkyväisyys oli olematon. Onneksi tuuli oli hyvästä suunasta joten arvelin pääseväni kiipeämään haukun lähellä olevaan hirvitorniin josta on hyvä näkyvyys tielle ja jonkin matkaa myös taimikkoon. Pääsin tornista noin 40 metrin päähän kun huomasin tornin takana pienen liikkeen joka aiheutui hirven korvien heiluttelusta. Sain varoen nostettua aseen ja kiikaroin elikkoa, se näkyi olevan syömäpuuhissa riipien pajun latvoja samalla kun seurasi koiran liikehdintää vierellään. Tässä vaiheessa koira huomasi kait minut sillä se lähti kiertämään kauemmas hirvestä minusta pois päin ja vilahti lopulta kiikarissa hirven takana kun se hyppäsi taimikosta tielle ja alkoi juosta minua ja hirveä kohti. Hirvi pinkaisi taimikosta esille tullen ojanpohjalle kokonaan näkyviin, tähtäsin sitä ja mietin että jos koira alkaa haukkua tätä hirveä niin silloin se on sama vasaton jota ollaan päivä haukutettu ja uskallan ampua sen. Hirvi ei kuitenkaan jäänyt odottelemaan vaan koiran edelleen lähestyessä se katsoi aikansa koiraa ja pyörähti takaisin taimikkoon koira perään. Seuraava varttitunti meni kuunnellessa koiran ja hirven läähätystä ja oksien kahinaa kun elikot juoksivat vajaan sadan metrin päässä tiestä puoleen ja toiseen ohitseni, hirvi ei kuitenkaan enää jättäytynyt haukuttavaksi. Iltapäivällä ei päästy enää uudelleen ampumatilanteeseen ja jahti lopetettiin.

Jälkeenpäin tietysti harmitti kun päivän ainoa ampumatilanne kohdallani tuli hukattua mutta toisaalta koska en ollut täysin varma onko hakun kohde vaihtunut niiin viisainta oli jättää ampumatta huonon näkyväisyyden takia (mahd. vasat).