Näytä edellinen aihe :: Näytä seuraava aihe |
Kirjoittaja |
Viesti |
-Legolas- Vakituinen kirjoittaja
Liittynyt: 02 Jou 2004 Viestejä: 9 Paikkakunta: Rovaniemi
|
Lähetetty: 15.12.2004 21:06 Viestin aihe: Täydessä vedossa? |
|
|
Mistä tietää milloin jousi on täydessä vedossa? Silloin kun sitä ei enää jaksa jännittä?[/b] |
|
Takaisin alkuun |
|
|
snakeman Vakituinen kirjoittaja
Liittynyt: 18 Mar 2004 Viestejä: 53 Paikkakunta: kerava
|
Lähetetty: 16.12.2004 12:59 Viestin aihe: täydessä vedossa |
|
|
no joo karkeasti asia on noin, mutta jousen veto ja ilmoitettu pauna määrä ilmoitetaan esim: 50 paunaa 30 tuuman vedolla.
toki enemmänkin voi jännittää jos ruutia riittää sekä nuolen pituus
antaa varaa, heikommissa jousissa tulee jo sitten rungon kesto vastaan
( esim. jos aikuinen ampuu lasten jousella...)
Taljajousi stoppaa selvästi ja vetopituus on säädettävissä monissa
taljoissa muutaman tuuman jousta purkamatta. |
|
Takaisin alkuun |
|
|
Nilkki Kanta-asiakas
Liittynyt: 31 Maa 2004 Viestejä: 162 Paikkakunta: Lounais-Suomi
|
Lähetetty: 16.12.2004 21:04 Viestin aihe: |
|
|
Eikös se jousi ole täydessä vedossa silloin kun ampuma asennossa sen jännittää. Siis omalle henk. koht. vetopituudelle. _________________ Ceterum censeo EU esse delendam
Älä tuhlaa rahojasi, vaan ryyppää ja rällää ne! |
|
Takaisin alkuun |
|
|
RovaniemiHunter Kanta-asiakas
Liittynyt: 21 Mar 2004 Viestejä: 785 Paikkakunta: Rovaniemi
|
Lähetetty: 16.12.2004 21:06 Viestin aihe: |
|
|
Legolas tarkoittaa pitkäjousta. _________________
|
|
Takaisin alkuun |
|
|
Vieras
|
Lähetetty: 16.12.2004 23:26 Viestin aihe: |
|
|
Tiettävästi jousen antama teho ei kasva jatkuvasti samassa suhteessa venytyksen määrän kanssa. ns. optimivedon jälkeen jousi taipuu kyllä, mutta paunoja ei enää tulekaan samalla tavalla. Lopulta tietysti pettää materiaalikin ja saa ruveta veistämään uutta kaarta. |
|
Takaisin alkuun |
|
|
-Legolas- Vakituinen kirjoittaja
Liittynyt: 02 Jou 2004 Viestejä: 9 Paikkakunta: Rovaniemi
|
Lähetetty: 17.12.2004 22:08 Viestin aihe: |
|
|
eli ei tarvitse pelätä jousen katkeamista |
|
Takaisin alkuun |
|
|
RovaniemiHunter Kanta-asiakas
Liittynyt: 21 Mar 2004 Viestejä: 785 Paikkakunta: Rovaniemi
|
Lähetetty: 17.12.2004 22:36 Viestin aihe: |
|
|
Tarttee, tosin öljylakka taitaa tehä puusta sitkeämpää taivuttelua kohtaan _________________
|
|
Takaisin alkuun |
|
|
A.H Vakituinen kirjoittaja
Liittynyt: 17 Hei 2004 Viestejä: 46
|
Lähetetty: 17.12.2004 23:08 Viestin aihe: |
|
|
Tuota lakkausta nyt en menis kyllä ihan allekirjottamaan. Tai vaikutus on ainakin niin minimaalinen, että sitä ei kyllä voi käytössä havaita. Tai se voi yhtä hyvin myös ilmetä jousessa heiton hidastumisena, joka ei ole hyvä. |
|
Takaisin alkuun |
|
|
RovaniemiHunter Kanta-asiakas
Liittynyt: 21 Mar 2004 Viestejä: 785 Paikkakunta: Rovaniemi
|
Lähetetty: 17.12.2004 23:39 Viestin aihe: |
|
|
Mutta sikäli että kuiva puu räksähtää helpommin... Se jousi pitää lakata 7 kertaa jota teen. _________________
|
|
Takaisin alkuun |
|
|
A.H Vakituinen kirjoittaja
Liittynyt: 17 Hei 2004 Viestejä: 46
|
Lähetetty: 18.12.2004 11:21 Viestin aihe: |
|
|
Liian kuiva ei tietenkään saa olla, kuin myös ei liian kostea, mutta siihen asiaan ei voi oikein keskuslämmitetyssä talossa paljoa vaikuttaa.
Ongelma ajankohdathan on lähinnä kovilla pakkasilla jolloin sisäilmakin on todella kuivaa, jolloin se jousipuukin on kuiva ja saattaa jännitettäessä räksähtää. Ja toinen onkelma sateiset ja kuumat kesäpäivät jolloin on taas todella kosteaa ja vaikutukset päinvastaiset. Vireessä pidetty jousi saattaa myötäkäyristyä, ampuminen on tahmeaa ja tehot poissa, mutta eihän sitä jousta tarvitse juuri niinä päivinä vetää vireeseen.
Lakkaamisella voi jonkin verran vaikuttaa sen jousen kosteusprosenttiin, mutta kyllä se siitä huolimatta imee säilytyksessä itseensä sitä vallitsevaa ilmankosteutta.
Lakkaamisen huomattavaa vaikutusta sitkeyteen en edelleenkään usko. |
|
Takaisin alkuun |
|
|
RovaniemiHunter Kanta-asiakas
Liittynyt: 21 Mar 2004 Viestejä: 785 Paikkakunta: Rovaniemi
|
Lähetetty: 18.12.2004 16:16 Viestin aihe: |
|
|
Jaa-a _________________
|
|
Takaisin alkuun |
|
|
Speedy Jousimies
Liittynyt: 22 Jou 2004 Viestejä: 307
|
Lähetetty: 23.12.2004 20:48 Viestin aihe: Re: Täydessä vedossa? |
|
|
-Legolas- kirjoitti: | Mistä tietää milloin jousi on täydessä vedossa? Silloin kun sitä ei enää jaksa jännittä?[/b] |
Vähän hankala termi tuo "täydessä vedossa". Jousi kun ei välttämättä ole täydessä vedossa vaikka ampuja olisikin. Tai päinvastoin.
Sekä talja- että perinteisillä (vastakaari/pitkä) jousilla on tietty optimivetopituus, jossa se toimii parhaiten. Samalla tavalla jokaisella ampujalla on oma optimivetopituutensa. Tähän vaikuttaa mm. ampujan käsien pituus. Jousta ostettaessa oman vetopituuden määrittäminen/tunteminen onkin kutakuinkin tärkein "parametri".
Jousenrakentaja on perinteisen jousen rakentaessaan mitoittanut sen tietynkokoiselle ja voimaiselle ampujalle valitsemalla haluttuun malliin mm. jousen kokonaismitan, lapojen pituudet sekä lapojen vahvuuden/paksuuden. Materiaalillakin on merkitystä. Jousessa on merkintä, joka kertoo miten se on mitoitettu, esim. 55# @ 28" joka tarkoittaa, että 28 tuuman vetoon tarvitaan voimaa 55 paunaa. Perinteistä jousta ei suositella vedettävän kovin paljon yli merkityn vetopituuden. Jousi alkaa jänteen kulman jyrkentyessä "stäkkäämään" (tuntumaan hyvin jäykältä) eikä toimi enää suunnitellulla tavalla. Lopulta vetoa erittäin pitkälle jatkettaessa jousi hajoaa.
Taljajousen kanssa on periaatteessa asia samalla tavalla. Jousenvalmistaja valitsee tiettyyn runkoon sopivat lavat, epäkeskopyörät, kaapelit ja jänteen, joilla jousi saadaan tietylle vetopituus- ja vetojäykkyysalueelle. Yhdellä jousimallilla (ja sen mahdollisilla eri variaatioilla; lavat, jne) säätöalueet voivat olla jopa 40-80 paunaa / 23-32 tuumaa. Kaupassa myytävän taljajousen yleinen säätövara on 10 paunaa vetojäykkyydessä ja pari tuumaa vetopituudessa. Taljajousta ei normaalisti voi vetää "yli", epäkeskoissa kun on nykyään stopparit, jotka pysäyttävät vedon kuin seinään. Etu: veto on aina samanpituinen -> nuoli lähtee aina samalla voimalla. Mainitun säätövaran vuoksi taljajousessa on myös ampujalle "kasvunvaraa" voimien karttuessa ja vetopituuden muuttuessa. |
|
Takaisin alkuun |
|
|
|