Näytä edellinen aihe :: Näytä seuraava aihe |
Kirjoittaja |
Viesti |
mehtään Kanta-asiakas
Liittynyt: 21 Tam 2009 Viestejä: 1385
|
Lähetetty: 21.01.2010 17:17 Viestin aihe: |
|
|
"Kolme suomalaista EU:n Life+ -hanketta käynnistyi
Kolme suomalaista Life+ -ympäristö- ja luontohanketta käynnistyi tämän vuoden alussa. Life+ -rahoitus kattaa puolet tai lähes puolet hankkeiden kokonaiskustannuksista, jotka ovat yhteensä 10,7 miljoonaa euroa. Hankkeet ovat 3–5-vuotisia ja niitä vetävät Metsähallitus, Suomen ympäristökeskus SYKE ja Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT.
Metsähallituksen Suoverkosto-LIFE -hanke
Hankkeessa on mukana yhteensä 54 Natura 2000 -aluetta eri puolilta Suomea. Tässä viisivuotisessa hankkeessa ennallistetaan useita Euroopan komission tärkeiksi luokittelemia suoluontotyyppejä, kuten aapasoita, keidassoita ja puustoisia soita, täyttämällä niitä ja vähentämällä puustoa.
Metsähallitus palauttaa hankkeen avulla lähes 4300 hehtaaria suoalueita takaisin luonnontilaan. Tärkeä osa hanketta on lisäksi kansalaisten suoluontoon liittyvän tietämyksen ja elämysten lisääminen.
Hankkeen budjetti on 6,7 miljoonaa euroa."
http://www.metsa.fi/sivustot/metsa/fi/ajankohtaista/Tiedotteet2010/Sivut/SuomensuurimmassaLIFE-hankkeessaparannetaansuoluonnonmonimuotoisuutta.aspx
http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=349525&lan=FI |
|
Takaisin alkuun |
|
|
Toni Kanta-asiakas
Liittynyt: 04 Maa 2004 Viestejä: 152 Paikkakunta: Kymenlaakso
|
Lähetetty: 21.01.2010 18:04 Viestin aihe: |
|
|
Suoverkosto-Life-hankkeen kohteet
Lähes 4 300 hehtaaria suoalueita takaisin luonnontilaan. Oikea suunta. Vielä kun saisi jostain lukea kuvitettuja kertomuksia hankkeiden etenemisestä. Metsästystä tuskin monellakaan alueella sallitaan, mutta suot ovatkin soidinalueita ja varmasti luonnontilainen suo rikastuttaa myös lähialueen eläimistöä.
Olisiko joistain näistä hankkeen kohteista riekon pelastajaksi kyseisellä alueella? |
|
Takaisin alkuun |
|
|
Metsnugis Kanta-asiakas
Liittynyt: 20 Tou 2004 Viestejä: 806 Paikkakunta: Merikarvia
|
Lähetetty: 21.01.2010 19:29 Viestin aihe: |
|
|
Toni kirjoitti: | Olisiko joistain näistä hankkeen kohteista riekon pelastajaksi kyseisellä alueella? |
Ei niin kauan kun, vierestä laitetaan suota turvetuotantoon.
Riekkohan vaatii yhtenäisen suoverkoston, jossa soiden väliset etäisyydet saavat olla maksimissaan viisi kilometriä. Tällöin ne pystyvät levittäytymään ja siirtämään geenejään toisilleen.
Ei siis auta, vaikka suo saadaan kuntoon, jos muita ei ole ympärillä. |
|
Takaisin alkuun |
|
|
mehtään Kanta-asiakas
Liittynyt: 21 Tam 2009 Viestejä: 1385
|
Lähetetty: 30.01.2010 12:58 Viestin aihe: |
|
|
Luullakseni suurimmalla osalla noista suojelualueista joilla ennallistamista tehdään, on vielä riekkokanta. Joten tämäkin projekti mahdollistanee riekkoreviirien paikallisen lisääntymisen näillä kohteilla. Se tietysti parantaa poikastuottoa ja mahdollistaa huonompien suoalueiden pysymisen asuttuna. Eli melko tehokasta toimintaa riekonkin osalta. Mutta tietysti riekon säilyminen runsaana edellyttää elinmahdollisuuksia muuallakin kuin suojelualueilla.
Alla juttu Suomen luonto -lehdestä:
Lainaus: | " Turveväki kaivaisi valtavasti lisää soita
28.1.2010. (Julkaistu 1/2010 lehdestä). Jos kasvava määrä suota poltettaisiin energiaksi, soiden monimuotoisuus kärsisi ja syntyisi kivihiiltä pahemmat kasvihuonepäästöt.
Turveteollisuusliitto vaatii käyttöönsä lisää soita noin 200 000 hehtaaria, joista liki 60000 hehtaaria melko nopeasti, vuoteen 2020 mennessä. Loput alueesta se haluaisi poltettavakseen kolmena seuraavana vuosikymmenenä.
Vaatimuksiaan Turveteollisuusliitto ajaa maa- ja metsätalousministeriön asettamassa, kansallista suostrategiaa pohtivassa työryhmässä. Työryhmän varsinainen toimeksianto on ratkaista jäljellä olevien soiden kohtalo, erityisesti luonnon monimuotoisuutta vaalien. Suomen soista on ojitettu jo yli puolet.
Ensi vaiheessa tavoittelemansa suot turveteollisuus on määritellyt maakunnittain, ja useita lupahakemuksia on jo vireillä. Eniten teollisuus hamuaa soita Pohjois-Pohjanmaalla, noin 13 000 hehtaaria, ja raskaasti ojitetulla Etelä-Pohjanmaallakin liki 10 000 hehtaaria. Korkealla ovat tavoitteet myös Keski-Suomessa, 6 000 hehtaaria.
”Epärealistisia vaatimuksia. Riittävän paksuturpeisia soita ei edes löydy Etelä-Suomesta tuollaisia määriä”, arvioi Suomen luonnonsuojeluliiton puheenjohtaja Risto Sulkava.
Vielä kovempia vaatimuksia työryhmässä on esittänyt Energiateollisuus ry:n johtaja Jari Kostamo: turpeen osuus Suomen energiatuotannossa on nostettava 20 prosenttiin. Nykyään turpeella tuotetaan energiasta keskimäärin kuusi, seitsemän prosenttia, mutta energiateollisuuden taivaalle tupruttamista hiilidioksiditonneista peräti 15 prosenttia tulee turpeesta.
Turveteollisuusliiton jäseninä ovat lähes kaikki Suomen kaupalliset energiantuottajat, mutta ei ole varmaa, että turpeen polton raju lisääminen olisi koko alan tavoite.
Esimerkiksi Fortumista ei löytynyt henkilöä, jolle liiton vaatimus olisi tuttu.
Turpeen polton kolminkertaistaminen lisäisi energia-alan hiilidioksidipäästöjä neljänneksellä. Se nostaisi Suomen kokonaispäästöjä saman verran kuin Suomi on sitoutunut vähentämään päästöjä vuoteen 2020 mennessä, viidenneksen.
”Päästötavoitteista ei jäisi mitään jäljelle, jos turpeen käyttöä paisutettaisiin”, puheenjohtaja Risto Sulkava toteaa.
”Sen sijaan tavoitteiden toteutumista helpottaa olennaisesti, jos turvetta korvataan puuenergialla.”
MIKKO NISKASAARI
Turpeenpoltosta jopa 500 miljoonan tonnin hiilidioksidipäästöt
Jos turvetta poltettaisiin lisää 200 000 hehtaarilta, tästä aiheutuisi yli 500 miljoonan tonnin hiilidioksidipäästöt. Luku on hurja: Suomen vuotuiset kokonaispäästöt ovat 70–80 miljoonaa tonnia.
Tuotettua energiamäärää kohden turpeen päästöt ovat noin kymmenyksen korkeammat kuin kivihiilen. Tästä syystä turpeen korvaaminen puulla energiantuotannossa vähentäisi nopeasti Suomen kasvihuonekaasupäästöjä. Korvautuminen on kuitenkin toistaiseksi estetty turvetta suosivalla verotuksella.
ANTTI HALKKA" |
http://www.suomenluonto.fi/Soita%20turpeen%20vuoksi |
|
Takaisin alkuun |
|
|
mehtään Kanta-asiakas
Liittynyt: 21 Tam 2009 Viestejä: 1385
|
|
Takaisin alkuun |
|
|
mehtään Kanta-asiakas
Liittynyt: 21 Tam 2009 Viestejä: 1385
|
Lähetetty: 23.03.2010 23:01 Viestin aihe: |
|
|
http://areena.yle.fi/video/835602
"Ykkösen aamu-tv: Turve - kiistanalaine energialähde
Suomessa turve-ala on käynnistämässä tänään kansalaisille suunnatun tiedotuskampanjan turpeen käytön puolesta. Turpeen puolustajien mielestä turpeen avulla voitaisiin nostaa Suomen energiaomavaraisuutta. Vastustajien mielestä turpeen käyttö pilaa luontoa. Energiayhtiö Vapon toimitusjohtaja Matti Hilli ja Suomen Luonnonsuojeluliiton puheenjohtaja Risto Sulkava." |
|
Takaisin alkuun |
|
|
mehtään Kanta-asiakas
Liittynyt: 21 Tam 2009 Viestejä: 1385
|
Lähetetty: 18.04.2010 11:46 Viestin aihe: |
|
|
""Valtionyhtiö Vapo vääristelee turvetietoa"
Valtionyhtiö Vapo kampanjoi julkisuudessa virheellisesti mutta voimakkaasti turpeen käytön lisäämiseksi. Turveteollisuuden edunvalvojalta tarkoitushakuisuuden ymmärtää, mutta on käsittämätöntä, että valtionyhtiö saa vapaasti johtaa ihmisiä harhaan.
Vapon väite turpeesta uusiutuvana biomassana ei kestä tarkastelua. Turve on kasvibiomassasta syntynyttä, osittain hajoamattomana maaperään kertyvää orgaanista ainesta. Biomassaa on kuitenkin vain orgaaninen aines, joka on osana aktiivista hiilen kiertoa. Turpeessa hiili kertyy pysyvästi maaperään.
Turve on ruskohiilen ja kivihiilen esiaste. Suomen epätieteellisestä lobbauksesta huolimatta turve on yhä fossiilinen polttoaine kansainvälisessä luokittelussa sekä EU:ssa että YK:ssa.
Vapon väittämän mukaan Suomen soihin varastoituu energiaa joka vuosi kaksi kertaa niin paljon kuin sitä käytetään. Todellisuudessa turve on kuitenkin viidenkymmenen viime vuoden aikana vähentynyt rajusti ja turpeen hiilivarasto on pienentynyt vähintään 73 miljoonalla tonnilla. Suomen soihin ei siis kerry lisää turvetta, vaan sitä häviää jatkuvasti. Suomi on itsekin raportoinut turpeen häviämisestä syntyvät vuosittaiset päästöt yli 10 miljoonaksi tonniksi, mikä valtionyhtiön pitäisi tietää. Luonnontilaiset suot toki ovat yhä hiilinieluja – niitä vain on liian vähän.
Seuraava Vapon vääristelevä iskulause pyörii televisiossa ja netissä: "Turvetuotannossa on vain alle 1 prosenttia suoalasta ja 2 prosenttia soista riittäisi".
Väite johtaa täydellisesti harhaan. Ensinnäkin suokasvit tuottavat turvetta, Vapo vain kaivaa tuotoksen pois suosta. Toisekseen jo nyt esimerkiksi Pirkanmaalla turvetta kaivetaan 11 prosentilla maakunnan kaikista aapasoista, yhdeksällä prosentilla kilpikeitaista ja kuudella prosentilla viettokeitaista.
Jos kaksi prosenttia riittäisi, voitaisiin ainakin kaikki luontoarvoja sisältävät suot säilyttää. Tällä hetkellä turveteollisuuden lisävaatimukset kattavat kuitenkin jo lähes kaiken käytettävissä olevan suoalan. Vakuutteluista huolimatta mikään ei näytä pitävän Vapoa poissa luonnontilaisilta soilta – nyt on meneillään ryntäys luontoarvosoille.
Kaiken lisäksi Vapo laskee kokonaissuoalaan ne noin viisi miljoonaa ojitettua ja osin jo metsäksi muuttunutta turvemaahehtaaria, joilta suolajisto on joko hävinnyt tai häviämässä. Samoin Vapo laskee suoalaan ne pienet ja ohutturpeiset suot, joita kaivajat eivät edes teoriassa voi käyttää. Vapon laskentamalli on älyllisesti epärehellinen.
Kun pienet, ohutturpeiset ja suojellut suot poistetaan laskelmista, Vapo näyttää haluavan lähivuosikymmeninä polttaa ja pilata väittämänsä kahden prosentin sijasta noin kolmasosan Suomen eteläpuoliskon suokokonaisuuksista. Eikä turve-energian tarve tietenkään lopu vuonna 2050, vaan jälleen tarvitaan uusi suokerta kaivettavaksi.
Vapon turve-mainoskampanjan oudoimpiin piirteisiin kuuluu turpeen uusiutuvuuden laskeskelu. Jos turve uusiutuisi, voitaisiin samat suot käyttää yhä uudelleen. Tällöin ei olisi tarvetta avata jatkuvasti uusia soita kaivettavaksi. Koska uusiutumista loppuun kalutuilla suoalueilla ei ole tapahtunut, on turpeen uusiutuvuus pelkkää fiktiota.
Nykyisellään turpeella tuotetaan noin kuusi prosenttia Suomen energiasta, mutta se aiheuttaa noin kolmasosan koko energiasektorin päästöistä. Turpeen käytön lisääminen olisi tuhoisaa maamme ilmastopoliittisille tavoitteille. Siitä huolimatta turpeen käyttöä tuetaan avokätisesti; vuosittain pian yli sadalla miljoonalla (100 000 000) eurolla veronmaksajien rahaa.
Kun turve pystyy kilpailemaan puun ja kivihiilen kanssa vain verotuen ja syöttötariffin ansiosta, ei voida puhua "kansallisesta energia-aarteesta". Vertailu esimerkiksi Norjan öljyvaroihin on täysin epärelevantti. Öljy tuo Norjaan tuloja, turve taas kuluttaa suomalaisten veroeuroja. Luonnontilaiset suot ovat kyllä kansallinen luonnonaarre.
Vapon mainoskampanjan taustalla on jatkuva tuen tarve. Seuraavaksi kaavaillaan turvedieselin valmistusta – lisätuella tietenkin. Tulevaisuuden liikennepolttoaineeksi suunniteltu turvediesel olisi kasvihuonevaikutukseltaan jopa yli kaksi kertaa haitallisempaa kuin mikään nykyisistä öljypohjaisista polttoaineista.
Vapon turvekuopikseen havittelema 70 000 hehtaarin lisäala aiheuttaisi 3,7-kertaisesti koko Suomen vuosittaisen hiilidioksidipäästön verran (260 miljoonaa tonnia) lisäpäästöjä. Vapon jatkotavoite 200 000 hehtaarin lisäkaivuusta toisi jo 11 vuoden lisäpäästöt; samana ajanjaksona kun Suomen piti pienentää päästöjään 80 prosenttia. Yhtälö on mahdoton.
Kaikessa tässä pelottavinta on, että mustaakin mustempi turve on pelinappula. Kuiskutellaan, että keskusta haluaisi koplata lisäydinvoiman rakentamisen ja turpeen tukemisen paketiksi, jossa suurimmat häviäjät ovat suomalainen luonto ja suomalaiset.
Nyt tarvitaan tervettä järkeä. Lopetetaan turpeen poltto hallitusti. Turpeen palauttaminen verotettavaksi toisi valtiolle tuloja, päästövähennyksiä, luontohyötyjä ja työllistäisi lisää suomalaisia. Turpeen tukien poisto olisi ilmiselvästi myönteistä koko Suomen kannalta. Tämän Vapo haluaa estää.
Kirjoittaja on Suomen luonnonsuojeluliiton puheenjohtaja ja filosofian tohtori."
http://www.hs.fi/keskustelu/%26%2334%3BValtionyhti%F6+Vapo+v%E4%E4ristelee+turvetietoa%26%2334%3B/thread.jspa?threadID=238872&tstart=0 |
|
Takaisin alkuun |
|
|
mehtään Kanta-asiakas
Liittynyt: 21 Tam 2009 Viestejä: 1385
|
Lähetetty: 19.04.2010 16:55 Viestin aihe: |
|
|
Propagandaa tuo Sulkavankin kirjoitus tavallaan on, mutta tärkeää että asioista tuodaan esille eri näkökulmat, muuten päätökset tehdään väärien perusteiden mukaan.
Vapo on tavallaan oikeassa verratessaan turvetuotantoalaa kaikkeen turvemaahan, mutta on välttämätöntä myös kertoa että tästä 98% "jäljelle jääviä" soita on suurin osa jotain muuta kuin luonnontilaista avosuota.
Myös se on hyvä tietää ettei soita ole käytetty tasaisesti ympäri maata tai tasaisesti eri suotyyppejä.
Kun Vapon tilaamassa kyselyssä oli ihmisten keskivertoveikkaus turvekäytössä olevasta suoalasta ollut 20%, niin täytyy miettiä tajusivatko vastaajat että ne talousmetsärämeet yms. olivat myös turvetuotannon ulkopuolelle jäänyttä suota.
Vapon propagandasivuillakin todetaan suoraan että suojelua tulee selvästi lisätä, mikä on toki mielenkiintoinen ja positiivinen asia. Oletuksena Vapolla kuitenkin lienee paitsi imagon kiillotus, myös se että osa luonnontilaisen kaltaisista soista jää kuitenkin turvetuotantoon, vaikka osa tullaankin suojelemaan. "Moraalittomana" yrityksenä heille kai on oikeus ajaa tälläistä asiaa, mutta seurauksia olisivat mm:
-Lähiluontokohteiden väheneminen maaseudulla ja maaseutukaupungeissa.
-Hiilidioksidipäästöjen lisääntyminen, soihin sitoutuneen hiilen vapautuminen, hiilen sitoutumisen loppuminen / väheneminen
-Haitat vesistöille, kalastolle, ravustolle, virkistyskäytölle
-Tiettyjen eläinlajien väheneminen, populaatioiden pirstoutuminen jne.
Näistä taas seurauksina harrastusmahdollisuuksien kapeneminen, tuleva ennallistamisen tarve(valtion rahoin), kulut tukiin ja päästökorvauksiin.
On siis varsin kyseenalaista voisiko turpeen nostaminen luonnontilaisilta / sen kaltaisilta soilta olla yhteiskunnan edun mukaista, varsinkaan pitkällä aikavälillä. Yksittäisten ihmisten lyhyen ajan etujen mukaista se varmasti olisi.
Turpeen uusiutuvuus vasta mielenkiintoinen väite onkin. Vapon propagandasivut yrittävät päästä pälkähästä väittämällä ettei uusiutuvuutta pystytä määrittelemään. Mielestäni asia on kuitenkin aika selkeä. Jos turvetta käytetään niin että luonnon monimuotoisuus ei vähene(vaikkapa maakuntatasolla), ihmisillä säilyy joka puolella mahdollisuus suoharrastuksiin ilman pitkiä ajomatkoa(suhteessa alkuperäisiin etäisyyksiin soista) ja turvetta riittää aina vain (vaikka seuraavat 50.000 vuotta), on homma kestävää.
Idioottikin saattaisi tajuta ettei homma tällä hetkellä pelaa näin. Käytettyjä soita ei palauteta uutta turvetta kasvamaan, ja käyttö on jo nyt niin kovaa että turve loppuisi ennenkuin nykyiset alueet olisivat kasvaneet takaisin turvesuomittoihin.
Lisäksi ojitukset, turpeennosto jne. yhdessä vähentävät turvetta enemmän kuin sitä kasvaa. Vapo tosin väittää toista, ja tähän asiaan saisi jokin Ylen asiaohjelmista perehtyä kunnolla.
Vanha uutinen turpeen vähenemisestä:
http://yle.fi/uutiset/luonto_ja_ymparisto/article379542.ece
Henkilökohtaisesti toivon että lainsäädäntöä tiukennettaisiin niin että lähinnä jo valmiiksi täysin ojitettuja soita ja muita luonnonarvoiltaan selvästi vähämerkityksisiä soita otettaisiin turvekäyttöön. Vesistöjen suojaamiseen pitäisi kehittää entistä parempia keinoja ja valvoa että työt tehdään oikein. Kun tälläiset suot loppuvat tai niitä ei kannata enää kaivaa, on turvealan loppu käsillä...
Ja meidän kaikkien olisi opittava lämmittämään kämppämme vähemmällä energialla, puuhattava säästeliäämmin sähkölelujemme parissa ja mietittävä tarkemmin milloin ja mihin milloinkin ajelemme.
Ja ylipäätään otettava enemmän vastuuta tulevaisuudestamme.
Keskustelua Hesarin jutusta:
http://www.hs.fi/keskustelu/%26%2334%3BValtionyhti%F6+Vapo+v%E4%E4ristelee+turvetietoa%26%2334%3B/thread.jspa?threadID=238872&tstart=0&sourceStart=0&start=20 |
|
Takaisin alkuun |
|
|
mehtään Kanta-asiakas
Liittynyt: 21 Tam 2009 Viestejä: 1385
|
|
Takaisin alkuun |
|
|
mehtään Kanta-asiakas
Liittynyt: 21 Tam 2009 Viestejä: 1385
|
|
Takaisin alkuun |
|
|
Nile Kanta-asiakas
Liittynyt: 14 Lok 2007 Viestejä: 923
|
Lähetetty: 27.04.2010 22:51 Viestin aihe: |
|
|
7 vuotiaana näin ensimmäiset riekot (3kpl) mökin nurkalta alkavalla suolta ensimmäisillä hiihto reissuilla ukkini kanssa. Sen koomin en riekkoja ole tavannu pitäjän alueelta. Osa suosta ojitettiin 60-luvulla ja omistaja oli päättänyt istuttaa petäjää 1/3 alueelle suosta, joka oli kokonaan aavaa. Hölmöläisten touhulta kuullostaa istuttaa suolle petäjää . Nykyään petäjät ovat kitukasvuisia kaikki, mitkä joutais kaataa kaikki pois ja laittaa suo luonnonvaraiseen kuntoon. Nykyisin puolet suosta omistaa vapo. |
|
Takaisin alkuun |
|
|
mehtään Kanta-asiakas
Liittynyt: 21 Tam 2009 Viestejä: 1385
|
|
Takaisin alkuun |
|
|
mehtään Kanta-asiakas
Liittynyt: 21 Tam 2009 Viestejä: 1385
|
|
Takaisin alkuun |
|
|
mehtään Kanta-asiakas
Liittynyt: 21 Tam 2009 Viestejä: 1385
|
Lähetetty: 03.06.2010 13:04 Viestin aihe: |
|
|
http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=359808&lan=FI
Turpeen energiakäytön ilmastovaikutukset verrattavissa kivihiilen käyttöön
"Tavallisimmilta turpeenottoalueilta otettu turve aiheuttaa energiatuotannossa samaa luokkaa olevan ilmastovaikutuksen kuin kivihiilen käyttö. Asia on nyt varmennettu suomalaisten tutkimuslaitosten tekemässä energiaturpeen elinkaariarviointeja koskevassa kriittisessä arvioinnissa.
Suomen ympäristökeskus, Ilmatieteen laitos, Itä-Suomen yliopisto ja Kuopion Geologinen tutkimuskeskus arvioivat ympäristöministeriön toimeksiannosta kriittisesti Suomessa (VTT, METLA, HY, JoY 2007) ja Ruotsissa (IVL 2004, 2008) aiemmin tehdyt energiaturpeen elinkaaritutkimukset. Tämän arvioinnin perusteella on nyt muodostettu uusimman tiedon mukainen käsitys energiaturpeen ilmastovaikutuksista"
...
jatkuu
... |
|
Takaisin alkuun |
|
|
mehtään Kanta-asiakas
Liittynyt: 21 Tam 2009 Viestejä: 1385
|
Lähetetty: 05.06.2010 13:37 Viestin aihe: |
|
|
Ympäristöministeriön kansliapäällikkö kirjoittaa blogissaan seuraavaa:
"Lupavirastojen ympäristövastuualueiden johtajat toivoivat ministeriöltä selkeää linjausta turvalupien käsittelyyn. Valtioneuvosto on tosin jo toissa vuonna linjannut valtakunnallisen alueidenkäyttötavoitteiden yhteydessä, ettei luonnontilaisia soita tule enää ottaa turvetuotantoon. Kaavoituksen keinoin asiaan voi kuitenkin vaikuttaa vasta pitkällä aikavälillä. Ympäristöjohtajien mielestä ministeriön selkeää linjausta nykytilanteesta olisi tarvittu tässä ja nyt, kun sadat lupahakemukset odottavat ratkaisua eri puolilla maata lupavirastoissa. Johtajien toive on aiheellinen. Ministeriön on ainakin syytä tarkastaa tilanne, antaako nykyinen lainsäädäntö riittävästi tukea luonnonvaraisten soiden säilyttämiseen turvetuotannon ulkopuolella."
http://pokanmietteet.blogspot.com/
Eli kauniista puheista huolimatta käytännössä on suuria ongelmia ohjata turvetuotantoa luontoarvonsa menettäneille soille. Suuria vahinkoja syntyy jos muutoksen tapahtumista täytyy odotella vuosia. Kenties olisi syytä olla yhteydessä ympäristöministeriin... |
|
Takaisin alkuun |
|
|
|
|
Et voi kirjoittaa uusia viestejä tässä foorumissa Et voi vastata viesteihin tässä foorumissa Et voi muokata viestejäsi tässä foorumissa Et voi poistaa viestejäsi tässä foorumissa Et voi äänestää tässä foorumissa
|
|