Metsäkanalintujen rauhoitukset 2010

[Vilperi]

Laitetaas vähän tulta munille vieläkin!
Mulla oli itsellä mahdollisuus seurata lähialueitten riistaedellytyksiä metsäkanalintujen osalta 70 alusta 90 luvun alkuun asti Uudellamaalla sijaitsevan Nuuksion kansallispuiston ja sen samaisen ylänköalueen koillispuolella sijaitsevan jatkeen alueella; kun nuuksiossa alkuvaiheessa vielä vähemmän hakattiin metsiä, niin kalareissujen yhteydessä näitä lintuja läks sitten maastosta liikenteeseen ja metsonkelekin säikäytti allekirjoittanutta kohtuu usein. Samoin näillä "omilla" mailla!
80 luvun alussa alkoivat sitten molemmat osapuolet tekemään näitä aukkohakkuita ensin täällä "omilla" alueilla ja silloin läks samassa yhteydessä marja ja sienimaastot ja horsma, ruoho ja vadelma tuli vuosien saatossa tilalle. Linnut siirtyi nuuksion puolelle, kunnes siellä alettiin sama talkoo!! Onneks muutin pois alueelta 90 luvun taitteessa, joten ei pahemmin ole tarvinnu itteään kiduttaa ja käydä katsomassa noita raiskattuja alueita.
Hele-vetti jos kurrekin on jo paljasperseinen noilla alueilla kun kannonnokkaa joutuu kuluttamaan, niin onko ihme ettei ole lintuja!??

Metsästyksestä noilla alueilla ei tarvinnu edes paljoa höpistä kun pyy oli sallittu ja teeri maks. 10 päivää kauden alussa!
_________________

[Uke]

Kyllä ne on sitten etelän mettälinnuilla aikalailla erillaiset elinympäristöt ja elämäntavat kuin täällä Kainuussa, eli keskisessä suomessa.

Kyllä jos minun pitää mettälintu maastot näiltä main laittaa paremmuus järjestykseen niin kulukureitit menee ensimmäisenä taimikoihin ja niitten reunoille. Sitten aukkojen reunojen, soitten (myös ojitettujen) reunojen, nuorten kasvatusmettien ja ylipäätään kaikkien erilaisten metsikkökuvioiden jamoja mukaillen. Ihan viimesimmässä häässä pakon eessä mennään sitten niihin vanahoihin, kirveen koskemattomiin mettiin, yleensä kävelemään aikalailla tyhjää. Tai no, se vanaha homenokka tai sen akka siellä saattaa isossa puussa kiikkua, mutta sekin on helepompi napata sieltä ison metän ja taimikon jamasta.

Saattaskohan se olla niin, että niillä mettämiehillä jotka ovat aikanaan tottuneet pyytämään lintunsa vanahoista (isoista metistä) tuntuu jopa muita enemmän siltä, että lintuja ei oo? Siitä yksinkertasesta syystä, että linnut on jo aikaa sitten siirtyneet PAREMMILLE asumasensseille taimikoihin ja nuoriin mettiin. Nyt sitten tuntuu, että linnut on loppu kun niitä ei enää vanahoista metistä löyvykkään niin ku 50-luvulla? Samaan aikaan ei sitten viititä, eikä jakseta lähtä tarpomaan sinne, missä niitä lintuja oikeesti on näinä vuosina. Onhan se palijo mukavampi kävellä välijässä metässä kankaalla kun työntyä johonkin risukkoon tai suonlaita rämelikköön...

Sitten samaan aikaan kun naapurin Simppa kehuu saaneensa niin ja niin monta lintua aletaan v*tutuksissaan puhumaan ja puuhaamaan rauhotuksia ja rajotuksia. Ihan sen takia ku ne p*rkeleen poijankoltiaiset tapaa ne vähätkin. Eihän lintuja VOI olla pyyettäväksi asti ku ei oo niilläkään huippu sensseillä missä niitä oli ennen tehomettätaloutta vuonna kivi ja kilpi!

[Vilperi]

Uke: Vilkuiles niitä maisemias sillä silmällä, että missä on varvikkoa maastossa, niin niiltä tai niiden lähialueilta löytyy myös linnut; yksinkertainen yhtälö: Missä ruokaa alkusyksystä, niin sieltä löytyy myös linnut ja jokainen linnustaja tietää tämän asian pelkästään jätöksiä kattomalla; mustikka-aikaan niin teeren kuin metsonkin jätöksissä on selvästi havaittavissa sama väri ja kun puolukka alkaa kypsymään, niin väri vaihtuu!!
Näissä aukkohakkuupaikoissa ei ole sitä varvikkoa jäänyt jäljelle, joten satunnaisesti sieltä voi jonkun linnun löytää, mutta harvassa ovat sen "monimuotoiseen metsään" verrattuna.
_________________

[spu]

mää luulen että luonteenpiirteenä KATEUS ei ole se syy minkä vuoksi olen sitä mieltä et ton kuvastuksen vois lopettaa.(olen kerran laittanut kuvat puuhun v,93)ja kyllä siitä selvisi mikä toi pyyntimuodon teho on.(aamun saalis 2 teertä,ja 3nen jätin ampumatta)ja vois kai sitä kuvastaa tulevanakin syksynä mut teen siitä pikkasen haastavampaa.mutta palatakseni siihen ihmisluontoon niin toinen piirre on AHNEUS ja se ajattelu et jos minen sitä ammu niin joku muuhan sen tappaa tai et eihän nää ampumalla lopu.

[Lahtinen]

[Uke]

Vilperi: oon kyllä yleensä jattäny nuitten p*skojen ja lillukanvarsien kattelun vähemmälle ja selevitelly sen ajankohdan ruokailupaikat ja elinalueet parilla "apurilla" ja ihan omin jaloin kulkemalla. Toki, nuistakin merkeistä apua on, mutta kylläpä ne paikat on jo aikahyvin tiiossa syksyn kulun mukaan muutenkin.

Aukkojakin on monenlaisia. Ymmärrän toki, että etelämpänä ongelmana on rehevästä maapohjasta johtuva heinittyminen ja huomattavasti voimakkaampi vesottuminen. Täällä seuvulla en pijä aukkoja ollenkaan niin pahana metästyksen kannalta ku mitä näitä palstoja lukemalla äkkiä saa kuvan. Aukot on hyviä latvalintu senssejä ja niitten reunat aina otollisia ottipaikkoja maastosta riippuen. Muutaman vuojen kuluessa taimikko nousee ja normaalitapauksissa kun se alakaa olemaan tuommosta 3-5m niin paikka onkin jo todellinen pelialue. Ainakin huomattavasti parempi kuin se entinen vanaha mettä.

Näkymä on tietenkin luonnon mettää rumempi ja se mahtaakin olla osalla porukkaa suurin itkun ja porun aihe. "Virkistys arvot" kärsii. Toisillehan se luonnossa reippailu hienoissa maastoissa on tärkein osat tätä harrastusta, saaliista viis. Mutta eikö sitä sitten voi mennä vaikka kävelemään nallipyssyn kanssa kansallispuistoihin jos saaliille on ihan sama ja maisemat v*tuttaa?

Aatelkaapa vaikka kalastuksen puolelta. Melekosia on ne saaliit joita vedetään erilaisista lauhdevesialtaista ja voimalaitosten ylä- ja ala-kanavista. kalakanta on sopeutunut vallitseviin olosuhteisiin ja pyytäjät sen mukana. Toki itteäkin harmittaa pohjosen valjastetut joet ja niitten entisaikaset kalastusmahollisuuet, mutta ei se nyyhkyttäminen niitä takasin tuo ja kalaa tulee edelleenkin. Pikkusen eripaikoista ja eri konsteilla.

[Koiramies]

[Vilperi]

Uke: Kuis siellä teidän hakkuualueilla on käynyt varvikolle, kun ainakin täällä etelämmässä ne on hävinneet ja linnut sen myötä ja sitä "satoa" ollaan saatu niittää jo kolmisenkymmentä vuotta metsästyskieltojen muodossa!?
Kun harvakseltaan tulee sieni tai marjareissuilla käytyä noissa "tunnetuissa" maastoissa, niin niillä sitten näitä harvalukuisiksi käyneitä metsäkanalintuja vielä tapaa.
Jotenkin esittämäsi yhtälö ei toimi allekirjoittaneen kokemuksen perusteella; elukat tarvitsevat ravintoa ja ne hyödyntävät näitä varvikkoalueita syönnöksellään, joten alueellasi pitäisi olla myös näitä varvikkoalueita niiden aukkojen vastapainoksi, koska mun kokemuksen mukaan aukoilta ensimmäiseksi häviää se varvikko liiallisen valon seurauksena. Ne kuivuu yksinkertaisesti!
Tää armas maamme on biotoopeiltaankin jakaantunut moneksi, joten se mikä on havaittu etelässä ei välttämättä toimi pohjoisemmassa, mutta perusasiat tuskin mihinkään muuttuu!? Ravintoa pitää olla saatavilla ja esim. metsäkanalintujen osalta tämä tarkoittaa sitä, että mustikkaa, puolukkaa ym. muita marjoja on saatavilla syksyllä ja nämä elukat ovat siten tavoitettavissa syönnöspaikkojen lähistöltä.
_________________

[Lahtinen]

Mielenkiintoista.

Itse olin ensimmäistä kertaa lintuhommissa Satakunnassa oman seuran alueella joskus vuonna 1980-81, tuolloin oli ne “hullut vuodet” ja tavaraa aivan käsittämättömän paljon.

Tuon jälkeen on menty metsorauhoituksin ja seuran kahden teeren kiintiöllä vuosia.

Tämä taitaa olla ensimmäinen “valtion puolelta” tuleva käytännössä likimain totaalirauhoitus metsäkanalinnuille oman seuran alueelle.

Kuka korvaa, kun drillingin takaisinmaksuaika venyy oleellisesti

[Uke]

Vilperi: Selevähän se on, että aukoilla aluskasvillisuus kärsii ja muuttuu karumpaan suuntaan MUTTA vain väliaikasesti. Taimikko kun nousee, niin aluskasvillisuuskin palaa pikkuhiljaa vesitalouven ja kasvupaikkatyypin edellyttämälle tasolle. Täällä pohojosempana suurin osa maista on jo valamiiksi kohtuu karuja puolukka tyypin maita ja valtaosa metistä männikkövaltasia jotka uudistetaan taas männiköiksi. Ehkä ero etelään tulee juuri siinä, että siellä on huomattavasti enemmän rehevämpiä kasvupaikkoja ja metät on puulajistoltaan monimuotoisempia.

Niin tehokkaaseen mettätalouteen ei täällä ainakaan oo päästy, että varvikkoa ja ruokapaikkoja ei linnuille metistä löytys vaikka "aukkohallituksen" puolella paikon aika karkeelta näyttääkin. Kyllä ne tirpuset sieltä ruokapaikkansa löytää, paikat saattaa vaan vaihella maiseman muutosten takia.

[Vilperi]

Jos väliaikainen mielestäsi on n. 20v, niin mikä ettei!
Mä olen tuota yhtä isohkoa hakkuuaukeaa seurannut jo tuon 20v, mutta ei ainakaan siellä ole varvikko mihkään parantunut. Se puustokin on sellaista keleen kitukasvuista seurakuntaa, että sahatavaraa siitä tuskin koskaan tulee. Joskus ennen hakkuita sieltä löyty niin marjat kuin sienetkin ja vajaat kymmenen vuotta hakkuiden jälkeen sieltä löytyi hyvin vadelmaa, mutta siihen se sitten jäikin! MURR!
Ei oikein tainnu tuolloin olla jälkihoito hallinnassa; istutetut männyntaimet kävi hirvet latvomassa ja muutenkin istutus tais olla huonosti hoidettu kun vieläkin on melkein pelkkää aukkoa kyseinen alue.
No, se siinttä ja jospa joku mettäammattilainen joskus sitten älyäis tuon vanhan kansan tavan että poistetaan vain niitä isompia puita tarpeen mukaan ja jätettäis se pienempi puusto rauhaan jolloin se pohjakasvillisuuskin säilyisi.
_________________

[kirpa]

Ei ne tuota Vilperin mallia edes mieti. Vasta väittelin ison metsäyhtiön ostoinssin kanssa ja tuntu että tuolla syrjempänä ei yksittäisen mettänomistajan kannata tehdä maltillisia harvennuksia, koska yhtiö ei tule hakemaan kovin pieniä kuormia. Tähän esitin vastaväitteen, että onko maaisännät niin riitasta porukkaa, ettei niillä onnistu mettien harvennus samaan aikaan isommalta alueelta. Eli niitä pienempiä kasoja ois samoilla seuduilla useita, niin moto tilattas alueelle vaikka koko talveksi. Vastauksena oli silmien pyörittelyä ja mullistelua.
_________________
Miksi tyytyä 6-packiin kun mäyriskin on olemassa

[Vilperi]

Ellen nyt ihan väärin muista, niin eikös takavuosina ollut joku lakikin siitä, että ellet suosiolla anna lupaa aukkohakkuulle, niin et sitten kaada puutakaan siitä metsalueestasi!?
Perusteluna jotain tyyliin; ei kannata yksittäisiä puita korjata, metsän pitää uudistua jne.

Jotenkin mä ymmärrän vielä nuo kuusikkovaltaiset "korvet" joissa aluskasvillisuus on luokkaa sammal, mutta nämä monimuotoiset metsät joissa sitä varvikkoa on ja se tuottaa marjojen ja sienien muodossa sekä ihmisille että luontokappaleille ravintoa, niin miksi ne pitää raiskata tämän tehokkuuden nimissä!?
Eikös tuolla pohjoisessa ole myöskin aika hyviä esimerkkejä tästä tehokkuusajattelusta kun porojakin jo joutuu aitauksiin ruokkimaan kun sammaleet on tuhoutunut metsätalouden myötä?
_________________

[Lahtaaja]

Uke:n viesteihin se +1. Yleensä sitä puolukkaa ja mustikkaa löytyy eniten aukkojen reunoilta, soiden ja taimikoiden reunoilta enemmän mitä sieltä luonnontilaisen kankaan keskeltä. Monesti siellä ei ole marjaa nimeksikään. Poikkeuksia toki on, mutta pienialaisia useinkin. Nämä toki linnuille kelpaa.

Eikä avohakkuualalle puolukan kasvamiseen tarvita kuin sen kymmmenisen vuotta, ei aina sitäkään. Riippuu siitä minkälainen lähtötilanne ja maapohjan kasvillisuus on.
Mustikan kasvaminen vie sitten hieman enemmän aikaa.

[Vilperi]

Pakko mun on kait "hyväksyä" noiden viisaampien vastaukset vaikka tuo seuraamani hakkuuaukea ei puollakaan näitä väitteitä!?
_________________