Teeritutkimusta

[pekkis]

Löytyi mielenkiintoista asiaa teeristä.

[hilipata]

Paremmalla resoluutiolla löytyy myös täältä.
http://www.mhy.fi/paijathame/kotimetsa/fi_FI/index/_files/83555639880139900/default/kotimetsa_2_10_naytto.pdf

[masix]

Hieman off topic, mutta miten teidän seuroissanne huolehditaan teerikannoista? Rauhoittamiset koskee lienee lähinnä näitä etelän metsästysseuroja. Esim. meidän seurallamme on rajoitus 3 kukkoa/metsästäjä perustuen siihen, että yksi kukko voi hoidella useamman kanan. Tästä artikkelista kuitenkin ymmärsin, että vanhat kukot olisivat tärkeämpiä lisääntymistä ajatellen. Olen kuullut myös joskus aikaisemminkin saman väitteen. Onko aiheesta olemassa jotain virallista tutkimusta tai suositusta?
_________________
Koirien limusiini

[kytösavu]

Syyssoitimen rooli teeren pariutumisjärjestelmässä on hyvin suuri. Reviirin vaihdokset tapahtuvat pääosin syksyllä, ja huippukukoille
on olennaista tulla soitimelle aikaisin aamulla näyttämään reviirin omistajuutta. Nämä kukot ovat kaikkein alttiimpia metsästykselle. Pitäisi
kuitenkin muistaa, että juuri huippukukot ovat alueen teerikannalle avainyksilöitä: tutkimustemme mukaan elinvoimainen kukkojoukko
soitimella takaa alueen vetovoimaisuuden kanoille, jotka ovat puolestaan avainroolissa poikuetuotolle. Teeri välttää sisäsiitosta naaraan
levittäytymisen kautta, eli kukkojälkeläiset jäävät synnyinseuduilleen,
hyvin lähelle tai jopa samalle soitimelle kuin isänsä, mutta naarasjälkeläiset levittäytyvät jopa 20 km päähän synnyinseudultaan.
Kun ne kerran asettuvat aloilleen ensimmäisen elinvuotensa aikana, niin ne pesivät vuodesta toiseen samalla alueella. Pesäpaikat ovat vuosittain
jopa 100 m:n tarkkuudella. Soidin ei tarkoita pelkästään teeren tai metson keväistä pariutumisareenaa, vaan soidin on eläinkunnan yksi
pariutumissysteemeistä. Soitimia on niin linnuilla, hyönteisillä kuin nisäkkäilläkin.
Teeren soidin on tyypillisesti avoimella paikalla, esimerkiksi avosuolla, turvesuolla, pellolla tai järven jäällä. Kukot puolustavat muutaman
kymmenen neliömetrin kokoista reviiriään aktiivisesti
lähes koko talven ajan. Teeren reviirin koko on pieni verrattuna
metson reviiriin, joka voi olla jopa usean neliökilometrin kokoinen, ja joiden risteyskohtaan itse soidin sitten muodostuu.
Teeren soitimella tilaa saavat kauniit ja rohkeat. Yksi kukko, tai soitimen keskustan alueella reviiriään puolustavat kukot, saavat suurimman
osan kaikista paritteluista. Tyypillisesti paritteluhuippu ajoittuu vappupäivän aamuksi – jos haluat nähdä.
Valtakukot puolustavat reviiriään kiivaasti samoissa paikoissa! Jos
metsästys kohdistuu liikaa reviirillisiin huippukukkoihin,
kasvaa sisäsiitoksen riski, koska nuoret kukot valtaavat luonnottoman aikaisin reviirin huippupaikalta, ja kanat voivat tällöin vahingossa paritella
jopa oman jälkeläisensä kanssa.
Kukin metsästysseura tai maanomistaja voi siis suhteellisen helposti vaikuttaa paikallisesti teerikantaan säilyttämällä soitimen elinvoimaisuuden.
Heli Siitari

Teeri on metsän reunojen laji. Se ei siis ole riippuvainen esimerkiksi vanhan metsän määrästä reviirillä, sillä sen soidin vaatii avoimen ympäristön, eikä pesäpaikka sijaitse synkässä kuusikossa. Avoin
soidinpaikka takaa sen, että sen pahin luonnollinen vihollinen, kanahaukka, ei pääse yllättämään sitä helposti. Teeri pesii mielellään nuoressa metsässä. Pesä on useimmiten aukon ja kehittyneemmän
metsän reuna-alueella. Heinittynyt aukko on loistava paikka pikkujyrsijöille ja samalla ketun parasta saalistusaluetta.
Tällaisten alueiden kanalintujen pesät joutuvat usein siis ketun saaliiksi. Kettukanta on ollut nousussa, mutta nyt on näkyvissä merkkejä, että kehittyvä ilveskanta voisi rajoittaa ketun levinneisyyttä, ja
itse asiassa purkaa ketun teereen kohdistuvaa saalistusta.
Toki ilveskin teeren nappaa, esimerkiksi talvella kiepistä, mutta näyttää silti, että ilveksen ilmestyminen on paikoin positiivisesti vaikuttanut kanalintukantoihin. Luonnon tasapaino eheytyy.
Parasta soidinpaikan hoitoa on säästää huippukukot metsästykseltä. Teeret ovat uskollisia soidinpaikoilleen vuosikymmeniä. Mitä enemmän reviirillisiä kukkoja alueella tavataan, sitä enemmän lisääntyviä naaraita alue houkuttelee. Monesti soidinpaikka on avosuo. Soiden ojitus ja metsittyminen ovat todellisia uhkia paikalliselle teerikannalle. Jos soitimen haluaa säilyvän elinvoimaisena, olisi kukkojen säästämisen lisäksi huolehdittava soidinpaikan avonaisuudesta. Jos suoalueella tiedetään olevan teeren soitimen, tulisi soidinpaikkaa hoitaa siten, ettei siihen pääse muodostumaan mielellään lainkaan puustoa. Tilaa tulisi olla myös reviirien ulkopuolella, jottei kanahaukka saisi hyviä kyttäysasemia lähipuustosta. Tämä tarkoittaa nimenomaan sitä, että suoalueella sijaitsevaa soidinpaikkaa pidetään puuttomana – ei sitä, että hakkuuaukko, jolla soidin voi myös sijaita, pyrittäisiin pitämään aukeana!
Suoalueiden tupasvilla ja karpalot ovat teeren ruokavalioon kuuluvia kasveja, joista teeret saavat monipuolisesti ravintoaineita.
Teeret ruokailevat mielellään myös koivun urvuilla hyvinä siemenvuosina. [i]Hyvän soidinpaikan läheltä löytyy
usein roteva koivikko, josta talviparven löytää ruokailemasta.
Ojitus on surma kanalinnun poikasille erityisesti sateisina kesäkuukausina. Jos ojissa on kuoriutumisen aikaan kesäkuussa vettä, se lisää hukkumiskuolema riskiä. Kuivina kesinä ongelma on vähäinen. Myös mustikan osuutta teeren, ja yleisemmin kanalintujen
poikasmenestykseen, on tutkittu. Riista- ja kalatalouden
professorin Harto Lindënin mukaan mustikka tarjoaa kanalinnun poikasille suojaa ja ravintoa. Mustikan peittävyys onkin huolestuttavasti pienentynyt viimeisten vuosikymmenten aikana Suomessa.
Tähän voitaisiin vaikuttaa metsän käsittelytavoilla. Varvuston
säilyttämiseen tulisi kiinnittää erityishuomio.
Heli Siitari
_________________

[Juego]

Juuri tuostahan sitä oon koittanu minäki jankata jo syksystä toiseen, mutta porukka vain "säästää ruskeita lintuja"
_________________

[Kylmä-Mika]

RRRRkeleen kanahaukka tänään lenteli talon päällä korkealla....

Pe aamu tehtävä töissä sisään että kerkeää käydä pari teertä rokottamassa
_________________
Kertalaakiyhdistys

Team 45-70 #1181

[Lyrurus]

Vähän ilkeä juttu sanoa, mutta: Tyyppiesimerkki siitä, millaiseen tieteeseen induktiivinen pystymetsästä aloitettu tiedonkeruu johtaa. Kokoelma itsestäänselvyyksiä, latteuksia ja virheellisiä korostuksia.

Mutta vakavasti puhuen: Eikös ihan ensimmäisenä pitäisi esittää tutkimusongelma? Siis: Miksi on niin, että ...? Tai: Miksi ei ole näin, vaikka ...?

Ilman mitään kunnollista ajatusta tuollainen massiivinen tiedonkeruu on yhtä tyhjän kanssa.