Kanahaukka

[poikamehto]

ompa tuota tullu muutamat haukan tappamat/syömät meton roippeet nähtyä että kyllä se niitäki saa tapettua.. http://varrio.blogspot.com/ tuolla näkkyy olevan maininta tuoreesta tappauksesta.

[vesperado]

Se ettei tunnista kanahaukkaa, ei tietenkään tarkoita sitä, että olisi asiantuntematon. Eikä sekään, että on " viherpiipertäjä" tarkoita että on Umpipöljä.
Monesti metsästäjät ovat kuitenkin valmiita teilaamaan lintuharrastajan tai viherpiiperön mielipiteen, ihan vaan pereiaatteen vuoksi.
Lähinnä ihan mielenkiinnosta kysyin, koska itse en ole nähnyt kanahaukan saavan teertä, vaikka variksia ja lokkeja olenkin sen nähnyt saavan.
Moni metsästäjä varmaan suhtautuisi kanahaukkaan eritavalla, jos sen tiedettäisiin syövän ainoastaan variksia eikä metsästäjille kuuluvia kanalintuja.

[poikamehto]

[GraaviSupi]

[Rastinsahi]

[timpa]

kyllä kait jokanen metästäjä tietää mitä tekee ku haukka metällä vastaan tulee. se on vaan asia jota tuskin kannattaa netisä spekuloida sen enempää.
_________________
perämeren jatkari RY.

[olba84]

Taas sarjassa olennainen topicci.
Toinen ampuu toinen ei. Se ei tällä p@skan jauhannalla parane.
Rahtinsahilta mahtava toi nimi vertaus.

[Turisti]

Niin, Ruotsissa kanahaukka on duvhök nimellä ja duv tarkoittaa kyyhkyä, mutta oiskohan liian sivistynyt vaatimus että niin laajalti vois ymmärtää..

[nomadi]

Vaikka tämä kirjoittelu on nyt vähän karannut alkuperäisestä aiheestaan, kerronpa millaisia havaintoja minulla on kanahaukan toiminnasta.
Monessakin yhteydessä on kirjoiteltu, että kanahaukka itse asiassa auttaa metsäkanalintuja pyytämällä variksia, korppeja ja harakoita. Enpä ole juuri koskaan löytänyt maastosta haukan tappamien em. haittalintujen jäännöksiä. Teerien ja riekkojen jäännöksiä, höyhenkasoja ja luurankoja sitävastoin löytyy tämän tästä. Kun miettii vielä sitä, että kuinka pieni osa näistä jäännöksistä sattuu kulkiessa kohdille. Täytyy niitä olla maastossa tosi paljon.
Meilläpäin ainakaan ei kairoissa korppia lukuunottamatta muita haittalintuja lentele. Haukkoja siellä näkyy lentelevän tämän tästä.
Jos teeriä kuvastaessa vähintäänkin yhtenä pyyntiamuna neljästä... viidestä kanahaukka on käynyt kuvien kimppuun. Kertoo kai sekin, että mitä kanahaukat saalistavat. Omaisuuttaan joutuu välillä puolustamaan aika kovillakin otteilla...

[mehtään]

[mehtään]

[mehtään]

Tietoa enkuksi.
Vähän pienemmistä prosenteista puhutaan näissä, kuin tuossa viimeisessä riekkotutkimuksessa. Varmaan halutaan lisätutkimuksia jotta selviää onko aiemmat luvut aliarvioita, vai onko riekkotulos vain ajasta ja paikasta riippunut ääritulos.


"Predation impact of the breeding goshawks on grouse varied from 7-32% during the breeding season (highest for willow grouse, lowest for capercaillie) (Tornberg 2001). On average, goshawks took 7% of grouse chicks; on annual basis breeding birds took 2-24% and when floaters were included 4-42% from the August grouse population. Goshawk’s share of the total mortality was estimated to be 32% of willow grouse, 9% of black grouse males, 17% black grouse females, 7% of capercaillie females, 20% of hazel grouse and 6% of grouse chicks of all species (Tornberg 2001)."


RECONCILING GAMEBIRD HUNTING AND BIODIVERSITY
http://digital.csic.es/bitstream/10261/8261/1/wp3-background.pdf

Birds of prey as limiting factors of gamebird populations in Europe: a review
http://www.cebc.cnrs.fr/publipdf/2005/VBR80.pdf


Pattern of goshawk Accipiter gentilis predation on four forest grouse species in northern Finland
http://www.wildlifebiology.com/Downloads/Article/342/En/7_4_tornberg.pdf

http://www.ornisfennica.org/pdf/vol84-1/3Tornberg.pdf



Myös varislintujen määrät ovat sen verran isot, että niiden pyynnillä voisi vaikutusta ollakin kanalintukantoihin. Tosin jos suurin osa on poikasia tai nuoria yksilöitä, tämä tietysti vähentää oletettavaa hyötyä. Mutta aihe on mielenkiintoinen.

[J-jorkki]

http://www.youtube.com/watch?v=-guV6tMw-kU
Taitavasti se menee.

[tetri]

Selvähän se on, että kanahavukankin saalistuskäyttäytyminen vaihtelee ympäristötekijöiden mukaan.
Esimerkiksi Etelä-Savossa kuuskytluvulla tutkittu pesimäaikainen ravintojakauma sisälsi metsäkanalintuja yli puolet, loput varislintuja ja oravia. Ruohtissa samaan aikaan tehdyssä tutkimuksessa saalis jakautui tasan metsäkanalinnuista, rastaista ja varislinnuista.
"Omilla" maillani olen tavannut kanahaukan jäljiltä kanalintujen ja varislintujen lisäksi mm. palokärjen roippeet.
Rusakko näyttää ainakin täällä talvisin olevan kanahaukkanaaraalle mieluisa saaliseläin, josta riittää pitemmäksikin aikaa revittävää. Metsäjäniskin saa varoa nahkaansa, varsinkin turkinvaihtoaikaan.
Mehtäkanalinnuista kanahaukan syksyisen ruokalistan kärkipäässä näyttäisi olevan suht. kömpelö ja maastosta esim. koppeloa helpommin erottuva poikamehto.

[olba84]