Näytä edellinen aihe :: Näytä seuraava aihe |
Kirjoittaja |
Viesti |
vekev Kanta-asiakas
Liittynyt: 24 Jou 2016 Viestejä: 15775
|
Lähetetty: 28.02.2021 15:04 Viestin aihe: |
|
|
Sähköö vaan koiralle niin että viikon savu suittuu nahasta viikon. |
|
Takaisin alkuun |
|
|
Oskari Kanta-asiakas
Liittynyt: 15 Elo 2004 Viestejä: 4470
|
Lähetetty: 01.03.2021 08:29 Viestin aihe: |
|
|
Larsen kirjoitti: | Kait noi sähköpannat on tarkoitettu koulutuksessa oikaisemiseen ja laiskoille kouluttajille. En käytä koirani koulutuksessa nameja enkä kipua - vaan oikea-aikaista kehua. Jos koira ei toimi niin vian olen aina löytänyt peiliin katsomalla. Laiskuus koiran kouluttamisessa kostautuu. Vasta vuosien aikana olen oppinut kouluttamisen aikana nopean reagoimisen koiran tekemän virheen korjaamiseen. Harvassa on hyvät koirankouluttajat. Enpä taida tuntea yhtään. Eipä tuo koirille kivun tuottaminen nyt niin kovin iso uutinen ole. Tuhannet suomalaiset miehet ja naiset ovat syyllistyneet kivun tuottamiseen perhepiirissä vaimoilleen ja lapsilleen, joidenkin mielestä ihan vaan kasvattaakseen ja kouluttaakseen. |
Tai sitten on sellaisia ihmisä joilla ei ole ollut niitä vaativia koiria koulutettavana. Yleensä varsinkin somessa osataan, helposti kehutaankin,toki myös pahastellaan monia asioita.
Esim ollut ajokoira, runsas sorkkakanta, vahva viettinen koira. Aika hyvä kouluttaja saa olla. Tuollainen ominaisuushan pitäisi mahdollisimman nuorena myös koiralta saada opetettua pois mikä on ns kielletty,
On myös pieniä alueita, isoja teitä ja vaikkapa se jänöä ajava pysyy alueella, sorkkaa vievä naapurissa / mahdollisesti auton alla.
Ymmärrän tuon koulutuspannan, kunhan sitä oikein käytetään, noita alkuun on käyttäneet juurikin ne hyvät koirankouluttajat. |
|
Takaisin alkuun |
|
|
Sigamees Kanta-asiakas
Liittynyt: 09 Mar 2008 Viestejä: 11310
|
Lähetetty: 01.03.2021 08:33 Viestin aihe: |
|
|
rillan kirjoitti: | Kun pentu tulee kotiin niin sen kanssa aletaan leikkiä löytämis leikkiä, eli sitä aletaan ehdollistamaan johonkin hajuun. Esim jäniskoira. Viedään pihalle pupun tassu ennen pentua, muista koiran hyvä hajuaisti, älä sotke itseäsi siihen pupun hajuun. Kun pentu löytää tassun sitä kehutaan kovasti ja mielitellään jne. Seuraavassa vaiheessa pihalla on myös vaikka kauriin sorkka, kun pentu törmää tähän niin sitä moititaan ja ollaan muutenkin ei hyvä juttu moodissa.. |
Osa näitä suosii, itekin olen käyttänyt. Mutta jotenkin oma oletus tänään on, että se eläimen ajohaju, ja vaikkapa irtosorkka on kaksi ihan eri asia. _________________ Running target! |
|
Takaisin alkuun |
|
|
Oskari Kanta-asiakas
Liittynyt: 15 Elo 2004 Viestejä: 4470
|
Lähetetty: 01.03.2021 08:33 Viestin aihe: |
|
|
Valto. kirjoitti: |
Kyllä. Toki usein myös kyseiset henkilöt on kokeneita kouluttajia kyseisen rodun parissa. Väittäisin, että kyse on osittain myös siitä, että osaavat valkata itselleen ja omalla koulutustyylilleen sopivan linjan ja pennun. Jollain tyyli on karkeampi ja vaatii kovaluontoisemman aihion, joskus tyyli on pehmeämpi ja vaatii taas pehmeämmän aihion. Väitän että maailman historiassa on koulutettu melko paljon toimivia koiria varsin kovilla otteilla siinä missä pehmeilläkin keinoilla. Kuten Berkele aikaisemmin osuvasti sanoi, konstit koiraa myöden. Se jos joku saa jonkun rodun kanssa useamman koiran peräkkäin toimimaan naksuttimilla ja nakeilla, ei vielä tarkoita sitä että kaikki koirat saisi toimimaan samoilla konsteilla. Turhaa väkivaltaa en kannata missään nimessä, mutta on vaan iskenyt itselle vasten kasvoja, että on vaan olemassa koiria jotka vaatii kovempia otteita. Esimerkki näistä kahdesta edellisestä. Pystykorva otti nokkiinsa ja mökötti loppupäivän jos sille korotti ääntään. Tuo luupää seisoja ei korvaansa lotkauta vastaavasta. Ei niitä silloin voi kouluttaa samalla tavalla. Toinen vaati silkkihansikkaita ja toisen kanssa on oltava aivan eri malliin tiukkana. Toinen koira myös palkkaantuu aivan eri asioista kuin toinen. Esimerkiksi tuo karhukoira on aivan älytön herkkusuu ja palkkaantuu kaikesta syötävästä. Seisoja oli etenkin nuorena täysin välinpitämätön herkkuja kohtaan. Myös kehut oli jokseenkin yhtä tyhjän kanssa, mutta juokseminen ja taistelu oli kivaa. |
Juurikin näin ja ne henkilöt joilla on ollut helppo ja pehmeä koira, yleensä vasta 1 tai 2 koko uran aikana, paheksuvat helpommin ja tietävät kaiken, kovapäinen olisi sitten jo ongelmakoira |
|
Takaisin alkuun |
|
|
kalmo Kanta-asiakas
Liittynyt: 30 Tam 2006 Viestejä: 1648 Paikkakunta: Tampere
|
Lähetetty: 01.03.2021 10:21 Viestin aihe: |
|
|
rillan kirjoitti: | Ei ne koirat ole mitään koneita. Toisella onnistuu toisella ei. Se nyt on ainakin varma ettei mitään saavuta jollei yritä. Aika useasti samalla henkilöllä on toimivia koiria useita peräkkäin, sitten taas jollain ei toimi mikään koira. |
Erittäin hyviä kommentteja tämä ja edellinen. Samansuuntaisia havaintoja olen tehnyt reilun 30v ajalta koiran käyttötarkoitukseen ja korvien asentoon katsomatta, että toisille isännille ei vaan satu toimivaa koiraa sitten vahingossakaan.
Eikä siinä auta sähkö- tai piikkipanta jos vaan ei osaa. Ne on työkaluja ja jos esim ajoitukset kusee niin tulee vaan hämmentynyt koira ja enemmän vahinkoa. |
|
Takaisin alkuun |
|
|
joha Kanta-asiakas
Liittynyt: 23 Mar 2006 Viestejä: 134
|
Lähetetty: 01.03.2021 11:07 Viestin aihe: |
|
|
"Juurikin näin ja ne henkilöt joilla on ollut helppo ja pehmeä koira, yleensä vasta 1 tai 2 koko uran aikana, paheksuvat helpommin ja tietävät kaiken, kovapäinen olisi sitten jo ongelmakoira"
Reilun 30 vuotta mitä olen muutmien seisojien kanssa eläny ja nähny kokeissa kohtuullisen otannan kaikista mannermaisista, ei tule mieleen "pehmeää ja helppoa koiraa" pehmeä koirakin voi olla hyvinkin vaativa koulutettava jos ei asiaa ymmärrä. Kyllähän tuon voi välillä päätellä miten on koulutettu esim. nouto ja vesikokeissa, jotkut koirat tuo häntä heiluen iloisen näköisesti, toiset häntä koipien välissä niska kyyryssä. Ikävä kyllä seisojia koulutettu sähköllä ties miten pitkään, Junkkari kokeesta alkaen, jossa pitäisi saada luontaisia ominaisuuksia esille, mut ei, on pakko kaivaa niitä tuloksia konstilla millä hyvänsä. |
|
Takaisin alkuun |
|
|
Sigamees Kanta-asiakas
Liittynyt: 09 Mar 2008 Viestejä: 11310
|
Lähetetty: 01.03.2021 11:54 Viestin aihe: |
|
|
kalmo kirjoitti: |
Eikä siinä auta sähkö- tai piikkipanta jos vaan ei osaa. |
Mutta auttaa jos osaa? _________________ Running target! |
|
Takaisin alkuun |
|
|
Valto. Kanta-asiakas
Liittynyt: 20 Kes 2014 Viestejä: 3115
|
Lähetetty: 01.03.2021 12:02 Viestin aihe: |
|
|
joha kirjoitti: | "Juurikin näin ja ne henkilöt joilla on ollut helppo ja pehmeä koira, yleensä vasta 1 tai 2 koko uran aikana, paheksuvat helpommin ja tietävät kaiken, kovapäinen olisi sitten jo ongelmakoira"
Reilun 30 vuotta mitä olen muutmien seisojien kanssa eläny ja nähny kokeissa kohtuullisen otannan kaikista mannermaisista, ei tule mieleen "pehmeää ja helppoa koiraa" pehmeä koirakin voi olla hyvinkin vaativa koulutettava jos ei asiaa ymmärrä. Kyllähän tuon voi välillä päätellä miten on koulutettu esim. nouto ja vesikokeissa, jotkut koirat tuo häntä heiluen iloisen näköisesti, toiset häntä koipien välissä niska kyyryssä. Ikävä kyllä seisojia koulutettu sähköllä ties miten pitkään, Junkkari kokeesta alkaen, jossa pitäisi saada luontaisia ominaisuuksia esille, mut ei, on pakko kaivaa niitä tuloksia konstilla millä hyvänsä. |
Juuri tämän takia en itse uskalla metsästystilanteisiin sähköä ottaa mukaan ainakaan linnulle. Iso vaara näin osaamattoman käsissä, että tolskaa väärin ja saa vain vahinkoa aikaan. Itse en halua tuollaista häntä koipien välissä touhuavaa väkisin alistettua koiraa. Toimikoot vaikka vähän huonommin, kunhan homma on mukavaa molemmille. Itselle kuitenkin ehkä isoin nautinto metsällä on seurata kuinka koira nauttii tekemisestä. En ota riskiä että pilaisin sen ilon molemmilta.
Tuollaiseen yleiseen tottelevaisuuteen ja hallintaan voisin käyttää matalilla tehoilla. Eli käytännössä melkeen sama käyttäisikö sähköä vai värinää. |
|
Takaisin alkuun |
|
|
Harge Kanta-asiakas
Liittynyt: 16 Mar 2004 Viestejä: 1380
|
Lähetetty: 01.03.2021 13:31 Viestin aihe: |
|
|
Isot pojat on kertoneet että kovapäisenkin koiran kanssa toimiva keino on käyttää koulutuspantaa oikein. Nimenomaan niin että syy-seuraussuhde aukeaa koiralle eikä sähköä tarvitse juuri käyttää. Rakentuu kolmeen eri vaiheeseen käskyyn tai kutsuun, värinään ja sähköimpulssiin. Eli käsky voi olla paikka ja kutsu pilliin vihellys. Jos koira ei tuota tottele, tulee pantaan värinä ja edelleen jos ei-toivottu toiminta jatkuu, tulee lyhyt sähköimpulssi miedolla virralla ja jos edelleen jatkuu niin lyhyt sähköimpulssi voimakkaammalla virralla. Ajoitus äärettömän tärkeää. 1 tai 2 kertaa läpi tuo toimintaketju, niin voi jättää viimeisen osion pois ja ajan myötä myös toisen osion jolloin käsky tai pilli riittää. Olettaisin että helpottuu kun tuon tekee ekan kerran silloin kun koira ei ole riistalla ja täydessä työmoodissa.
Oma mielipide on se että koiria on hyvin moneen lähtöön ja koulutusmetodit koiran pääkopan mukaan. Aina ensisijaisesti itse pyrin palkitsemisen kautta kouluttamaan ja ehdollistamaan haluttuun toimintaan. Osalla toimii ja osalla ei niin hyvin. Mutta mielummin käytän kovempiakin keinoja kuin ammutan poromiehillä koiran tai juoksutan sen auton alle tms. |
|
Takaisin alkuun |
|
|
kalmo Kanta-asiakas
Liittynyt: 30 Tam 2006 Viestejä: 1648 Paikkakunta: Tampere
|
Lähetetty: 01.03.2021 14:34 Viestin aihe: |
|
|
Sigamees kirjoitti: | kalmo kirjoitti: |
Eikä siinä auta sähkö- tai piikkipanta jos vaan ei osaa. |
Mutta auttaa jos osaa? |
Ne voi olla oikein käytettyinä ihan toimivia apuvälineitä ei-toivottujen toimintamallien karsimiseen. En millään usko, että niitä olisi vuosikymmeniä huvikseen käytetty mm viranomaiskoirien koulutuksessa.
Hargelta tuossa erittäin hyvä ja asiallinen kommentti. Ja samoilla kriteereillä mennään, koulutuspannan käyttö on hyväksyttävää koiran henkeä vaarantavien toimintamallien karsimiseen. Ja sekin kannattaa ymmärtää koulutus- tai sähköpannasta, ettei se impulssi tarkoita että koiralla karvat käristyy ja tunkee IVOn osakkeita ulos silmäkuopista. Pienillä tehoilla panta tuottaa lähinnä napsahduksen, joka on enemmän heräte kuin kipua. Tiedän tämän vain ja ainoastaan siksi, että olen kokeillut kaverin pantaa itseeni. Koirillani ei toistaiseksi ole ollut sellaista ongelmaa jota olisi tarvinnut tai voinut sähköllä korjata.
Mitä tuolla taaempana viitattiin kova vs pehmeä koira, niin mielestäni termit on väärät. Pehmeä koira on oman kokemuksen vaikea ja v-mäinen koulutettava. Koiran halukkkuus ja kyky ottaa koulutusta vastaan menee enemmän viretilan hallinnan ja miellyttämisenhalun puolelle kuin pehmeyden / kovuuden. |
|
Takaisin alkuun |
|
|
Valto. Kanta-asiakas
Liittynyt: 20 Kes 2014 Viestejä: 3115
|
Lähetetty: 01.03.2021 15:32 Viestin aihe: |
|
|
Harge kirjoitti: | Isot pojat on kertoneet että kovapäisenkin koiran kanssa toimiva keino on käyttää koulutuspantaa oikein. Nimenomaan niin että syy-seuraussuhde aukeaa koiralle eikä sähköä tarvitse juuri käyttää. Rakentuu kolmeen eri vaiheeseen käskyyn tai kutsuun, värinään ja sähköimpulssiin. Eli käsky voi olla paikka ja kutsu pilliin vihellys. Jos koira ei tuota tottele, tulee pantaan värinä ja edelleen jos ei-toivottu toiminta jatkuu, tulee lyhyt sähköimpulssi miedolla virralla ja jos edelleen jatkuu niin lyhyt sähköimpulssi voimakkaammalla virralla. Ajoitus äärettömän tärkeää. 1 tai 2 kertaa läpi tuo toimintaketju, niin voi jättää viimeisen osion pois ja ajan myötä myös toisen osion jolloin käsky tai pilli riittää. Olettaisin että helpottuu kun tuon tekee ekan kerran silloin kun koira ei ole riistalla ja täydessä työmoodissa.
Oma mielipide on se että koiria on hyvin moneen lähtöön ja koulutusmetodit koiran pääkopan mukaan. Aina ensisijaisesti itse pyrin palkitsemisen kautta kouluttamaan ja ehdollistamaan haluttuun toimintaan. Osalla toimii ja osalla ei niin hyvin. Mutta mielummin käytän kovempiakin keinoja kuin ammutan poromiehillä koiran tai juoksutan sen auton alle tms. |
Vähän tämän tyyppistä toimintamallia hain tuolla aikaisemmin, kun puhin tuosta hallinnasta kaukaa ja mahdollisuudesta vaatia ehdotonta noudattamista. Että koiralle opetetaan asiat palkitsemisen ja ilon kautta. Koiralle myös opetetaan hyvin hellävaraisesti mitä panta ja sen aiheuttamat asiat tarkoittavat. Eli opetetaan ensin koiralle, että se värinä tai impulssi on isännän aiheuttama ja sen saa loppumaan tottelemalla isännän komentoa, joka on opeteltu jo aikaisemmin. Eli ei anneta koiralle seurausta ilman että koira on ensin opetettu mitä siltä halutaan ja mitä se rangaistus tarkoittaa sekä miten sen saa loppumaan. Myöhemmin sitten koiraa voisi tarpeen mukaan muistuttaa hellemmin tai kovemmin, että isännän käskyä on noudatettava eikä koira ole isännän ”käden ulottumattomissa” vaikka etäisyys kasvaisi. Uskon että oikein rakennettuna tuo mahdollistaisi aika paljon paremman hallinnan kovapäisille yksilöille tai muuten hankalille tapauksille.
Esimerkiksi oma koira palkkaantuu aivan suunnattomasti jahtaamisesta. Eli se näköpupun perässä juokseminen täysillä on parasta mitä koira tietää. Olen koittanut kaikki mahdolliset palkkaamis keinot, eikä vaan parempaa löydy. Ei sitä enää hukan jälkeen kiinnosta jäädä kovin pitkäksi aikaa selvittelemään, mutta se kilpajuoksu nyt vaan on parasta hupia ikinä. No miten tuon kitket pois palkitsemisen kautta? Koira on pienestä asti rakastanut tuollaisia jahtaus leikkejä ja mikäs siihen olisi näköpupua parempi leikkikaveri? Ei käy oikeen korvikkeena jos lihava ukko juoksee joku riepu kädessä ja on leikkivinään. Herkut ei kiinnosta yhtään ja kotiin lähtö tai kytkeminenkään ei tunnu tuovan toivottua tulosta. Toruminen tai muu vastaavakaan ei näy vaikuttavan ja kovin kovaa höykkyytystä en näe hyödylliseksi enää siinä vaiheessa kun koira palaa jo takaisin luokse. Käsittää pian väärin, että takaisin palaaminen olisi huono juttu.
Vaihtoehdot voisi olla esim. poron kohdalla heti ensimmäisillä kerroilla yllättävä shokki, jonka koira yhdistäisi itse eläimeen. Toimii tai lisää vimmaa seuraavalla kerralla. Verrokkina esim. käärme. Osa koirista oppii kerta puremasta karttamaan ja osa käy siitä eteenpäin aina päälle kuin yleinein syyttäjä.
Toinen vaihtoehto, etenkin vaikkapa sen jäniksen kohdalla, jonka itse näen että ajaminen on ok ellei jopa suotavaa, mutta paikasta riippuen olisi turvallisuuden kannalta tärkeä saada ajo keskeytettyä, niin tuollainen systemaattinen etähallinnan vahvistaminen. Joku koira reagoi hyvin voimakkaasti esimerkiksi isännän reaktioon ja silloin on helpompi edetä. Olkoon nyt vaikka laumavietti, miellyttämisen halu tai mikä onkaan, mutta joillain koirilla se on vahva ja silloin koira reagoi voimakkaasti siihen ettei isäntä tykännytkään toimintatavasta. Esimerkiksi meillä tuo ajovietti pyyhkii isännän yli aivan 100-0, vaikka miten on pyritty vahvistamaan suhdetta ja kontaktia. Tämä ei vaan ole ikinä ollut lähellekkään yhtä kiinnostunut ja yhteistyöhaluinen kuin vaikka tuo karhukoira. Karhukoirakin reagoi selvästi voimakkaammin siihen jos aistii että nyt ei mennyt isännälle mieliksi. Ja tämä on ollut havaittavissa jo aivan pennusta asti. Treenillä ja toistoilla päästään tiettyyn pisteeseen ja niiden avulla onkin saatu se aikaiseksi, että koira on 99% ajasta hyvin hanskassa niin kauan kun on kuuloetäisyydellä. Mutta sitten kun se näköjänis hyppää pakoon siitä nokan alta, niin ei auta enää mikään. Se peli on menetetty eikä minun kikkakirjassa kertakaikkiaan keinot riitä. Olen nähnyt ainoaksi vaihtoehdoksi pitää etäisyyttä mielellään sen kilometrin, minimissään 500m kaikkiin vähänkään vilkkaammin liikennöityihin teihin, koska ei kertakaikkiaan ole keinoja pysäyttää koiraa ja koiran turvallisuus on vaarassa jos painaa täyttä höyryä tielle jäniksen perässä. Tämä taas sulkee todella monta hyvää paikkaa pois jossa voisi treenata fasaaneilla, peltopyillä tai riekoilla. Sulkee myös pois paikkoja ja oikeastaan tiukemman lain tulkinnan mukaan koko mahdollisuuden käyttää ylösajavana kaurisjahdissa, kun menee herkästi sen kilometrin perässä että pölinä käy jos näköyhteys säilyy.
Kielletty keinohan tuo sähkö toki on ja olen samaa mieltä, että kyllä se minusta karsii pois jalostuskelpoisuuden, mikäli koiraa ei saa toimimaan ilman kiellettyjä keinoja. Mutta kyllä minä vähän kritisoin sitä, että pitäisikö sen ylipäätään olla kiellettyä? Sähköä voisi hyödyntää loppuunsa kohtalaisen hellävaraisestikkin ja uskon juuri tuohon Hargen esimerkkiin, että hyvin pian riittäisi jo tieto siitä että isännän käskyä on toteltava ja viimeistään värinä palauttaisi mieleen että nyt se ihan oikeasti tarkoittaa sitä että täytyy totella. Johan tuo näkyy älyävän sisälläkin alistua jo ääntä korottamalla, jos homma meinaa karata käsistä. Miksipä tuo ei toimisi myös pihalla muutaman sadan metrin päästä. Epäilen että aika äkkiä oppisi että nyt jos ei tottele, niin isäntä muistuttaa ikävästi.
Enkä edelleenkään tarkoita mitään turhaa koiran sähköttämistä, mutta annetaanhan niille nyt muutenkin enemmän tai vähemmän palautetta myös fyysisesti. Ihan vaikka sillä remmillä ja pannalla, jolla estetään että koira ei voi huidella missä tykkää ja miten tykkää vaan sen on kuljettava ohjaajan mukana lähietäisyydellä. Sen ymmärrän, että väärinkäytön riski on suuri ja hermojen pettäessä kiusaus tarpeettomaan kovuuteen on ilmeinen, kun tuota tehoa saa nostettua aika huomaamatta. Siinä ehtii iskeä jo joku rajoitin päälle että kuinka kovasti siitä narusta tohtii nykäistä, mutta napin painallus on napin painallus olipa tehovalitsimessa 5 tai 95 prosenttia maksimitehosta. Eikä varmasti lähellekkään kaikki osaisi rakentaa tuota ketjua oikein, jolloin voi olla että koiralle annetaan rangaistusta ilman että se tietää mitä pitäisi tehdä tai miten sen saa loppumaan. Mutta minusta aivan hyvin voisi sallia esimerkiksi kurssien kautta nuokin apuvälineet siinä missä muutkin voimankäyttövälineet.
Ja tuosta olen samaa mieltä, että pehmeä koira on v-mäinen koulutettava. Esimerkkinä vaikka se edellinen pystykorva. Jos keppiä ei kestä edes ottaa käteen koulutuksessa, niin melko työlääksi menee jos koiraa ei vaan kertakaikkiaan huvita tehdä kuten isäntä haluaa eikä parempaa palkkiota löydy mitä koira saa siitä epätoivotusta tekemisestä. Kovempi koira kestää kovempaakin koulutusta ja silloin voi käyttää myös sitä keppiä, eli jonkin näköistä rangaistusta/pakotetta apuna. Ajatellaan vaikka tilannetta jossa tarjotaan tuoppia siitä hyvästä että jättää emännän työstämisen väliin. Jollekkin se tuoppi riittää, toiselle ei. Mutta annas olla jos vaihtoehdot on tuoppi tai turpaan, niin aika iso osa valitsee jo tuopin. Mutta asian voi ajatella myös kovapäinen koira termin kautta. Monesti siihenkin viitataan termillä kova koira. Minusta kovapäinen on sellainen joka vieläkin uhallakin kokeilee että saako varmasti turpaan ellei lopeta sitä emännän työstämistä. Ja seuraavalla kerralla kokeilee uudelleen vaikka olisi jo edellisellä kerralla saanut turpaan. Ihanne olisi ns. koulutusta kestävä koira joka ei kuitenkaan ole tuollainen luupää, eli oppi menee perille eikä sitä jatkuvasti kokeilla että onko nyt varma että näin on pakko toimia. Osa koirista on tuollaisia että testaavat jatkuvasti ja osa voi vaatia että asia väännetään rautalangasta, mutta sitä sitten noudatetaan kun yhteisymmärrys on löydetty. Meillä on tuollainen koulutusta kestävä jolle pitää vääntää asiat rautalangasta, mutta ei onneksi enää nykyään aivan pahin mahdollinen testaaja. Alkukaudesta kun kerrataan marssijärjestys, niin melko pitkälle menee ihan mukavasti. Loppukaudesta voi olla että pitää ottaa pieni kurinpalautus, mutta kyllä se sieltä löytyy kohtuullisen nätisti siinä vaiheessa. Tahtoo vaan kauden aikana päästä kuri löystymään ja koira metsittymään, kun itse tykkään nauttia metsästä enkä jaksa kulkea natsilakki päässä niuhottamassa jahtihommissa. Käydään reissu pari pellolla kertaamassa kun alkaa näyttää että homma rönsyilee liikaa. Mutta alkuun oli kyllä sellainen taistelu ja testaus että saatiin marssijärjestys ja komennot selville, että välillä meinasi usko loppua jo aivan tosissaan. Onneksi oli koulutuskestävyyttä, jotta asiaa pystyi artikuloimaan painavammillakin äänenpainoilla ilman että loppupäivä olisi mennyt mököttäessä. Minä pidän tuota melko kovapäisenä, kun oli juuri tuollainen että no katsotaan tuleeko ihan oikeasti turpaan. Ja kokeili vielä monta kertaa uudestaan ja uudestaan. Alun jälkeen onneksi kovapäisyys on vähän löysännyt ja nyt riittää vähempikin. Pystykorva taas oli pehmyt, eli ei kestänyt edes katsoa pahasti jos halusi saada jotain perille. Oli välillä vähän omapäinen, mutta loppuunsa pääosin melko nöyrä suurimmassa osassa asioita, kun ne oli ensin saatu menemään perille. Kieltämien oli melko helppoa, kun murahdus tai paha katse oli jo sellainen mistä loukkaantui verisesti. Mutta uusien asioiden opettaminen on tuollaiselle vähän työlästä ellei sitä huvita tehdä sitä mitä pyydetään. |
|
Takaisin alkuun |
|
|
Oskari Kanta-asiakas
Liittynyt: 15 Elo 2004 Viestejä: 4470
|
Lähetetty: 02.03.2021 06:48 Viestin aihe: |
|
|
joha kirjoitti: | Kyllähän tuon voi välillä päätellä miten on koulutettu esim. nouto ja vesikokeissa, jotkut koirat tuo häntä heiluen iloisen näköisesti, toiset häntä koipien välissä niska kyyryssä. Ikävä kyllä seisojia koulutettu sähköllä ties miten pitkään, Junkkari kokeesta alkaen, jossa pitäisi saada luontaisia ominaisuuksia esille, mut ei, on pakko kaivaa niitä tuloksia konstilla millä hyvänsä. |
Kouluttaa ja pilata on 2eri asiaa, koiraa voi kouluttaa väärin ilman sähköäkin. Toki noita mestareita riittää kun näkee päältäpäin, onneksi et ollut noutajapuolella ,mulla oli joskus arka noutaja mikä väisty esim ohjauksessa kun suuntaa antoi, ei ikinä saanut sähköä, piiskaa tms |
|
Takaisin alkuun |
|
|
KHaivula Kanta-asiakas
Liittynyt: 30 Kes 2013 Viestejä: 2919
|
Lähetetty: 09.03.2021 22:43 Viestin aihe: |
|
|
Facessa joku taas kyseli seisojaa ei-metsästyskäyttöön. Tuli tämä keskustelu mieleen. Itse sanoisin, siis sillä perusteella mitä itse olen asiaa oman tapauksen perustella seurannut, että se että seisoja ei pääse metsästämään on isompaa eläinrääkkäystä kuin esim. joku muu paheksuttu "koulutusmetodi", joita en siis edelleenkään kannata. |
|
Takaisin alkuun |
|
|
joha Kanta-asiakas
Liittynyt: 23 Mar 2006 Viestejä: 134
|
Lähetetty: 10.03.2021 00:54 Viestin aihe: |
|
|
Oskari kirjoitti: | joha kirjoitti: | Kyllähän tuon voi välillä päätellä miten on koulutettu esim. nouto ja vesikokeissa, jotkut koirat tuo häntä heiluen iloisen näköisesti, toiset häntä koipien välissä niska kyyryssä. Ikävä kyllä seisojia koulutettu sähköllä ties miten pitkään, Junkkari kokeesta alkaen, jossa pitäisi saada luontaisia ominaisuuksia esille, mut ei, on pakko kaivaa niitä tuloksia konstilla millä hyvänsä. |
Kouluttaa ja pilata on 2eri asiaa, koiraa voi kouluttaa väärin ilman sähköäkin. Toki noita mestareita riittää kun näkee päältäpäin, onneksi et ollut noutajapuolella ,mulla oli joskus arka noutaja mikä väisty esim ohjauksessa kun suuntaa antoi, ei ikinä saanut sähköä, piiskaa tms |
Juu aivan totta, ei sitä näe onko pilattu sähköllä vai muuten, tarkoitin lähinnä tätä:
"Juurikin näin ja ne henkilöt joilla on ollut helppo ja pehmeä koira, yleensä vasta 1 tai 2 koko uran aikana, paheksuvat helpommin ja tietävät kaiken, kovapäinen olisi sitten jo ongelmakoira"
eli "koira ei yleensä ole helppo ja pehmeä", vai oliko tuo mainitsemasi noutaja tällainen. Se ,että joku kouluttaa koiransa miten tykkää on vähän eri asia kun esim. sähköllä koulutettuja koiria on kokeissa esim. mannermaiset kk. joita käytetään jalostukseen tulosten perusteella, näillä saattaa olla todellinen perimä ihan jotain muuta, perään menijät, ajurit jne. saadaan kyllä kuriin sähköllä, mutta kun arvioidaan koulutuksen vastaanottoa ja perimästä saatuja ominaisuuksia, se ei tarkoita sähköllä kouluttamista. |
|
Takaisin alkuun |
|
|
Oskari Kanta-asiakas
Liittynyt: 15 Elo 2004 Viestejä: 4470
|
Lähetetty: 10.03.2021 10:04 Viestin aihe: |
|
|
[quote="joha"
Juu aivan totta, ei sitä näe onko pilattu sähköllä vai muuten, tarkoitin lähinnä tätä:
Se ,että joku kouluttaa koiransa miten tykkää on vähän eri asia kun esim. sähköllä koulutettuja koiria on kokeissa esim. mannermaiset kk. joita käytetään jalostukseen tulosten perusteella, näillä saattaa olla todellinen perimä ihan jotain muuta, perään menijät, ajurit jne. saadaan kyllä kuriin sähköllä, mutta kun arvioidaan koulutuksen vastaanottoa ja perimästä saatuja ominaisuuksia, se ei tarkoita sähköllä kouluttamista.[/quote]
Mikähän ero sillä on onko miten koulutettu jalostuksen suhteen?
Noutajat ovat kaikki pääsääntöisesti pehmeitä, myös terriereistä löytyy pehmeitä, samoin saksanpaimenista kuten muistakin roduista.
Se taas kun noita pehmeitä koria mitä pitää paljon tukea ja maanitella eivätkä kestä komentoa ei pitäisi käyttää jalostukseen vaikka olisi mitkä tulokset. Otit nyt esim noutajan, josko on pehmeä ja ei edes riistaa tahdo ottaa suuhun, se laitetaan johonkin sukkahousun sisälle ja opetetaan kantamaan. Molemmat vanhemmat samanlaisia ja vaikka olisi sitten KVA ja näillä tehdään pentuja niin meinaatko ettei ole perimässä tuota? |
|
Takaisin alkuun |
|
|
|
|
Et voi kirjoittaa uusia viestejä tässä foorumissa Et voi vastata viesteihin tässä foorumissa Et voi muokata viestejäsi tässä foorumissa Et voi poistaa viestejäsi tässä foorumissa Et voi äänestää tässä foorumissa
|
|